Lainaus käyttäjältä: Maunomato - 09.11.25 - klo: 10.06Kummalla kannattaisi aloittaa krossi nelivedolla vai takavedolla oisko jotain vinkkejä tai tietoa?

Lähtökohtaisesti 2WD on suositeltavampi valinta. Ja jos ei "tiedä" haluavansa nelivetoa, sitä suuremmalla syyllä kannattaa valita takaveto.

Syitä on monia. 2WD on yksinkertaisempi ja edullisempi. Ajajia on enemmän, säätöapua ja ajoseuraa löytyy helpommin. Jos nämä ei riitä, voidaan keksiä lisääkin perusteluita.

4WD sopii sellaiselle joka haluaa nimenomaan nelivedon, eikä sitä himoa 2WD tyydytä. Hinta ja säätämisen määrä hyväkstytään osana elämäntapaa.

Lainaus käyttäjältä: Metsäläinen - 28.01.25 - klo: 10.11

Lainaus käyttäjältä: Sauli Lumikko - 27.01.25 - klo: 21.16
Sinänsä mun mielipiteeni SM-luokista on yhdentekevä, koska en aja sillä tasolla kisaa. Jos joku kansallisen tason kärkikuskimme – mielellään Suomen ulkopuolellakin menestynyt – alkaa puhua siihen suuntaan, ettei modiluokilla ole tulevaisuutta, istun alas ja kuuntelen. Ne on Suomen parhaille tarkoitetut kisat, vaikka heitä olisi vähän.

SM-kisat ei ole ainoastaan parhaille kuskeille, enemminkin kaikille mahdollisuus päästä testaamaan omia taitoja ympäri Suomea tulevia kuskeja vastaan taitotasosta riippumatta.   Kerhokisoissa on usein ainoastaan oman kylän kuskit keskenään. Krossi stockki luokat oli viime kesänä ajettuissa SM-kisoissa mahdollista ajaa harjoituskilpailuina, eipä hirveästi näkynyt kuskeja kisoissa.

Olen samaa mieltä, ilmaisin kantani vähän huonosti. SM-kisat on tärkeä tapahtuma listasijoitukseen katsomatta ja jokaisen pitää olla sinne tervetullut. Minusta kysymystä "Millä tavalla ratkaistaan, kuka tässä hommassa on Suomen paras?" pohtiessa pitää kuitenkin etusijassa kuunnella niitä Suomen parhaita kuskeja.

Lainaus käyttäjältä: Metsäläinen - 31.01.25 - klo: 15.06
Alkuperäinen aihe on miksei stokki luokilla on SM arvoa, ainoastaan mod/viri luokilla on ja mitä vaaditaan, että luokka saa SM arvon.

Vastaushan löytyy AKK:n säännöistä, joita lainasin ekalla sivulla: jos luokassa ajetaan EM- ja MM-kisat, sille voi hakea SM-arvonkin. 

Näen asian niin, että lasten pihasudittelusta MM-kisojen A-finaaliin tulee olla eheä polku. SM-arvokisan status on merkki siitä, että tämä on se polku kansallista tasoa korkeammallekin. Se ei sulje pois luokkien kirjoa tai himmennä niiden loistoa: Suosittujen kisojen voittaminen on aina työn takana ja isot osallistujamäärät mahdollistavat isompien pyttyjen ostamisen Palkintotukusta. Kauden isoin kisa on usein ajettavien luokkiensa de facto suomenmestaruuskisat, vaikka sitä nimitystä ei virallisesti käytettäisi. Rekkakisat ja stokkiluokat on suosittuja, missä vika?

Jos joku on kiinnostunut SM-tittelistä, hän osaa kyllä ajaa sitä luokkaa missä sen voi voittaa. En ymmärrä, miksi joku keskitason stokkikuski olisi huolissaan/harmissaan siitä, ettei luokalla ole SM-statusta. Eihän hän kuitenkaan kärkisijoituksista taistele. SM-titteliä havittelevat kuskit saattavat olla kiinnostuneita kansainvälisistäkin kisoista, sikäli kun kilpaurheilijan psykologiaa tunnen. Heidän etuaan palvelee, että laji ja luokka on sama seuraavallakin tasolla.

