Onko Karkkilassa pienoisautoilijoita? Onko kerhotoimintaa? Jos ei, niin täytyy laittaa pystyyn sellainen.

Muutin kesän alussa pois Kuopiosta. Ihan mukava kaupunki ja avuliaita ihmisiä. Krossi rata löytyy Alavan seurakuntatalon lähellä olevasta puistosta. Ovat käyneet Prisman pihalla ajamassa turisteilla kuulemma. Soita Kuopio UA:han tai /ja Alavan seurakuntaan ja ehdota pienoisautokerhoa. Siitä se lähtee. Alavan seurakuntatalolla ovat joskus ajaneet sisällä. Luulis olevan tilaa, kun sen verran iso talo.

Kisojen hyvällä tahdolla sponssaamisella tarkoitin sitä että tuen antaja ei paljoa muuta vastinetta saa, kuin hyvän mielen. Mutta kaikkea ei tarvitse rahalla mitata.

Ouluun sekä muillekin mattokuskeille ja kerhonohjaajille esitän kysymyksiä. Mitä olette tehneet, että uudet ja vanhat kerholaiset ovat alkaneet ajamaan mattoautoilla, varsinkin turisti buumin aikana ja muutenkin?Onko kerhossanne monta mattoautolla harjoittelevaa (Oulun tiedän)? Ajatteko kuudella vai neljällä kennolla? Mikä on suurin este kisoihin osallistumiseen? Mitä pitäisi tehdä, että lähtisit kisoihin? Kertokaa vapaasti myös muita kommentteja.
Kerhonohjaajat, mainitsetteko ollenkaa uudelle kaverille mattoautoista ja siitä että niillä on hyvä opetella ajamaan, ne on halpoja ja helppoja ylläpitää. Ne ei kuluta sähkölaitteita. Elikä se markkinointi puhe luokkaa kohtaan, joka kerrottiin ennenmuinoin jokaiselle lajia aloittavalle.

Nimittäin jos luokka halutaan säilyttää on saatava vanhat kuskit pysymään ja uusia houkuteltava luokan pariin. On mainostettava luokan ajotaidon kehittävää luonnetta varsinkin aloitteleville. Eli, jos haluat oppia ajamaan hyvin pienoisautolla, niin opettele ajamaan ensin hyvin mattoautolla. Tämä kommentti on helppo markkinoida, kun selittää millä autolla suurin osa nykyisistä tehdaskuskeista on aloittanut ja miten he ovat maailmalla pärjänneet.

Vesa: tarkoitatko tehdainen kiinnostuksella sitä, että C-12 alkaa olla menneen talven lumia myös maailman laajuisesti.

Olisi kiva saada tietää miten mattoautot menestyvät muualla maapalloa. Onko ongelmat samaa luokkaa kuin Suomessa? Vai meneekö maailmalla paremmin?

Yksi mahdollisuus voisi olla järjestää sunnuntai kisat naapurikunnassa tai naapurikerho järjestäisi kisat sponssorituella samalla kisapaikalla, jos ei muuten järjestäjiä löydy.
Ihan vain vinkiksi kisajärjestäjille, jotka jäivät ilman ensivuoden kisajärjestelyjä.
C-12 luokassa olisi tarjolla hyvällä tahdolla sponssattavia kisoja. Kaikkien kisojen ei tarvitse olla touring luokille. Eiköhän kahdeksan kisaa luokalle ole riittävästi.

Kiinnostusta tuntuu löytyvän sekä myös hieman kaipuuta luokkaa kohtaan. Ainoat ongelmat ovat aika ja akku sääntö. En tiedä kuinka monelle loppujen lopuksi on ongelma akkusääntö ja kuinka moni jättää ajamatta muista syistä.

Yksi ratkaisu aikatauluun on pyhittää vuodesta muutama kuukausi pelkälle mattoautoilulle. Esim. loka, marras, joulu ja tammikuu. Tällöin ei tarvitsisi laiskimpienkaan kolvata akut kuin kerran tai kaksi.

