JQ teki sen. Hän on pohjolan mestari. Kisa oli tiukka mutta lopulta JQ käänsi kisan voiton itselleen.

August oli 15.

Tarkemmin myöhemmin.

Kisoihin on paikallinen seura panostanut paljon ja vähän kieli poskella. Täällä on esim 3 vessaa. Yksi on miehille, toinen niselle (yksi naiskuski) ja kolmas on Rambovessa "miehille, joilla on karvainen rinta".

Rata on tekninen, mielenkiintoinen. Hypyt ei kovin pahoja, mutta niissäkin aina jotain ekstraa kuten lyhyt kiihdytys tai vino linja.

Vasta tosiaan pari vartin treeniä ajettu, joten mitään tuloslistaa ei ole antaa. Mainittakoon kuitenkin, että JQ on erinomaisessa vauhdissa ja Augustillakin menee mukavasti.

Tällainen tämä uusi ajajakoroke on. Voidaan olla ihan tyytyväisiä lopputulokseen, jopa ylpeitä.

Kaikki vaan joukolla käyttämään, ettei ihan turhaan tullut askarreltua. Radan ja korokkeen asianmukainen käyttö on ilmaista.

Erinomaiset kisat järjestelyiltään todellakin. Valmistelut oli tehty huolella ja kaikki toimi hienosti koko kaksipäiväisen tapahtuman ajan. Yleisöäkin oli enemmän kuin missään aikaisemmassa FTT / GPT kisassa  missä olen ollut mukana. Lauantaina oli enemmän mutta sunnuntain sateessakin oli yleisöä aina jokunen katsomossa. Vähän oli tietysti harmi, kun sateessa varsinaiset ajosuorittet olivat vähäisiä. Kuulin sattumalta erään kisaturistin sanovan vierustovirilleen, että jo pelkästään buffetin letut olivat tulemisen arvoiset. Monet saivat myös vastauksia kysymyksiinsä suoraan rcautoilun kansallisilta superlahjakkuuksilta, joten joillekin saattoi hyvinkin syttyä kipinä harrastukseen.

Minä itse luen aina suurella mielenkiinnolla ja kiitolllisuudella kaikki muiden kisarapsat, joten kirjoitan nyt välillä sitten itsekin.

Team Elokuun kisaraportti harjoituksista:

1. harjoituspäivä. Torstaina tultiin radalle puoleltapäivin ja aloiteltiin radan kuivaamisella ja TSM-10 sadeauton testaamisella. Viikonlopun sää ennustettiin epävakaiseksi jopa sateiseksi joten valmistautuminen nähtiin välttämättömäksi ja tiedettiin vastenmieliseksi. Sadeautoa hierottiin radalla muutama akullinen ja todettiin lopuksi sekä vettä kestäväksi että säädöiltään kelvolliseksi. Kilpailukyky jää sitten nähtäväksi.

Sitten siirryttiin TP-10 auton testaamiseen ja säätämiseen. Polttista ei oltu ajettu metriäkään sitten viime vuoden Raision GPT kisan. Silloinhan finaali keskeytettiin hihnarikkoon puolen tunnin kohdalla johtoasemasta. Taisi olla vähän katkera paikka silloin. No, nyt sitten kuitenkin taas tuntumaa haettiin ja kyllä se aika nopeasti sitten löytyikin. En osannut sen kummempia säätöjä hakea vaikka auto kuulemma tuntui huonolta. Vähän jäykisteltiin öljyjä ja muuta perushuoltoa sekä erityisesti oikeiden renkaiden etsintää. Hommahan on loputon - joskus se on vaan lopetettava ja siirryttävä testiohjelmassa eteenpäin.

Ehdittiin tortaina vielä testailla varsinaista TSM-10 autoakin. Tähänkin tein lähinnä vain iskarihuollon ja perussäätöjen hienösäätöä. Tärkeintä oli tutustua rataan ja erityisesti oppia varomaan mollia ja kanttareita.

2. harjoitusiltapäivä. Perjantaina radalla oli taas mukavasti porukkaa. Oli oikein rc autoilua parhaimmillaan. Tällaiset treenipäivät ovat mahdottoman antoisia, kumpa näitä saataisiin syntymään lisää. Keskityimme viriautoon järjestyksessä ajolinjat, toistettavuus, renkaan kesto, auton hienosäädöt. Päivän lopuksi kellotettiin 17,2 s kierrosaika ja tiesimme olevamme valmiit.