Ymmärrän ja jaan huolen arvokisaluokkien tilasta. Ratkoisin asiaa ensisijaisesti houkuttelemalla niihin lisää kuskeja. Toinen tie voisi olla sellainen, että pyrkisi yhdenmukaistamaan ja kasvattamaan stokkiluokkia pohjoismaisella ja eurooppalaisella tasolla: jos stokissa toteutuu EM-kisat, mahdollisuus SM-kisoihin ilman sääntömuutoksia aukeaa automaattisesti.

Pointtinani on pitää arvokisaluokkien polku eheänä pienistä piireistä maailman huipulle, kuten hommaa on tehty viidellä vuosikymmenellä. Kyseessä on kansainvälinen kilpaurheilulaji, joka kannattaa ajaa meillä kuten muuallakin, eikä tehdä kansallisia sovelluksia ja poikkeuksia.

"Euroopan terveessä" näyttää olevan foorumiautomaation kaunistama ilmaisu. Kirjoitin takapuoleen viittaavan sanan, joka rimmaa mm. terveen ja perheen kanssa. :)

Mun näkemykseni on, että Suomessa tulisi jatkossakin ajaa arvokisat niissä luokissa, mitä maailmallakin ajetaan. En näe tarvetta muuttaa sääntöä, joka näin määrää tekemään. Jos SM-luokkien tulevaisuus huolettaa osallistujakadon vuoksi, pitäisin ensisijaisena ratkaisuna etsiä nykyisiin SM-luokkiin kuskeja.

Muita luokkia voi ajaa ihan niin paljon kuin niitä järjestäjät ehtii puuhata ja mihin osallistujia löytyy. Minua ei S4-10-kuskina haittaa, ettei siinä ajeta virallista SM-sarjaa. Olen vain iloinen, että on olemassa minunkin taidoilleni paremmin sopiva luokka. Eikä näytä Tamiya-rekoilla kisaajien iloa myöskään laimentavan arvokisojen puute.

Sinänsä mun mielipiteeni SM-luokista on yhdentekevä, koska en aja sillä tasolla kisaa. Jos joku kansallisen tason kärkikuskimme – mielellään Suomen ulkopuolellakin menestynyt – alkaa puhua siihen suuntaan, ettei modiluokilla ole tulevaisuutta, istun alas ja kuuntelen. Ne on Suomen parhaille tarkoitetut kisat, vaikka heitä olisi vähän.

Otetaanpa pieni katsaus kisasarjaan, jossa Stockin nousu on tainnut olla isointa. Esimerkeistä tuoreimmat on alle vuosi sitten ajettuja.

FORS 1, syyskuu -23
M2-10: 27
M4-10: 30
S2-10: 10
S4-10: ei ajettu

FORS 2, lokakuu -23
M2-10: 24
M4-10: 24
S2-10: 11
S4-10: ei ajettu

FORS 3, joulukuu -23
M2-10: 20
M4-10: 23
S2-10: 22
S4-10: ei ajettu

FORS 4, tammikuu -24
M2-10: 18
M4-10: 20
S2-10: 24
S4-10: 9

FORS 5, helmikuu -24
M2-10: 19
M4-10: 18
S2-10: 16
S4-10: 7

FORS 6, maaliskuu -24
M2-10: 26
M4-10: 24
S2-10: 27
S4-10: 7

FORS 7, huhtikuu -24
M2-10: 28
M4-10: 15
S2-10: 29
S4-10: 6

Kyseisen kisasarjan 23–24 saldo kaikkiaan:

M2-10: 56
M4-10: 46
S2-10: 54
S4-10: 16

Kuluvan kauden FORS:eissa stokki on tainnut olla vielä vahvemmilla, mutta me puhutaan lajin historian mittapuulla kuitenkin lyhyestä ajasta. Totean saman minkä aiemmin: tässä välissä modiluokille tai -autoille ei ole tapahtunut mitään, mikä olisi tehnyt niistä ajokelvottomia.

Syyt S-luokkien suosion nousuun on tietysti ilmiselvät ja sen vuoksi minäkin stokkiautolla ajan. Ne ei ole toivottavasti nyt mihinkään hetkeen katoamassa, kun hereille saatiin. On huomattava, että suosio on kasvanut vaikka SM-titteliä ei ole jaossa. Luokka ei ole tästä "puutteesta" selvästikään kärsinyt. 