Kiinnostus luokkaa kohtaan on melko hajallaan ympäri suomen. Suurin osa kuskeista taitaa Oulussa majailla eli kunnia sinne. Tässä kohtaa luokan ylläpitämiseksi olisi AKK:lla ja lajiryhmällä jotain tekoa. Voisi olla hyvä idea luoda sarja mattoautoille keskitalvelle. Sarja olisi aluksi AKK:n ja lajiryhmän organisoima, jotta saataisiin luokka jaloilleen ja harrastajat samoihin kisoihin. Luokan toipuessa hiljaiselosta siirrettäisiin vastuu seuroille.

Asiaa voitaisiin ajatella ajotaidon valmennuksena, koska siitä mattoautoilu käy. Sen todistaa tämän päivän tuloslistat.

Ja niille vinkiksi, jotka pitävät akkusääntöä ongelmana voisivat miettiä; Onko muutaman lisäakun ostaminen liian suuri investointi, jos esim. säädin toimii neljällä kennolla ja luokka muuten kiinnostaisi.

HYVÄ 1/5 PORUKKA!!! Tuollaista oma-aloitteisuutta ja esimerkillisyyttä kaivataanki. Ei ole jääty kotiin nyhvöttämään ja valittamaan vaan on itse tehty asioille jotain ja ollaan valmiita viemään toimintaa eteenpäin.

Muille kokemusten, tietojen ja suunnitelmien kertominen kruunasi hienon työnne.

TeeTeeKoo; Olet aivan oikeassa moottori ongelman kanssa. Varmaan sama asia tulisi monille muille eteen. Ehkä esimerkiksi vuoden siirtymä aika olisi kohtuullinen. Tällöin olisi vuosi aikaa käyttää vanhat moottorit loppuun. Muutenkin rauhallisesti eteneminen antaisi aikaa sääntöjen hiomiseen, kokemusten pohdintaan, luokan markkinointiin, yms..

Kilpailijoiden foorumissa on puhuttu SM-sarjan yhteydessä vakioluokasta ja junnuluokasta sekä näiden yhdistämisestä.

Samalla on käyty keskustelua uudesta vakiomoottorista.

Mielestäni junnu luokka kannattaisi muuttaa vakioluokaksi, jota markkinoitaisiin kaikenikäisten luokkana. Ja kokemuksen karttuessa, jos haluaa voi siirtyä viritettyyn luokkaan. Vakioluokan "sisällä" ajettaisiin NM:sta nykyisillä ikäsarjoilla. Näin saataisiin vakioluokan mestaruus ja ehkä enemmän osaanottajia kisoihin.

Kun moottoriksi valittaisiin 17x2 5 ast. ennakolla saataisiin ehkä pitempi aikainen mielekkyys stanuun. Eli ikuisia stanukuskeja. Uudet kuljettajat joutuvat miettimään miten kulkua rajoittaa, mutta sama asia se on myös polttispuolella. Kaasua on opittava käyttämään harkitusti. Tai sitten on aloitettava löysemmällä koneella.

Tämän saman luokka jaottelun tekisin kaikkiin sähköluokkiin. Mattoautoissa olisi ehkä parempi hiukan kesympi moottori ja kuusi kennoa.

Reittila kiteytti aika hyvin ajatuksen.
Jos halua pitää hauskaa ja harrastaa omaksi iloksi, niin sitä voi ite päättää paljonko on valmis maksamaan.

Jos haluaa voittaa täytyy panostaa enemmän, mutta ei se silti niin hirveesti ole, jos muihin lajeihin vertaa.
Sekin on totta, että täytyy osaa ajaa virheittä ja sen hetkisestä kalustosta on otettu kaikki irti ennenkuin siirrytään seuraavaan asteeseen. Pikkuhiljaa hyvää tulee. Heti ei voi olla voittamassa A-finaalia.

Kun alkaa miettimään miten tulos voisi parantua kannattaa aloittaa miettiminen peilin edestä. Voiko vielä jotakin tehdä paremmin? Eikä ensimmäisenä rynnätä kauppaa.

Onko kilpailuaikaisen huoltajan vastuu lapsesta ainoastaan Ratavarikolla ja radalla. Eli lähettimen hausta, oikeasta kiteestä ja hajonneen auton poimisesta radalta. Ja muuten lapsi ja hänen juridinen huoltajansa vastaan lapsen toiminnasta kisapaikalla ja sen ulkopuolella. Tällöin lisenssi sääntö on hyvä. Voin lähteä lapseni mekkaajaksi ja isäksi kisoihin eikä minulla tarvitse olla lisenssiä. Joku toinen vain vastaa ratavarikko ja rata tapahtumista. Itse vain voin seurata rata tapahtumia katsomosta sydän tykyttäen.