Team Elokuun TSM-10 kisaraportti:

Harjoituseristä lähtien tuntui siltä, että kyllä vauhti riittää ja riskinotosta ei ole puutetta. Täytyisi vaan saada pidettyä pää kylmänä koko erän ajan. Selvää oli että renkaat tulevat taas oleman se tärkein taktinen tekijä. Toiseen harjoituserään laitettiin uudet renkaat alle (ei toki kisarenkaita), jotta saatiin ajettua kaksi peräkkäistä erää (2. harjoitus ja 1. aika-ajo) saman tuntuisella autolla. Ja se kannatti koska 1 aika-ajo meni sitten loistavasti. Myös toisesta alkuerästä tuli voitto joten paalupaikka oli käytännössä varma. Kukaan ei pystyisi enää aikaa lyömään vaikka kaksi viimeistä erää voittaisikin koska rengas on jo kolmannella akullisella oleelliseti hitaampi kuin uutena.

Toisen alkuerän jälkeen huomasimme oikean eturenkaan revenneen hieman. Jouduimme vaihtamaan renkaiden paikkoja ja se tuntui sekoittavan ajettavuuden kolmannen erän alussa pahasti. Ajettavuus kuitenkin palautui muutaman kierroksen jälkeen.

Finaaleissa sitten August ensi kertaa paalulla. Monesti on meillä ollut startin kanssa vaikeuksia, mutta onneksi ei tällä kertaa. Kaikki lähdöt sujuivat erinomaisesti ja letka nytkähti nätisti liikkeelle. Tuosta kärkipaikasta olisi kiva startata useamminkin. Kovaa oli kuitenkin mentävä jotta takaa ei tultaisi ohi. En ollut ollenkaan varma, että kärkipaikka kestää koko viisi minuuttia. Vauhdissa pysyi kutenkin vain Viljami Kutvonen. Hän painosti lähellä mutta siististi turhia riskejä välttäen. August ei myöskään tehnyt yhtään virhettä, joten ei siinä tainnut yhtään todellista ohituspaikkaa ollakaan. Jännittävä finaali silti.

Toinen finaali. Lämmittelykierroksella pito tuntui vielä hyvältä. Lähtöruutuihin asettamien kuitenkin kestää aina niin kauan, että renkaat jäähtyvät. Ensimmäiset pari kierrosta on siksi arvaamaatoman hankalia. Nyt August teki pienen virheen heti ensimmäisellä kierroksella ja joutui päästämään neljä autoa ohi. Sitten alkoi lähes toivottomalta tuntuva takaa-ajo. Pikku hiljaa sijoitus kuitenkin parani kolmanneksi. Viljami oli karannut jo saavuttamattomiin, mutta Joni Minkkisen kanssa kehkeytyi usean kierroksen kestävä huikea taistelu. Viimeisellä kierroksella Augustin onnistui livahtaa shikaaniosuudella Jonin ohi toiseksi. Yksi tiukimpia ja siistimpiä ohituksia mitä olen ollut todistamassa.

Kolmas finaali käynnistyi vakuuttavasti. Kun juuri oli selvitty niistä parista ensimmäisestä kierroksesta, tuli katastrofaalinen virhe: auto nopeassa shikaanissa kanttarikosketuksesta verkkoaitaan. Kuski ei ymmärrä miksi niin kävi koska hän ajoi milestään koko ajan varmistellen - ehkä juuri siksi. Keskeytys. Erävoittoon ajoi Viljami ja siten koko kisan voittoon. Kakkossija oli kuitenkin saavutettu jo aikaisemissa lähdöissä. Maistui ...

Palkintojenjaon jälkeen ajettiin vielä shakedown polttiksen kanssa. Sitten lelut laatikkoon ja pari tuntia lepoa ennen GPT kisaa.

FTT Laukaa kilpailu on päällekkäin toisen luokan SM-osakilpailun (Kauhava M-8) kanssa ja se jää sen vuoksi meidän tiimiltä väliin. Erittäin harmillista meille, mutta toivotamme muille mukavaa kisaa Laukaan hienolla touringradalla.

Team Elokuu

Terveiset Team Kuusiselle 

Kerholaisilla oli eilen talvikauden päätösajot Raision lukiolla. Tänään kaivettiin sopivasti haudat talven pimeille sisäilloille. Haudoista alkaa sitten pikku hiljaa nousta uusi uljas ajajakoroke. Vähän kyllä tarvitaan vielä talkoita ennen kuin tavoitteeseen päästään. Jos vaan mahdollista, niin yrittäkää liittyä remmiin.

Vosiko tämän topikin aiheen muuttaa vähän järkevämmäksi.

"Mä luotan tähän autoon." oli kuskimme ensikommentti ensimmäisten tankillisten jälkeen. Ja siitä sitten lähdettiin tuttavuutta syventämään. Koko päivä ajettiin eilen hyvässä seurassa loistavassa kunnossa olleella Turun Jyrkkälän radalla eikä mitään ongelmia ollut, ei edes yhtä ruuvia pudonnut. Auto tosiaan kesti innostuneen pommittamisen ja melko mukavia läppiaikojakin tuli.

