En nopealla googlettamisella löytänyt niin kysytään. Mistä bunkkeriin käydään sisään? Mikä on paras (ja lähin) paikka jättää auto parkkiin?

Valitettavasti joudun perumaan osallistumisemme, se on ikävää erityisesti nyt kun WJ:ssa kokeillaan kaksipäiväistä formaattia. Olisi ollut ilo päästä kokemaan tämä. Kuskin puolesta:

Joel Hallenberg  108


Terv. Janne Hallenberg

Hienoa Hoke!

http://www.redrc.net/2015/01/marcin-malinski-wins-vrc-buggy-worlds/#more-92203

Kiitos järjestäjille hienoista kisoista. Päivä oli todella pitkä mutta onneksi seuraavassa kisassa kokeillaan (toivottavasti pysyvää) kahden päivän kisaa. Pienen pojan kanssa päivät ovat nyt todella pitkiä.

Meillä itse kisa meni todella hienosti ja upea ajo palkittiin paikalla C-finaalissa. Itse finaalit menivätkin sitten jännittäessä vähän pilalle mutta se ei haitannut kun puntarissa painoi erinomaiset alkuerät.

ISO KIITOS Aromaan Juhalle joka on jeesannut meitä koko syksyn Yokomon säätöjen kanssa sekä neuvonut Joelia ajamisessa. Ilman Juhaa emme olisi saaneet autoa niin hyviin säätöihin, se oli todella hyvä ja helppo ajaa.

Tästä on hyvä jatkaa, nyt "teami" lähtee korkean paikan leirille Cran Canarialle juhlimaan saavutusta ja latautumaan seuraaviin koitoksiin. Nokialla nähdään!

Edit: tuoltahan noi aukioloajat löytyi edelliseltä sivulta...

Nyt on tuuppi hyvissä säädöissä ja kuskillakin meno vaan paranee! Tiksissä average kierrosaika parani eilisestä noin sekunnin ja best lap on nyt 23.054. Lujaa mennään jo, tässähän täytyy lähteä Turkuun tosissaan treenaamaan. 

Autosta ei ole Tiksissä saatu hajalle kuin c-pala, Nokialla hajosi enemmänkin muoviosaa, rata kun oli vaikeahko ja hypyissä auton sai helposti rikki. On tää vaan hyvä peli!

Mistäs noita valmiiksi liimattuja renkaita Yokomoon saa?



Nimim. sormet aina liimassa 

Kiitokset täältäkin järjestäjille ja kanssakisaajille, nastat kisat oli vaikka päivä olikin erittäin pitkä, erityisesti 8-vuotiaalle kuskille.

Alkuerät meni miten meni, kuskista johtumattomista syistä vain yksi alkuerä päästiin ajamaan maaliin. Finaaleissa tuli parin sijan nousu ja parempaankin olisi ollut mahdollisuudet mutta Joelia jännitti niin paljon että helppoja virheitä tuli paljon.

Palkintojenjaossa tuli erittäin iloinen yllätys kun Joel pokkasi tsempparipalkinnon. Sitä sitten esiteltiin kavereille koko sunnuntai, oli erittäin tärkeä juttu nuorelle miehelle, siitä iso kiitos järjestäjille! 

Sen sijaan että täällä foorumilla haukumme toisiamme ja AKK:ta kilpaa voisimme keskittyä yksinkertaisesti kehittämään tätä lajia ja sen suosiota. Siihen on mielestäni erittäin yksinkertainen resepti ja kaikki siihen tarvittava on täälläkin jo moneen kertaan sanottu.

Meillä on SM-sarjat eri luokille, on stanut, virit ja mitä lie. Kisat ovat ehkä vähän tiukkapipoisia, katsastus on tarkkaa ja tiukkaa ja kisa varsinkin kärjessä on todella kovaa. Niin sen pitääkin olla kun kyse on SM-sarjoista.

Toiseksi meillä on krossissa WJ-sarja, correissa oma kesä- ja talvisarja ja vuotuinen kisa Lahdessa (TLCC) jotka kaikki ovat tunnelmaltaan rennompia, katsastus on rennompaa, kisat ovat hauskoja ja niissä on yleisöllekin nähtävää. Käsittääkseni TLCC:ssa sitä yleisöäkin on jopa ollut.