Arvokisoja pitää mielestäni katsoa vähän pidemmän aikavälin juttuna, osana laajempaa kokonaisuutta, ja eri näkökulmasta kuin tällaisen keski-ikäisen hupiajelijan. MM- ja EM-kisoissa ajettavat luokat on edelleen M2-10 ja M4-10 ja vähän arvelen, että Suomen parhaat kisakuljettajat haluavat myös SM-tittelin ratkeavan näissä luokissa. Viimeksi kun katoin, niin Haatasella ja Iivosella näytti pysyvän tämän luokan autot erittäin hyvin näpeissä.

Mahdollisen tarpeen rajoittaa modiautojen kulkua pitää mun mielestäni arvioida niiden, jotka sitä luokkaa kärkitasolla ajaa. Jos tällainen päätös kansainvälisellä tasolla tehdään, se tulee tietenkin voimaan myös täällä Euroopan terveessä.

Suomesta tulee edelleen kilpailukykyisiä kuskeja ja lisäksi iso joukko kuskeja on löytänyt ajamisen iloa stock-autojen parista. Minusta tämä on hyvä tilanne ja ennustaa vielä parempaa.

Lainaus käyttäjältä: evok - 17.01.25 - klo: 10.00

Lainaus käyttäjältä: Sauli Lumikko - 14.01.25 - klo: 19.27
Virallisia SM-kisoja ei voi nykysääntöjen puitteissa ajaa kuin niissä luokissa, joissa ajetaan EM- ja MM-kisoja.

Muilta osin korteni kekoon SM -keskusteluun on, että koen huomattavan tärkeämpänä saada laadukkaita kisoja joissa on paljon porukkaa kuin mistä tittelistä siinä ajetaan. Kisan ollessa AKK alainen en koe tuovan sen enempää laatua. Osaamme järjestää itsekin laadukkaita kisoja ilman AKK:n lappujen pyöritttelyä, joista esimerkkinä FORS sarja.

Tästä on helppo olla yksilön näkökulmasta samaa mieltä. Mulla ei ajotaidot riitä täysiverisen modified-auton hallintaan, enkä kyllä stock-autonkaan puikoissa kummoisia aikoja kellota. En siis kuulu SM-mittelöiden kohderyhmään, vaan nimenomaan esim. FORS:in. Tapahtuman laatu ei "hienompaa" titteliä kaipaa.

Epävirallisissa kisoissa säästyy lisensseiltä ja lappujen pyörittelyltä, mutta ison kattojärjestön alla toimiminen mahdollistaa harrastuksille/urheilulajeille usein erilaisia tukia ja luo tietynlaisen perustan jatkuvuudelle. Samasta syystä näen arvoa siinä, että viralliset SM-tittelit jaetaan luokissa, joille on isompiakin arvokisoja. En siis keikuttaisi sääntövenettä.

On tietysti sääli, jos arvoluokkia vaivaa osallistujakato. En laastaroisi tilannetta pyrkimällä lisäämään SM-tittelien määrää tai siirtämällä niitä kulloinkin suosituimmille luokille. Jos olisin työryhmässä pohtimassa tilanteen korjaamista, näkisin Stock-luokkien suosion nousussa ison mahdollisuuden: jokainen vakioluokassa taitojaan hionut on potentiaalinen modikuski myös.

Vuosikymmeniä ajettuihin luokkiin on tuskin yht'äkkiä tullut vikaa, jonka vuoksi ne ei voisi olla arvokilpailuluokat kuten ennenkin. Syyt osallistujakatoon on luultavasti muualla.

Virallisia SM-kisoja ei voi nykysääntöjen puitteissa ajaa kuin niissä luokissa, joissa ajetaan EM- ja MM-kisoja.

Tämän pumaskan sivulta kolme: https://www.autourheilu.fi/site/assets/files/1930/akk_14_pienoisautot_2024_09042024.pdf

Ekat kokeilut tehty ja homma toimii hyvin harjoittelupuolella. On toi suoraan johdolla peliohjaimeksi kytkettävä lähetin vaan kätevä ratkaisu. 

Onko Mini Compin sääntöjen edellyttämä 16-hampainen pinioni toiminut muilla ongelmitta? Tamiyan speksin mukaan 17 on pienin sallittu. Mulla on HW QuikRun 10.5 hankittuna mutta vaihdan sen toiseen, jos vaikka se 3000 kV moottori isommalla pinionilla on fiksumpi.