Perussetapista lähdettiin kokeilemaan jäykempää jousta eteen, maavaran kasvatusta, ulosjouston rajoitusta, löysempää iskariöljyä taakse ja takaiskarien kiinnityspiste alhaalla ulommaisiin reikiin, keskidiffiin paksumpaa öljyä. Ostoslistalle meni aktiividiffi eteen ja progresiiviset jouset. Vakaimien mukaanotto testaukseen ja rollcentteriin tutustuminen alkaa huomenna. Matka on vasta alussa.

Auki on silloin kun joku ns. avaimenhaltija on paikalla. Useimmin ainakin lauantaina. Äsken juuri käytiin radalla kun oltiin eilen valmisteltu moottorin sisäänajolla jne. Kaikki tavarat oli mukana ja töistä otettu vähän aikainen startti. Oli sitten kiva huomata, että rata oli suolattu eikä siinä voinut ajaa. Jäin taas ihmettelemään tätä pienipiirsyyttä näissä touhuissa...

Talkoot tältä päivältä ohi. Rata on valmis ja erittäin hyvässä kunnossa. Myös reuna-alueet on jo putsattu. Testiajelukin on suoritettu.

Ei muuta kuin kaivamaan autot esille ja radalle.

Mitäs jos pidettäs jonkinlainen pre race tai pari tässä vielä ennen SMiä. Tietysti vain kerhotasolla, niin ei tarvitse hukkua siihen "rakentavaan" palautteeseen?

Oli nautinto kasata tämä uusi polttiskrossari. Pitempään sitä iloa ei tosin vaan millään riitänyt vaikka kuinka yritti tehdä vain rauhallisesti vähän illassa.Nyt sitten pitää tuohon korin maalaamiseen kuluttaa 6-8 viikkoa.

Kaikki osat olivat viimeisteltyjä ja mitoitukseltaan täydellisiä. On ne reiskassa ennenkin ollut hienosti, mutta jotenkin tuntuu, että nyt oli vaan aivan täydellistä. Kun reiskakrossareita on jo muutaman koonnut, ei yllätyksiä tosin olettanutkaan tulevan vastaan.

Krossarin pakkaajat olivat jättäneet "käyntikorttinsa" jokaiseen pussiin. Näitä on nyt sitten kaikkiaan 27 ja useita vaihtureita. Noita voidaan sitten kisoissa vaihdella ja kerätä koko sarja... Mulla olis esim. vaihturina Michailikova ja Petovska. Sen sijaan Kolarova on harvinainen.

Kovin kummallisia vinkkejä ei ole tarjota, mutta ehkä se nyt olis hyvä tiettää, että jollei diffejä shimmaa, ne järmäävät diffikoteloissa (ainakin minulla kävi niin). Siis pinjonin ja kruunurattaan väli on liian ahdas. Shimmaus kannattaa tehdä laakerin ja diffikotelon väliin (kruunurattaan vastakkaiselle puolelle) heti kasausvaiheessa. Siihen tarvittavat shimmit tulevat myös mukana. Muutoin saa sitten purkaa juuri kasatun diffikotelon ja diffin ja laittaa sitten ne shimmit. Voi shimmauksen tehdä myös laakerin ja kotelon väliin, mutta niitä shimmejä ei tule kitissä mukana.

Setuppeja on jo muutama tullut foorumille. Vähän laidasta laitaan on haettu tai sitten on vaan kovasti erilaisia olosuhteita ollut. Ja meikäläisten radoille saattaa olla sitten taas jotain aivan muuta. No lähdetään Jurajn ehdotuksesta liikkeelle.

Korin muotoihin on kyllä silmällä totuttelemista, mutta se sopii autoon kuin nenä päähän. Voisin kuvitella että muodot ovat perusteltuja.

Kisat kisattu, tulokset tiedossa. Tässä näyte A-finaalishowsta:

DHI-Cup 2012 Show

Täytyy nostaa herroille hattua kun jaksoitte kaksi päivää putkeen. Me (mekkari) ei oltaisi millään jaksettu toista päivää putkeen vaikka ajohaluja olisikin ollut (kuski). Päätös oli kuitenkin yhteinen (Team Elokuu), että sunnuntain kisa jätetään ajamatta sen SM arvosta riippumatta. Oltiinkohan ainoita joilta jäi ajamatta siksi että täytyi ajatella tulevaa arkeakin?