Miksi emme siis keskittyisi kehittämään näitä lisää? Niin sarjoja kuin yksittäisiä kisojakin. En tarkoita että luodaan lisää luokkkia Jenkkien malliin vaan menisimme enemmänkin juuri sinne ETS:n suuntaan. Nyt olisi jollain maahantuojalla hyvä sauma luoda uusi kaupallinen kilpailu tai sarja jo olemassa oleville luokille. Sponsoreita mukaan, valitaan kisapaikka niin että yleisöäkin saadaan paikalle, tehdään väliaiakashowta, kutsutaan isoja nimiä maailmalta mukaan. Rennot säännöt, ajokaavio esim. Reedy Racea mukaillen jolloin myös yleisön on helpompi ymmärtää kuka johtaa.

Kyllä me sitä kattojärjestöäkin tarvitaan. Olkoonkin että AKK ei pienoisautoilusta välitä. Mutta siksi meillä on lajiryhmä jonka tehtävä on pitää meidän puolia ja kehittää lajia. Molemmille (AKK ja kaupalliset sarjat/kisat) on kyllä tällä hiekkalaatikolla tilaa. Jos SM-kisoissa on kilpailijoita kolmannes siitä mitä jossain muussa sarjassa niin eipä sillä nyt niin väliä. Ne nopeimmat kuskit ajaa sen SM-sarjan kuitenkin.

Meidänkin BMAX2 sai tulikasteensa viikonloppuna. Auto näyttää toimivan todella hyvin Joelin käsissä ja poitsu todella nauttii ajamisesta.

Ensimmäinen Yokomo mitä minä olen kasannut, täytyy kyllä kehua laatua. Oli ehkä mukavin auto kasata tähän mennessä.

Nyt vielä hierotaan vähän säätöjä kohdilleen niin hyvä tästä tulee!

Teemun ehdotus on erittäin hyvä, kannatetaan!

Minä (mekaanikkona) & Joel (kuskina) ollaan nyt ensimmäistä kesää mukana TP-10:ssa ja hauskaa on ollut. Luokka on aivan mahtava mutta kaikkeahan voi aina parantaa.

Allekirjoitan täysin Saken ehdotukset. Kisapäivää voisi hyvin lyhentää jos vain mahdollista, pienelle pojalle päivät ovat todella pitkiä. Myös kisaformaattia olisi hyvä näillä kuskimäärillä muuttaa. Nyt esim. Joel antaa semeissä tietä niille nopeimmille kuskeille käytännössä koko semin ajan eikä pääse ajamaan omaa ajoa kuin pari kierrosta kun sellainen väli syntyy. Tämän pystyi hyvin todentamaan esim. Tattiksen semin kierrosajoista, heti kun tuli tyhjä väli jossa ei tarvinnut tietä antaa, paranivat myös kierrosajat. Nykysysteemillä myös ne lähimmät kilpakumppanit ajavat siinä toisessa semissä, joten ei tuota oikein kilvanajoksi voi kutsua. Saken ehdottamalla muutoksella vältyttäisiin myös tilanteelta jossa huomattavasti hitaampi kuski vahingossa pilaisi nopean kuskin kisan ohitustilanteessa. Näin ei ole vielä käynyt mutta aina se on mahdollista.

Lainaus käyttäjältä: -Jari- - 22.07.14 - klo: 13.50
Mestaruus näyttää jo ratkenneen, mutta sijoilla 2-7 on vielä sopivasti panoksia viimeiseen kisaan.

Myös sijoista 11-12 tullaan käymään tiukka taisto. 

Kiitokset myös meidän "tiimin" osalta. Koko aamun Joelin ajossa näkyi se että treenata ei ehditty kuin pari tankkia kisojen välissä. Kolmannessa alkerässä meno sitten alkoi muistuttamaan oikeaa kilpa-ajoa ja virheet tippuivat pois, harmi vain että viimeisellä minuutilla ote herpaantui sen verran että vasen takapyörä tippui nurmelle juuri sen verran että auto spinnasi ja siinä meni aikaa kun mekaanikko juoksi sen nostamaan.