Joo, M-07 on edelleen rakenteilla ja harrastus keskittyy lähinnä ruuvaamiseen tällä hetkellä.

Eipä tullut hätäiltyä, mutta simulaattori on nyt asennettu ja rautaa tilattu. En tiennyt sellaisesta, että jotkut lähettimet toimii suoraan peliohjaimina ilman erillistä USB-sovitinta ja ylimääräistä vastaria. Muutaman päivän päästä pitäis päästä ajamaan Flysky NB4+:lla, ja onpahan sitten hyvä mankka jolla tekee muutakin. RC Foxilla oli alennuksessa lähetin ja vastari alle 250 euroa.

Joo correissa on usein kroonisen löysät jouset. Esim. Pro4 SC10:ssä ei ollut vakiona juuri nelkkubuggyä jäykemmät, vaikka painoa on yli kilon enemmän. Siinä tosin oli mahasta nostettu runkokin, eli korkea painopiste.

Ite myin värkin pois jo turffiaikana, kun ei ajaminen ollut kivaa.

Lainaus käyttäjältä: Smoker - 03.12.24 - klo: 14.37

Lainaus käyttäjältä: iippo777 - 02.12.24 - klo: 23.57

Lainaus käyttäjältä: Smoker - 02.12.24 - klo: 23.08
Akkurajoitus on hieman erikoinen siihen nähden että samaan aikaan ajetaan 1/10 sc autoilla sarjaa ilman rajoituksia.

Mistä on kyse ?

2s rajoitus kun forssissa ei sitä ole jos oikein ymmärsin?

Olet ymmärtänyt väärin. FORS:in kisaluokissa noudatetaan Hakkilan sääntöjä, oli auto mikä hyvänsä. Minä oon yhden osakilpailun verran FORS:issa corrilla kisannutkin, eikä siellä kenelläkään enempää kuin 2S ollut.

Jarruja ilmatessa olen huomannu saman.

Iskariin pitää kuitenkin jäädä tietty määrä ilmaa jotta se ei imaise mäntää sisäänsä täydestä mitasta. En ole pitänyt olennaisena, onko tarvittava ilma öljyssä tai varsinaisena kuplana, kunhan jokainen iskari saa sisäänsä samanlaista öljyä ja ilmataan samalla tavalla.

Jos kaasun imaisee öljystä pois ennakkoon, luulisin että iskariin joutuu sitten jättämään ilmakuplan. Kuoletettu öljy ja täysin eliminoitu ilma tekee iskarin, joka pyrkii lyhenemään täydestä mitastaan turhan paljon.

Moottorin 23T viittaa käämien kierrosmäärään. Siitä ei voi suoraan päätellä pinionin hammaslukua, vaikka yleensä ottaen vähemmät käämikierrokset koneessa vaatii pienempää pinionia.

Kuulostaa oudolta, ettei pinioni olisi täydeltä leveydeltä isorattaan kanssa kosketuksissa. Ottaisitko kuvan tilanteesta, niin ehkä joku muu huomaa jotain?

Hakusessa olisi renkaat matolle (Hakkila) ja pitäis sopia Comp-luokkaan eli Shimizut kiikarissa. Kannattaako laittaa joka nurkkaan samanlainen rengas vai eteen/taakse pehmeämpää? Medium vai Hard? Ajotaidot ei ole erinomaiset joten helpoin ajettavuus kiinnostaa. 

Voi olla, että sain tarpeettoman heikon kuvan rekkojen ajettavuudesta koeajolla. Pitänee kokeilla sitä uudemman kerran. Sen allekirjoitan täysin, että ainakin harrastuksen alkutaipaleella hitaampi auto kehittää parhaiten ja tasaisella kalustolla kisailu opettaa kilvanajamista.

Kaikkihan nää kivoja olisi, kun vaan säilytystilat ja aika antaisi myöten. :D

Lainaus käyttäjältä: Arcticaz - 29.04.24 - klo: 17.14
Aikoinaan ajellut takavetoista ja corri ollut nelivetoinen. Nytten en osaa päättää ilman apuja minkä sitä ottaisi. Ja entä moottori? Minkä tehoinen olisi semmoinen millä pärjää alussa ja pidemmällä aikavälillä.