Vastaako kisanaikainen huoltaja lapsesta koko kisareissun ajan silloin kun juridistahuoltajaa ei ole mukana. Eli tällöin vastuu on melko suuri koko kisan ja kisareissun ajan. Ja kisahuoltajan on oltava luotettava henkilö jolle moisen vastuun uskaltaa antaa.

Tuossa Tumpin ehdotuksessa on ideaa, että voi järjestää kerhokisat toisen kisan yhteyteen. Kannattaisi pitää jokaisen ensivuoden ja jopa tämän loppukauden kisojen yhteydessä aina kerhokisat.
Tällöin uusi kuski pääsisi kokeilemaan lajia ilman suuria kustannuksia tosta noin vaan. sarjakisojen yhteydessä ajetut kerhokisat mahdollistaisivat myös muutaman vuoden kisaharjoittelun sarjan mukana ennen osallistumista itse sarjaan. Näin oppirahat jäisivät pienemmiksi.

Maksut ovat melko korkeita, jos ei pysty ajamaan kuin yhden kisan. Itseltäni jäi ainakin Crossi SM väliin isolta osin sen takia, että ois pitänyt maksaa jäsenyys, lisenssi ja ilmoittautuminen ennenkuin ois auton saanut radalle.

Jos ei paikkakunnalla ole kerhoa, niin sen voi itse perustaa. Jos on liian nuori, niin vanhemmat asialle. Hyvää tukea lapsen harrastuselle on hyvien olosuhteiden luominen. Kerhoa voi tarjota paikkakunnan järjestöille kuten esim. Urheilua-autoilijoille, autoliitottolaisille tai vaikka seurakunnalle. Kyllä joku näistä yleensä löytyy paikkakunnalta. Ja on niitä muitakin kun miettii.
Radankaan tekeminen ei ole vaikeata ei ainakaan crossiradan. Kun ei ensimmäiseksi ryhdy rakentamaan stadionia.

Ei kaiken aina tarvitse olla valmiina, sitä voi myös itsekin tehdä.

Nyt kaikki heti valmiiina mulle. periaate on vain ikävän yleistä. Mitään ei viitsittäis tehdä itse. Vaikki niin sais kaikista parasta aikaiseksi.

Tumpin tarjous on hyvä. Ja jos on kiire ja tarvitsee nopeasti lisenssin, niin onhan aluksi hyvä liittyä johonkin valmiiseen kerhoon ja sitä kautta hankkia lisenssi. Ja sitten pimeinä syysiltoina alkaa itse luoda kerhoa ja ratoja omalle paikkakunnalle.

Krossiluokat pitää ehdottomasti säilyttää. Myös kaikki muutkin luokat.

Kilpailuja tarvitaan. Mielellään kaksipäiväisiä, jotta saadaan nelkutkin ajettua hyvin.

En ole ehtinyt. SM-kisoihin ajattelin osallistua, mutta kun oli kiire ja olisi pitänyt maksaa erinäisiä kuluja, jotta auton olisi saanut radalle (lisenssi ym.).

Ehdottomasti!!! Ja yritän saadan jonkun junioreistanikin innostumaan.

Harrastajat sekä heidän huoltajansa pitää saada tekemään asioita. Joitakin uurastajia on, kiitos heille, mutta kaikkien pitää kantaa kortensa kekoon, jotkut enemmän jotkut vähemmän.
Esim. korssi radan saa paremmin aikaiseksi, kun alkaa tekemään valittamisen sijasta. Sama pätee myös kisoihin. Jos ei oo kisoja ja niitä kuitenkin kaipaa, niin alkaa vain tekemään. Jos ei itsellä rahkeet riitä (esim. liian nuori), niin sitten käy kiskasemassa vaikka isukkia niskasta ja sanoo että sen täytyy ny sellaiset järjestää.