Finaalit olisivat olleet kiva ajaa mutta minkäs sille sateelle voi. Puitteet olivat hyvät ja järjestelyt toimivat hyvin. Ainoa parannusehdotus koskee radan äänentoistoa, nyt kun uusi katos on rakennettu, ovat kaiuttimet jääneet varikkokatoksen yläpuolelle joka aiheuttaa sen ettei varikolla kuule kuulutuksista mitään. Mutta tämän saa korjattua yksinkertaisesti sijoittamalla kaiuttimen katokseen.

Itse luokka (TP-10) alkaa tuntua vielä mukavammalta, nyt voin vielä vahvemmin suositella tätä niin nuorille kuin vanhoille kuskeille. Itselläkin oli aikamoinen nitrokammo mutta olen "joutunut" toteamaan kuinka helppoja ja toimintavarmoja koneet ovat. Nyt osasin jo ihan itse säätää konetta ilman että Saarisen Teemun tarvitsi siitä sanoa. Niin ja edelleen, iso kiitos niin Jarkolle kuin Teemullekin, ei taida koskaan ollut missään luokassa näin hyvää oppia ja apua ensikertalaisille tarjolla.

Tuossa edellisellä sivulla on Teemun kirjoitus luokasta ja sen helppoudesta. Nyt yhden kisapäivän luokkaa pojan kanssa harrastaneena noviisina voin allekirjoittaa joka sanan! Itselläkin oli, niin kuin varmasti monella muullakin on tästä luokasta, tiettyjä ennakkoluuloja luokan vaikeudesta, konetta on vaikea säätää, sitä joutuu tekemään koko ajan, auto on vaikea ajaa, liian nopea, mikä ikinä ketäkin "häiritsee". Teemu vakuutti ennakkoon meidänkin ennakkoluulot turhiksi ja oikeassa oli.

Me ehdimme kokeilemaan autoa parin tankin verran ennen ekaa kisaa. Teemu auttoi meidät hienosti alkuun, sääti koneen niin että se on Joelille helpompi ajaa enkä minä onnistu sitä säätämällä hajottamaan. Siitä sitten kisoihin, perjantaina muutama tankki treeniä. Näillä eväillä me lähdimme suoraan ekaan kisaan.

Itse kisa meni hienosti, ajo sujui koko ajan paremmin mitä pidemmälle päivä meni. Autoa ei paljoa tarvinnut huoltaa, lähinnä keskityin pitämään sen puhtaana ja ennen finaalia rasvasin painelaakerin, siinä se. Autosta ei mitään mennyt rikki vaikka alussa vähän kolareitakin tuli. Renkaiden sorvausta en vielä edes opetellut, renkaat kun saa ostettua sorvattuna Futurelta (sorvaus 1€/pari). Konetta ei käytännössä tarvinnut säätää kahden päivän aikana ollenkaan. Kone käy ja kukkuu erittäin hienosti, ei muuta kuin fuilia tankkiin ja menoksi. Meillä oli erittäin hieno päivä erittäin hienon luokan parissa. Kuski (7v.) on myös innoissaan ja nauttii ajamisesta.

Varikolla, niin treeneissä kuin kisoissakin, saa apua muilta kuskeilta eikä mene sormi suuhun missään vaiheessa. Itsekin opettelen auton saloja pala palalta mutta se on helppoa kun muut neuvovat miten toimia. Säästyy monelta virheeltä.

Tällä lyhyellä kokemuksella luokka on myös aika edullinen. Me ostimme käytetyn paketin joka sopi meille erittäin hyvin. Renkaat ovat edullisia eikä varaosiakaan oikeastaan mene kunhan autosta pitää huolta. Ei muuta kuin muitakin nuoria mukaan, tämä on aivan mahtava luokka!