Ja jos auto tulee ulos ja sisälle niin millä ihmeellä sitä osaa päättää ottaako setin mikä tehty ulko tai sisäkäyttöön? Ottaako vaan jomman kumman ja sitten vaan pelaa diffien kanssa. Kiitos ja anteeksi.

Jos et osaa päättää, ota takavetoinen. Etenkin, kun sellaisella olet ennenkin ajanut. Nelivedon hankinta kannattaa vain jos tietää haluavansa sellaisen. Pääset parhaiten takaisin vauhtiin 13.5T koneella ja sillä voi myös kisata S2-10-luokassa.

Ulko- ja sisäauton välillä (tarkoittaen luultavasti kovaa pitoa ja suht' tasaista alustaa vs. irtonaisempi ja röykkyisempi alusta?) on niin paljon eroa säädöissä ja osavalinnoissa, että kannattaa vakavasti harkita kahta autoa. Olen ite vaihtanut B74.2D:n asetukset B74.2:n mukaisiksi, enkä voi suositella samaa muille. Jos käyttö on selvästi kausittaista, voit siirtää sähköt sun muut autojen välillä.

Pidemmän päälle kahden auton taktiikka ei ole ainakaan paljoa kalliimpi ratkaisu, koska sitähän kuluttaa ja rikkoo osia vain yhdestä värkistä kerralla. Vähän kuten ostaisi kaksi kenkäparia vuoropäivin käytettäviksi: niiden käyttöikä on silloin kaksinkertainen.

Siirtyykö jengi 1/8-kalustoon kesäksi vai hiljentääkö työväenluokan ja koululaisten kesälomat Hakkilan? Omalla kohdalla kun on vain 1/10 autoja, en ajatellu käydä Hakkilassa sen vähempää kuin talvellakaan.

Lainaus käyttäjältä: iippo777 - 16.03.24 - klo: 21.38
Vaffasti erimieltä, että luokka olisi:
* Hankala uudelle kuskille.
* Hankala hahmottaa autoa koskettavia nykyisiä sääntöjä.
* Että sääntöjä kirjoitettaisiin lisää.
* Kaluston hinnasta. Tämä on nähtävissä esim. FORS-kilpailuissa.

No kaluston hinnastahan me ollaan samaa mieltä: ei tämä ole sellainen välineurheiluluokka kuin jotkut luulee. Luokalla on kuitenkin rasitteena se ilmiö, että levitetään juttua "pakollisista" ja kalliista osista. Siis mielikuva.

Sääntöjäkään ei minusta tarvita lisää, ja ihan selvät ne on.

Se mikä on hankalaa uudelle kuskille on subjektiivista. Sulla on kuitenkin harrastusvuosia takana, jos en erehdy? Minäkään en katso asiaa puhtaasti aloittelijan silmin, vaikka oon tuoreempi naama Hakkilassa. Meillä on lajin sisällä väistämättä sokea piste sille, minkälaisena ihan kokonaan uudet harrastajat näkee lajin ylipäätään ja erilaiset luokat. Niistä krossiluokista mitä löytyy, S2-10 on ihan varmasti helpoin lähestyä.

Lainaus käyttäjältä: iippo777 - 14.03.24 - klo: 13.59
Vahvasti eri mieltä.

Mistä?

Tuskin koko viestistä, koska minusta me ollaan stokkiluokan luonteesta suurimmaksi osaksi samaa mieltä.

Stokkituuppi ei ole lajin pariin kokonaan uutena tulevalle mitenkään pienen kynnyksen takana, mutta jos krossia haluaa ajaa se on ilman muuta paras valinta niistä mitä on.

Noi kalliit titaaniosat ym. on todettu koristeiksi ja hyvänmielen osiksi myös rapakontakaisilla moottoreilla. Oikeasti joku 7 gramman painonsäästö täydestä setistä vanttiruuveja ei varmasti tee eroa mitä kukaan pystyisi huomaamaan. Keraamiset laakerit rullaa kivasti pittistandilla moottori irrotettuna, mutta ei niidenkään vastus öljyttyihin teräslaakereihin verrattuna juuri alempi ole, kun laakerille tulee kuormaa. Jos taistelee kärkipaikasta ja ero takana kuumottelevaan on sekunnin kymmenyksiä koko erän ajalta, ehkä näillä just sen verran etua voi saada että on kakkosen sijasta ykkönen. Tällainen ei ole aloittelijan päänvaiva.