Kaikille huoltajille tiedoksi, että halvin ja erittäin hyvä tapa panostaa juniorin harrastukseen on kisojen järjestäminen. Esim kotikisaan ei oo pitkä matka ja on kotikenttä etu. Kisojen järjestäminen ei todellakaan ole vaikeata. Eikä vaadi mitään hirveetä organisaatiota, 2-5 henkeä riiittää. Tietysti mitä enemmän sen parempi. Itse olen järjestänyt ekat kisat 16 vuotiaana. Eli junioritkin voivat järjestää. Toimitsijoiksi sekä joihinkin muihin tehtäviin tarvitaan täysikäistä.

Myös kerhojen yhteistoimintaan voisi parantaan. Kannattaisi ehkä kerätä muutama kerho yhteen tekemään kisoja ja aukaista tili kisoja varten, jonne sitten kerää tarvittavan rahasumman sekä kisojen jälkeen tallettaa voitot seuraa vuotta varten.

Omistan krossarin ja saa nähdä ostanko lisää.

Ps. tämän saman keskustelun voisi käydä myös C-12 luokan merkeissä. Sekin nimittäin on huonossa jamassa. Mutta ei tämän aiheen seassa. Ihan omana aiheena.

Hyvä MMR ja Cai. Lisää kisoja syksylle. Ei tarvitse aina olla kymmeniä kuljettajia per luokka, jotta kisat voi järjestää. Riittää se pienempikin määrä.
Luulis muuten ensi kesänä olevan enemmän krossaajia, kun tietää että on monta kisaa luokassa luvassa.
Näyttää siltä että porukka alkaa pikkuhiljaa kypsymään touringiin ja haluavat myös jotain muutakin. Loukassa ei ole mitään vikaa sitä vaan taitaa olla liikaa vuodessa. vaihtelu virkistää.
Vielä kun saataisiin C-12 ja Cj-12 oma toimiva sarjansa vaikka sitten syksyyn ettei tarvitsisi akkuja muutella edestakaisin, niin asiat olisivat erittäin hyvin. Vähän niinkuin vanhaan hyvään aikaan.  
Anteeksi lipsumisesta osaksi aiheen ulkpuolelle. Ja onnea vielä voittajille.

Täytyy hieman ottaa puheita takaisin päin. Eli onhan se totta, että kaiken kaluston tuplaaminen maksaa paljon varsinkin juuri lajin aloittaneelta ja muillekin. Ja vaikka yhden päivän kisat tulisivat halvemmaksi pitemmän päälle, niin ei se yhtään auta jos kilpailijat haluavat mieluummin kaksi päiväiset kisat. Eivätkä kisaa yksipäiväisissä kisoissa kahta luokka, koska se tulee liian hankalaksi ja kalliiksi.
ELI Kaksipäiväisiä kisoja kaivattaisiin kipeästi tai oikeastaan yleensäkin krossikisoja, kun ei niitä ole montaakaan ollut tänä vuonna. Ja kun kerran järjestää kisat niin miksi ei suoraa kaksi päiväisiä. Kyllä toimitsijoita löytyy kun vaan etsii. ja huoltajat voisivat miettiä jos vaikka ottaisi jonkun toimitsija tehtävän kisoista, kun kerran sinne on muutenkin menossa. Yhteistyöllä ja Toisia auttamalla syntyy yleensä paras ja mukavin lopputulos.

Kuinkakohan monta sähkökrossi kisaa on ensikesäksi tulossa. Toivottavasti enemmän kuin tänä kesänä ollut.

Kyllä minä sen tiesin, että touringkuskeja on eniten. Tarkoituksena on vain herättää ajatusta siitä, että muittenkin luokkien kisoja, varsinkin sähkökrossi, voisi järjestää. Kun on todellakin huomattavissa ettei kaikkille riitä kisaajia touringkakusta.

sähkökrossaajat olisivat varmasti mielissään, jos kisoja olisi enemmän.
Ja miksi juuri sähkökrossi? Se on MM-luokka, halpa aloitus luokka sekä opettavainen. Eikä radantekokaan niin hirveitä panostuksia vaadi. Ja lopuksi johan perinteet jo vaativat luokan ylläpidon.

Pyytäisin myös että palattaisiin alkuperäiseen aiheeseen Mini-z puolelta

Mahtaiskohan joku muistaa sen osoitteen?

Laskinpa tossa aikani kuluksi ja mielenkiinnosta Montako kisaajaa on ollut viime ja tänä kesänä krossissa. M2-10 on ollut 25, M4-10 7 ja S2-10 16 eri kaveria kisoissa eli aika hyvin loppujen lopuksi. Vielä kun saisi kaikki yhtä aikaa kisaamaan.