Sama se on ollut meidän autossa, takapitoa on saanut hakea kaikilla konsteilla, low roll center pala on ollut jo kauan käytössä, RPM:n takatukivarret on käännetty jne. Kesällä auto oli jo hyvä, samoin Tiksin laatalla mutta nyt kun ajetaan matolla niin auto on taas vähän vaikea ajaa. Linkkejä on jo vähän säädetty, vielä täytyy kokeilla lisää muutoksia, juurikin muuttaa ne takaisin pitkiksi.

Tiksin kisassa auto toimi parhaiten kun eteen laittoi täysin sliksit Minipinnit ja taakse lähes uudet. Nyt ajettiin treeniä Louisen Pioneereilla, niillä auto oli hyvässä balansissa renkaiden suhteen mutta tosiaan vielä saisi olla helpompi (rauhallisempi) ajaa. Joelille auto on liian vikuri tällä hetkellä.

Olipahan hienot kisat kaikin puolin! PKSRCA:n aktiivit olivat tehneet tosi ison työn radan kanssa ja se kantoi kyllä hedelmää, rata oli kuulemma nasta ajaa ja omaan silmään hyvän näköinen ja viimeistelty. Hatun nosto koko ratatiimille.

Itse kisaan Joel oli asettanut tavoitteeksi ettei olisi viimeinen, tähän asti kun on totuttu lähinnä antamaan tietä nopeammille, tuloksissa eron seuraavaan oltua 2-3 kierrosta.

Kuski yllätti sekä mekaanikon että itsensä ajamalla D-finaalin toiseen ruutuun. Tämä oli voitto sinänsä mutta ekassa finaalissa tulikin ihka oikea, ensimmäinen finaalin voitto. Kaksi seuraavaa ei sitten sujunut ihan niin hyvin, virheiden sävyttämänä kaksi kolmatta sijaa. Niinpä ennen viimeistä finaalia D-finaalin voitto oli kolmen kauppa.

Joel päätti ensimmäistä kertaa "urallaan" keskittyä ennen ajoa ja sehän kannatti. Ratkaisu syntyi maaliintulokierroksella jälkimmäisissä kummuissa korokkeen edessä joissa johtoauto teki virheen ja Joel pääsi ykköseksi. Tiukoille meni!

Jos muuten kenelläkään sattuisi olemaan kuvattuna tuo viimeinen finaali niin kovin mielellään sen itselle kopsaisin.Ei tosin taida D-finaalit olla niitä kuvatuimpia finaaleja. 

Vielä kerran iso kiitos PKSRCA:n jengille järjestelyistä ja kanssakilpailijoille hienosta päivästä!

-

Ei se ole ne pelkät palkinnot. Ensin opetellaan voittamaan se alin finaali, sitten otetaan haasteeksi se seuraavan finaalin voitto ja jonain päivänä taistellaan jo A-finaalin voitosta.

Kuten aiemmin sanoin, ne palkinnot on tosi tärkeitä junnuille. Mutta ihan yhtä tärkeää on päästä ajamaan niistä sijoituksista, oppia voittamaan finaali ja taistelemaan koko kilpailun voitosta.

Ei siinäkään oikein järkeä ole että kisassa on esim. 35 kilpailijaa joista 22 on kokeneita kehäkettuja. Ajat jossain C-finaalissa ja palkintojenjaossa sinut palkitaan kisan kolmosena. Kuulostaa aika hassulta. Eikä edelleenkään opeta kisaamisesta joka on ihan yhtä tärkeää.

Ollaanko tässä tekemässä stanukrossiluokkaa aloittelijoille vai jäähdyttelyluokkaa kokeneille kuskeille?

Tarkennan vielä sen verran ettei se haittaa vaikka seassa olisi kilpailemassa aikuisia miehiä, kunhan ovat aloittelijoita. Tärkeintä on se että kaikki ovat enemmän tai vähemmän saman tasoisia ja yhtä kauan harrastaneet. Joku on aina nopeampi kuin toinen ja sehän juuri motivoi harjoittelemaan lisää. Mutta jos samassa luokassa on kokeneita kuskeja, aloitteleva junnukin tajuaa ettei ole mitään mahdollisuuksia kisata noita kavereita vastaan, ainakaan ihan hetkeen. 

Olet Jerzi oikeassa ja tarkoitin tuolla lauseella enemmänkin provosoida keskustelua.