Eikä hyvänmielen osissa mitään vikaa ole, kyllä harrastusväline saa olla käyttäjälleen miellyttävä muutenkin kuin kovalla tieteellä mitattuna. Luotto ajopeliin saattaa vaikuttaa positiivisesti ajotuloksiinkin, ihmiset kun näitä ajaa.

Harmiksi tällaiset virittelyjutut kuitenkin muodostavat aloittelijoille psykologisen kynnyksen ja mielikuvan modiakin kalliimmasta rakenteluluokasta. Nostan hattua koville kuskeille joiden autot on lähestulkoon suoraan paketista laitettu radalle – suorituksen lisäksi hyvän esimerkin näyttämisestä.

S2-10 on hyvä sellaisena kuin on. Moottoreita voisi rajata ja välityssuhteille asettaa katon jos haluaisi sähkövarustelua hillitä, mutta ei se aloittelijoiden sisäänheittoluokaksi siltikään muuttuisi. Aloittelijoiden houkuttelu mukaan nojaa ihan muihin asioihin kuin siihen, mitä lajin sääntöjen teknisessä liitteessä lukee.

Hyvä että löytyy eri tarpeisiin monenlaisia vaihtoehtoja. Ite kallistun "nihilismiin ja toisinajatteluun", koska yks taka-ajatus mulla on saada sellaista ajotreeniä, josta olisi ehkä hyötyä turffin puolella. Tätä tarkoitusta rekat ei oman kokeilun ja muilta kuullun perusteella palvele nätimmin käyttäytyviin autoihin verrattuna ja "ei tarvitse säätää" on mulle miinus siinä missä jollekin toiselle plussa.

Ei nää tietenkään sulje toisiaan pois, rekkahomma vaikutti tosi hauskalta. Mutta just nyt ei tule sellaistakaan, kun vähän (mutta vain vähän) isommasta autosta tuli kytkinpaketti tiensä päähän ja kustannukset on kuuden Tamiya-rekan korvilla.

Tiedä onko mieto, mutta auto pysyy selvästi paremmin hanskassa.

Tietyt perusasiat ajamisessa on luultavasti hyvin samankaltaisia, vaikka tuntuma ei olisikaan aivan sama. Mua kiinnostaa tosiaan toi appin tuen jatkuvuus pidemmän päälle, mutta onhan se kans niin että hyötyä saa niitettyä aika lyhyessäkin ajassa ja kaikki loppuu aikanaan, paitsi väliaikainen ajoneuvovero.

Tuommoinen etuveto-Xpress vaikuttaa kyllä mainiolta, ja sopivalla korilla ja koneella sopisi GT2000-luokkaan, jos olen noi säännöt ymmärtäny oikein. Uusi sen tosiaan pitäis olla, koska rakentaminen on mulle puolet harrastusta ellei enemmänkin.

Kaks juttua: mulla ei taidot riitä ajamisen ja lentämisen opetteluun samaan aikaan, ja ajajakorokkeen tasaisempi puoli näyttää kivalta tekemiseltä.

Mutta: mulla ei ole aikaa harjoitella niin paljoa, että saisin ajettua täysiverisellä turistilla tai 1:12 kilpurilla mielekkäästi.

Kuvitelma ratkaisuksi: joku maltillisen nopeuden on-road-luokka. Mutta mikä?

Tamiya-rekoista kuulee paljon ja niitä näkee radalla, mutta harjallinen kone hiertää. Ajettavuuskin spartalainen, vaikka on kaikille sama. .
M-chassis vaikuttaa kiinnostavalta, ja niiden moottorien ja välitysten kanssa nopeudet ei karkaa käsistä. Classic vai Comp? M07 vaikuttaa etevältä autolta, mutta ei kelpaa Classiciin. Jos tyytyy M05:n, ajaako sellaisella ilokseen myös yksin? Vai onko se enempi tasoa "kaikilla kisoissa yhtä huono"?

Varmaan eniten tulisi ajettua Hakkilassa matolla silloin kun sattuu pääsemään, mutta ei olisi haitaksi joskus kisaillakin. Onko joku näistä luokista selvästi muita elävämpi? Onko jonkun luokan ajaminen lopetettu kokonaan?

