16
« : 18.12.19 - klo: 23.20 »
Mainostan tässä mainioita kerhokisoja. Tänäänhän taas ajettiin.
Kun aloittelin tätä lajia vajaa vuosi sitten, niin oli mahtavaa vain ajella rataa ympäri. Ponderia ei vielä ollut.
Sitten hankin ponderin ja uusi maailma avautui. Pääsi näkemään omaa kehitystään jne.
Kilpailemaan en kuitenkaan olisi omin avuin uskaltautunut varmaankaan vieläkään. Ajatus tuntui jotenkin siltä, että ei vaan uskalla.. Auto kuitenkin kaatui yksiksenikin rauhassa ilman paineita ajellessani/harjoitellessani sen verran usein, että ajattelin, että sitä on sitten tyrimässä muiden kisoja ja tupeksimassa kaatoja jne. Olen ollut aiemmin erittäin kova jännittäjä ja pelkäsin senkin vaikuttavan suoritukseen liian merkittävästi että kaikki menisi plörinäksi.
Eihän tässä kovin monia kisoja ole vielä vyöllä, yksi kasiautojen kisa loppukesästä Lavangolta ja FORS-kisa nyt syksyltä plus sitten joitain kerhokisoja. Mutta jo nyt tuntuu, että on selkeästi päässyt hitusen ajamisessa eteenpäin, kisaamistilanteiden ansiosta.
Jos on vain harjoitellut itsekseen rataa kiertämällä, niin voin kertoa: kisaaminen on ihan mielettömän mahtavaa. Nämä kerhokisat on tosi, tosi hyvä ponnistuslauta kisaamisen maailmaan. Sitä ei usko todeksi ennen kuin kokeilee. Kisatilanteet kehittävät erilaisia asioita ihan huomaamatta; ei välttämättä vain ja ainoastaan sitä ajosuoritusta pelkkänä fyysisenä suorituksena vaan kaikkea sitä taustahommaa mitä polla siinä kisatessa joutuu käsittelemään. Oppii myös keskittymään ajamiseen paremmin kun kyse ei ole vain yhdestä treeniakullisesta muiden treeniakullisten joukossa.
Myös jännittäminen hälvenee, kun sitäkin oppii huomaamattaan käsittelemään paremmin mielessään. Sen jälkeen itsekseen harjoittelukin voi tuntua sujuvan paremmin ja sen jälkeen taas seuraavassa kisassa voi osata paremmin jne jne.
Kerhokisoissa ei superpaljon kuskeja aina ole, mutta sieltä kyllä silti löytynee jokaiselle varsin samassa vaiheessa olevia kisailijoita. Varsinkin jos teitä epäröiviä (uskaltaako lähteä kerhokisaan vaiko ei) lähtisivät mukaan, niin silloin varsinkin sitten kukin uusi kisaaja toimisi hyvänä mittarina toiselle uudelle kisaajalle.
Ja jos tuntuu, että ei mennyt oikein hyvin ja ehkä hiukan pettymystäkin olisi fiiliksenä, niin kannattaa ajatella, että kyllä sitä silläkin kerralla silti jotain oppi, vaikka ei siltä juuri sillä hetkellä tuntuisikaan. Tämä ei ole mikään helppo laji ja aina ei voi sujua niin kuin toivoisi sujuvan. Ensi kerralla sitten menee paremmin.
En tiedä, että miten nyt joulun tienoilla kerhokisat menee, niistä varmaankin tiedotellaan, mutta sitten kun taas joulu on kärsitty ja vuosi vaihtuu jne, niin varsinkin silloin taas nuo kisat pyörii normaalisti.
Tunnelma on kaikin puolin rento ja leppoisa. Kokeneemmat kuskit tuntuvat antavan mielellään vinkkejä asioihin jne. Kannattaa tulla mukaan! Ei haittaa, jos ei aina pääse, ei joka kerta tarvitse olla, tulee silloin kun pääsee. Sekään, että ei pääse joka kerta, ei siis ole syy jättää näitä kisoja väliin :).
Tarkemmin tietoa kerhokisoista on luettavissa tästä threadista aikaisemmin postattuna.