Pointtini on se että stanuluokan olisi tarkoitus toimia entry-luokkana uusille kuskeille, siellä oppisi (kunhan kehittyy tarpeeksi nopeaksi) ajamaan A-finaalissa kilpaa ja ehkäpä jopa voittamaan kisoja. Ja kun tämän on saavuttanut, voi siirtyä viriin ja aloittaa siellä taas pohjalta nousun kohti korkeampia finaaleja, oman kehityksen mukaan.

Enkä tarkoita että esim. Joel 6v. haaveilee voitosta tai edes A-finaalista vielä mutta jos kokeneet kuskit ajavat stanua ja miinoittavat kaikki sijat ennen ensimmäistäkään aloittelijaa niin eipä se enää stanuluokalta tunnu, sama vaikka se junnu menee sinne viriin saman tien, näin kärjistäen.

Joel on nyt ajanut SC4-10:a ja tykännyt kovasti mutta totuuden nimissä sielläkin on taso jo niin kova että ainoa palkinto mistä Joel voi vielä haaveilla on lahjakortti joka annetaan milloin milläkin perusteella. Ja edelleen, ei tässä tavoitella A-finaalia saman tien mutta noille pienille pojille ne palkinnot ovat erittäin arvokkaita ja jos isot miehet tulee ja vie kaikki tikkarit junnujen edestä niin eipä sinne kannata odotella niitä junnuja osallistuvan.

Pakko nyt itsekin kommentoida keskustelua oman pojan katsantokannalta.

Eikös tän stanukrossin pitänyt olla tarkoitettu uusille kuskeille? Nyt ainakin keskustelussa, ja ilmeisesti myös osallistujalistalla on kokeneita kehäkettuja jotka pärjäisivät avoimessakin luokassa. Ainakin meillä poika kiinnostui luokasta juurikin sen takia että saisi ajaa kilpaa oman tasoisten kuskien kanssa. Nyt luokasta on tulossa sekä aloittelijoiden että kokeneiden kuskien (jotka eivät usko pärjäävänsä avoimessa luokassa?) luokka. Siellä ne aloittelijat ajaa taas E-finaalissa keskenään kun kokeneet kuskit täyttää ylemmät finaalit. Näin kärjistäen.

Taitaa jäädä meillä krossari hankkimatta, ihan turha sinne on lähteä sekaan kun saa olla liikkuvana mollana noille nopeille kavereille jotka säätävät ennakoita koneista ja laittavat niin isoa pinionia kuin vain mahdollista jotta saavat autoon tarpeeksi vauhtia että olisi edes jotain haastetta ajamiseen.

Kysymys. Miksi nämä kokeneet kuskit eivät voi mennä 17.5t koneella avoimeen luokkaan jos kerran haluavat miedolla koneella ajaa?

Onko tämän talven WJ-sarjaan tulossa stanukrossiluokka erikseen? Meidän jäbä olis nyt kiinnostunut ajamaan takatuuppari stanua.

Tottahan sinne voi sekaan tulla 17.5 koneella joka tapauksessa mutta kivenpaahan se olisi kun olis muita samanvauhtisia samassa erässä.

Edit: Tuollahan tuo näyttäisi stanukrossi olevan ainakin PKSRCA:n WJ-kisassa, toivottavasti myös muissakin kisoissa!

Äh! Ja minä tampio kun menin kertomaan yhdelle isä-poika yhdistelmälle sunnuntaina Tiksissä että nyt ajetaan jo sisällä. Ovat tulossa huomenna paikalle...

Oli itse luotava tällainen topic kun ei kaupan sepät ole sitä tehneet (poistakaa ihmeessä jos haluatte). 

Taas kerran tänään kaupalla käydessäni pääsin toteamaan Artsin ja Hoken erinomaisen palveluasenteen jossa autetaan ja neuvotaan ilman että pääasiana yritetään myydä asiakkaalle jotain. Eipä ole tällaista palvelua ennen kohdalle osunut. Ja kun apua ongelmiin ja neuvoja harrastamiseen saa kerta toisensa jälkeen niin ei voi olla kuin tyytyväinen!