Kuulin kans jostain etuvetoisista stock-turisteista, jotka olisi Euroopassa iso juttu. Mitä merkkejä ja malleja on vaihtoehtona tähän luokkaan? 500–700 euron rakennussarjat on kisa-autoksi OK, mutta vähän edullisemmat värkit voisi palvella tätä tarkoitusta.

Mikä on simulaattorin tila ja tulevaisuudennäkymät vuonna 2024?

Jos on noin muuten vakuuttunut siitä, että tällaisella haluaa pelata, uskaltaako USB-sovittimen hankkia ja simulaattorin ladata?

Ajamisen perusasioiden toisto, toisto ja toisto on mielessä, mutta oikealle radalle pääsee harmillisen harvoin.

Semmonen pieni salaseura Hakkilassa käy, että on stokkinelkut tai muuten suorituskyvyltään suunnilleen vastaavat värkit ajossa. Sitä vaan ei perheellisenä ihan joka viikko radalle ehdi ja sitäkin harvemmin muiden kanssa samaan aikaan. Pitäkää turffia lämpöisenä, kyllä siellä kumia hinkataan. Ja kisoihin mennessä on toki luokan mukaiset ajokit eikä "suunnilleen vastaavat".

Lainaus käyttäjältä: Koheltaja - 21.12.23 - klo: 06.18
Onko iskaripumpuista hyötyä emulsio iskunvaimentimissa joissa on ilmatila ja öljy on samassa tilassa ja ilma sekoittuu öljyyn joka tapauksessa? 

Saattaa olla, koska pumpulla saa pienetkin kuplat nesteestä pois ja samaan tilaan kolmen muun iskarin kanssa. Sitten kaikki vapaa ilma ajetaan yläkautta ulos ja suljetaan ruuvi iskarin ollessa painettuna kokoon. En siis itse varsinaisesti jätä sinne ilmaa. Pitkäksi vetäessä alipaine vetää nesteestä tarvitsemansa ilman. Iskarien lämmetessä neste hieman laajenee, jolloin iskarit ei pyri sitä vähääkään lyhenemään täydestä pituudesta.

Käytännössä etu lienee minimaalinen, koska isoja kuplia sinne männän alle ei jää piiloon ja pienetkin katoaa aika äkkiä itekseen. Hyviä ja tasaisesti toimivan oloisia iskareita on tullu koottua ilmankin. Aihe kiinnostaa lähinnä teoreettisen neppailun ja puuhastelun ilon vuoksi, mun ajotaidoilla tällaisilla seikoilla ei ole varmasti mitään merkitystä.

Diffit kokoan vaa'an kanssa tiettyyn tavoitepainoon, enkä näe kuplien poistossa mitään pointtia. Sisälle pitää kuitenkin ymmärtääkseni jättää pieni määrä ilmaa, jotta neste laajentuessaan ei paineistu liiaksi. Ilmaa kun voi puristaa kokoon, nestettä ei. Kun paino on mitä pitääkin, laitan kannen kiinni ja sisälle jää väistämättä valmistajan ohjeen mukainen määrä ilmaa. Onko jossain rattaan alla tai akselin välissä ilmakupla piilossa vai kuplattoman nesteen pinta vähän alempi, sillä ei ole väliä koska sekaisin se kuitenkin diffin vatkatessa menee.

Onko siellä jossain tarvikekaappia, mistä löytyy ruuveja, letkunkiinnittimiä, akkuporakone ynnä muuta omatoimiseen korjaamiseen jos sellaiselle tarpeen huomaa?

Onko imurointitavaksi huomattu joku työtapa muita toimivammaksi? Vähitellen rataa edeten ja koko leveys kerralla? Vai tasaisesti vaan koko alue profiilia erityisemmin katsomatta?

Todellakin. Mä rajoitan tehoja kuitenkin ohjaimesta käsin, joten hyvin vois laittaa stokkikoneen ja ajaa sillä kisaa jos vain muita löytyy.

Jos ei löydy riittävästi kuskeja, niin tämmöstä S4-10-luokkaa vois ajaa modien kanssa samoissa lähdöissä. Vähän kuten vintaget ajaa stokkituuppien seassa.

Eli 10.5T kone on se mitä haetaan?