Tuntuu välillä kurjalta, että melkein kaikki kisat on touringkisoja. Kuitenkin touringkisoja on niin paljon että FT-sarjan ulkopuoliset kisat sekä jotkut FT-sarjan kisat ovat kärsineet osanottaja pulaa. Kun taas krossi, varsinkin sähkö, puolella on pulaa kisoista.
Tulevaisuudessa SM-sarjojen ulkopuolelle kisoja järjestävät kerhot voisivat miettiä, jospa pitäsivät sähkökrossikisat. Mielellään kaksipäiväiset kisat.

FT-sarja on hyvä esimerkki siitä, mitä saadaan aikaan hyvin organisoidulla ja ohjeistetulla toiminnalla. Samanlainen systeemi sähkökrossipuolelle ensikesäksi. Eikä lannistuta heti ensi metreille vaan kunnollisia kahden päivän kisoja, niinkuin ennenvanhaan. kyllä se aurinko. joskus risukasaankin alkaa paistaa.

Tässä vain vinkki niille kerhoille, jotka jäivät SM-sarjojen ulkopuolelle. Kyllä kisoja riittää järjestettäväksi kaikille.  

Onko muuten mistään saatavilla halvalla kierroslaskenta järjestelmiä tietokoneeseen? Vaikka sellaisia, joissa toimitsija painaa ohimenevän auton numeroa tietokoneesta, mikä sitten laskee tulokset.

Mitä maksaa LOSI XXX-4 ja saako niitä suomesta? Jos ei saa, niin mitä maksaa sellaisen ostaminen ulkomailta kaikkineen kuluineen ( ALV, tulli, rahti ym.) noin suurinpiirtein. Ja mistä ulkomailta se kannattais tilata?

Kiitoksia vastauksista etukäteen.

Kesäkuussa  saisi aloittaa palomiehen työt. Vihdoinkin 10 vuoden odottelun jälkeen.

Metanoli on todellakin myrkkyä. Tappava annos on 30ml eli pari ruokalusikallista aikuisella. Lapsella voi riittää 2-8ml. Jos kyseistä ainetta on saanut elimistöönsä tulevat oireet 12-24h kuluttua,mutta siihen asti ei kannata jäädä odottamaan. Oireita on näköhermovauriosta johtuvat näköhäiriöt, jopa sokeuteen asti.

Jos epäilette, tiedätte tai näette jonkun nauttineen metanolia,pitää hänet välittömästi järjestää sairaalaan. Selvissä tapauksissa (näköhavainto tapahtuneesta tai tieto tapahtuneesta) kannattaa suoraa ottaa yhteyttä 112,josta saa neuvoa sekä apua puhelimitse että ammattilaiset tapahtuma paikalle. Jos henkilö voi huonosti ja esim potee näköhäiriöitä, kannattaa soittaa 112. Jos myrkytystä epäilee, mutta ei ole asiasta selviä merkkejä kannattaa ehkä ensin soittaa myrkytyskeskukseen, josta saa neuvoa. Mutta Ei ole mikään virhe soittaa suoraan 112.

Mitä nopeammin henkilö saadaan hoitoon sitä helpompi ja kevyempi on hoitomuoto. Jos hoito päästään aloittamaan 1-2h sisällä saattaa riittää mahahuuhtelu ja seuranta, jos menee pitkä aika voidaan joutua keinomunuaishoitoon, jotta myrkylliset aineenvaihduntatuotteet saadaan poistettua. Viivytyksissä kuoleman riski kasvaa.

Metanolin myrkyllisyys johtuu siitä,  että elimistön alkoholeja pilkkovat entsyymit hajottavat metanolin myrkyllisiksi tuotteiksi. Tämä voidaan estää antamalla sairaalassa potilaalle suun kautta tai laskimon sisäisesti etanolia tai 4-metyylipyratsolia.

Eli metanolin kanssa kannattaa olla varovainen varsinkin, jos lähellä on pieniä lapsia. Ja ihan muutenkin. Pienten lasten läheisyydessä ei metanolia kannattaisia oikeastaan edes käsitellä tai säilyttää.

Tietoja otin Ensihoidon käsikirjasta.