Keep up the good work!

Enpä tullut aikataulua ajatelleeksi. Ei sitten muuta kuin M8e SC-kisojen yhteydessä kuten tänä kesänä, sopi sekaan oikein hyvin ja oli mukavaa vaihtelua katsella välillä niiden menoa.

 Tietenkin M8 ja M8e sopivat jo paremmin yhteen.
[/quote]

Niin, miksi M8e luokkaa ei ajeta M8 kisojen yhteydessä niin kuin maailmalla? Poistuisi nämä rataongelmat, kuskejakin voisi luokkaan löytyä ehkä pari lisää ja M8e toimisi oivana ponnahduslautana M8-luokkaan, kisoissa näkisi nitroautojen touhua läheltä ja muutenkin pääsisi luokkaan hyvin kiinni.

Meillä oli aika kaksijakoinen kisareissu. Ennen Vaasaan lähtöä olimme yrittäneet ratkoa koneen lämpeämisongelmaa mutta täyttä varmuutta ei siihen saatu. Laitoin autoon varmuuden vuoksi tuulettimen jäähdyttämään konetta ja se piti lämmöt kurissa. Viimeisessä alkuerässä tuuletin kuitenkin hajosi ja kone päästeli erän jälkeen jo vähän savuja ulos. Oli selvää ettei se kestä 7min. finaalia mitenkään. Niinpä lainakonetta kiinni, tällä kertaa vähän tehokkaampi kuin meidän 10.5t. Mutta niinpä vain sekin lämpeni finaalissa. Kisan jälkeen teimme vielä lyhyen testin Maxxin kanssa ja kone lämpeni hänenkin ajaessaan. Syy taitaa siis olla säätimessä. Että silleen.

Itse kisa meni ihan hyvin, varsinkin olemattomaan treenimäärään nähden. Uusi formaatti oli meidän mielestä hieno, Joel tykkäsi kun pääsi ajamaan kisaa muita vastaan koko päivän. Itse pelkäsin mitä siitä tulee kun välillä lähtöruutu oli 3 ja takaa lähti mm. Maxxi mutta hienosti Joel antoi kundeille tietä. Aloittelevan juniorin näkökulmasta tämä formaatti toimii tosi hienosti. Joel kun jää vielä kierrosajoissa radasta riippuen 2-4 sekuntia kierroksella niin tämä formaatti antaa vähän enemmän intoa juniorille kun muiden mahdollisten keskeytysten johdosta sija finaaleihin voi nousta pykälän tai kaksi. Nytkin Joel lähti C-finaaliin toiseksi viimeisenä mutta selväähän se oli että viimeiseksi tullaan jäämään. Tällä ei kuitenkaan ollut väliä, hauskaa oli ja Joel tykkäsi kun pääsi "taistelemaan" muiden kanssa olematta ajallisesti reilusti muita jäljessä (vrt. normaali ajotapa).

Itse kisareissu oli taas mahtava seikkailu vaikka Vaasa vähän kaukana meille pääkaupunkiseutulaisille onkin. Vaasan UA hoiti järjestelyt erinomaisesti, tuomaritoiminta oli tiukkaa ja saipa Joelkin elmänsä ensimmäisen stopparin. Durango toimii upeasti, nyt on Maxxin avustuksella säädöt kohdillaan, auto on helppo ajaa ja Joel nauttii ajamisesta. Parin viikon päästä Hyvinkäälle kisaamaan, siinähän sitä kokemusta karttuu!

Hoken vinkistä olen käyttänyt tuota Hudyn rasvaa meidän jäbän autossa keväästä lähtien ja eron huomaa, paikat ei kulu ja kardaanit ja akselit pysyy toimintakuntoisina pitkään.

Jos toiveita saa esittää niin ei ainakaan nelkku corrissa venytettäisi erien/finaalien pituutta kohtuuttomasti siitä viidestä minuutista.

Meillä on ollut lämpöongelmia koneen kanssa koko kesän, toivottavasti nyt ratkaisu löydetty, mutta silti, en ehdoin tahdoin haluaisi lähteä kamoja hajottamaan (taas).