Joka tapauksessa lauantaina nautittiin ainakin kahden päivän edestä hyvästä kelistä ja tiukasta kilvanajosta. Iso kiitos järjestäjille onnistuneesta kisatapahtumasta. Kiitos myös varaosapalvelusta Hokelle, rengaspalvelusta Tommille ja moottorisäädöistä Teemulle.

Finaalin keskeytyksemme syy 39 min kohdalla oli Reiskalle hyvin epätyypillinen taka-alatukivarren sisäkiinnityksen pettäminen vaarattoman näköisessä hypyn alastulossa.

Myös meidän automme sai ensimmäisessä katsastuksessa varoituksen ylileveydestä. Sama auto samoilla palikoilla ajettu kaksi kautta ja nyt ensimmäinen varoitus. Renkaatkin useimmiten Cityblokit. Vähensimme aurausta 1 asteen niin sitten seuraavalla kerralla meni läpi. Voihan se olla, että auto vanhemmiten alkaa turpoamaan, ehkä välyksiä…  Ei se auto kaukalossa ahdas ollut, mutta tietyllä ajokorkeudella takakumit ottivat kiinni reunoihin ja loppu on sitten subjektiivista.

Hieno kausi. Kiitos.

No kun muutkin...

Myös meidän tiimi kokeili tänä kesänä ensi kerran TP-10 luokkaa. Lähdettiin varovasti liikkeelle eli hankittiin käytettynä auto ja moottori. Tarkoitus oli ajella sen verran reeniä, että voitaisiin osallistua Raision kisoihin.

Alku oli kyllä hankala. Ensin vaan yritettiin saada kone jotenkin luotettavaksi, että voitaisiin alkaa opetella ajamista. Ei onnannut niin millään. Jatkuvasti saatiin pähkäillä koneen kanssa ja ajaminen ei ollut sitä mitä sen olisi pitänyt olla. Asia ratkesi vasta ostamalla uusi moottori ja siihen oma pilli. Huh, jo helpotti.

Sitten päästiin jo vähän opettelemmaan ajamista ja säätämistä. Aika paljon niissä on luokalle ominaisia piirteitä, joihin aikaisempi kokemuksemme M-8 ja TS-10 luokista ei paljoa auttanut. Erityisesti renkaat ja niiden kuluminen oli/on uutta. Myös huonompi alavääntö mutta kuitenkin suuri loppunopeus ja suurempi paino tuli huomioida ajamisessa (verrattuna sähköviriin). Kun ajoi hyvillä renkailla ja auto oli säädöissä, oli ajo todella makeeta - jo pelkästään katsominen. Eikä tässä ole kyse vielä mistään ihmeellisistä säädöistä, auto toimii helposti hyvin ja on helppo ajaa.

Suurien ongelmien ratkettua ei sitten paljoa jäänytkään aikaa ennen kisoja. Vasta kisaa edeltävänä iltana sorvattiin ensimmäiset renkaat. Sitä ennen ajettiin aina täysistä rinkuloista loppuun, siis ne mitä ajettiin. Jonkinlainen kuva oli kuitenkin muodostunut siitä miten homma menee ja loput selvis sitten kisapaikalla: Samilta, Raulilta ja Jeppeltä saatiin kiitoksen arvoisesti tukea ja Teemulta renkaita vinkkeineen.

Kaikenkaikkiaan jäi meillekin hyvä maku hommasta. Pakissa täytyy olla paljon voimansiirron varaosia, ja niitä pitää vaihtaa jo ennen ongelmien ilmaantumista, mutta muut osat kestävät ainakin niin hyvin kuin TS-10 autoissakaan.  Kantapään kautta totesimme, että koska semien ja finaalin välillä on niin vähän aikaa, on auton käytännössä kestettävä 20+45 minuuttia kilvanajoa ilman huoltoa. Tämä vastaa 13 erää sähköautoluokissa, eli puolitoista FTT-kisaa! Autossa ei siis saa olla, ei ainakaan voimansiirrossa, mitään "vähän kulunutta mutta kestää" osaa kun lähdetään semeihin. Elementary!

Ja se moottorin ääni sekä pitkät ajoajat ovat homman suola. Ensi vuonna voitaisiin osallistua enemmänkin, hankala valintakysymys...

Miten on tarjolla sähköä treenaamaan tulijoille?

Viereisen huoltorakennuksen seinässä (toinen puoli) on pistorasia josta sähköä voi ottaa. Tarvii pitkän jatkojohdon.

Pari viikkoa sitten ajettiin eka kisa. Tasaista ja tiukkaa oli, kuka vaan olisi voinut voittaa.

Huomenna siis taas ajellaan. Mukaan mahtuu.

Huom mekaanikkoa/ tankkaajaa ei tarvita.