Jos kertomistasi kuluista laskee mitä tekee yhteensä esim neljä kisaa niin saadaan tälläisia kuluja.

yhdelle hengelle.   asuminen   25€.
      ruoka   20€   
      yhteensä   45€
      neljä kisaa   180€

kahdelle hengelle   asuminen   50€
      ruoka   20€
      yhteensä   70€
      neljä kisaa   280€

Jos näitä kuluja vertaa akkujen hintaan, niin kyllä niillä muutaman akun pystyy ostamaan. Ei ehkä kaikkia.
Jos joudutaan esim. vuorotyön takia ottamaan sunnuntai vapaaksi, niin kulut nousevat jo ihan eri suuruuksiin.  

Mitä kiireeseen tulee kisoissa, niin sehän on vain aikataulu kysymys. Erien väliä pitäsi pidentään hiukan että aikaa jää enemmän.
En tiedä miksi järjestäjät eivät ajata stanu nelivetoa. Eihän sitä tarvitse kuin merkitä kisakutsuun kyseinen luokka ja katsoa tuleeko ketään. Jos ajajia tulee, niin ei muuta kun heille erät kisaan.

Taitaisi olla järkevintä ajaa C-10 kisat sisällä matolla, jos joskus meinattaisiin sitä lajia Suomessa vielä harrastaa. Sitä en tiedä kuinka iso rata pitäisi olla. Eli mahtuuko sopivan kokoinen rata koulun jumppasaliin.

Lajin entisestä suosiosta ja mielekkyydestä en tiedä, mutta on ne ainakin yksinkertaisempia kuin touring- autot.

Tuli tämä aihe mieleen, kun taas on kesä tulossa ja krossi kisat alkaa.Näyttävät SM-kisoja lukuun ottamatta olevan yksipäiväisiä eli taitaa  taka- ja neliveto olla samana päivänä.

Krossikisojen yksipäiväisyydellä on myös hyviä puolia. Ei tarvi käyttää kisaajana kahtapäivää yhteen kisaan ja saa ajaa enemmän yhtenä päivänä, kun ajaa kahta luokkaa. Isoin miinushan on kustannusten nousu kun tarvii olla kaikkea tuplaten.
Mutta miten paljon oikeasti kustannukset nousevat? Autojen sekä niihin kuuluvan varaosa yms.tavaran määrä pysyy samana. Yksi servo, nopari ja vastaanotin riittävät kahteen autoon, kun ajetaan kisa kahtena päivänä. Mutta tässäkin kohtaa voi laiskuus voittaa ja tulee hankittua toiset sähkölaitteet. Jollei jo ole. Moottoreita taitaa muutenkin olla enemmän,joten niitä ei tarvitse välttämättä hankkia lisää. Jää jäljelle laturi ja akut. Jos ei hanki mitää huippukallista laturia,niin ei nuo perusmallit paljoa maksa. Ja jos on kisoja varten kaksi laturia, niin ompahan sitten treeneissäkin käytössä kaksi laturia. Eli pääsee useammin ajamaan. Oikeastaan ainoaksi suureksi menoeräksi jää akut, joittenka hankkimista kahteen luokkaan yhteensä ei oikein edellä mainituin konstein pysty hyväksymään.  
Otetaan toinen lähestymissuunta kustannuksiin. Eli matka-ja asumiskulut kisoissa. Mitkä eivät ole kovin pienet. Jos yksipäiväisillä kisoilla säästää yhden edestakaisen matkan tai hotelliyön verran rahaa per kisa, niin lopulta akkukustannuksetkaan eivät tunnu niin korkeilta. Vielä pitää muistaa kalliimpi ruoka vieraspaikkakunnilla. Pitää muistaa, että pienellä investoinnilla saa lisää ajoaikaa yhteen päivään. Ja pikkuauto kustannukset ovat melko pieniä muihin lajeihin nähden. Vielä kun olisi kansallisia kisoja enemmän, niin tasottuisi kustanukset paremmin. Saattaisi jopa kääntyä plussan puolelle.

Mielenkiintoista huomata, että kiinnostusta kuitenkin löytyy luokkaa kohtaa. Esim. ilmoituspalstalla on käyty pieni keskustelu asiasta. Viime vuonna luokalle järjestettiin kaksi kilpailua, joissa molemmissa oli eri kuljettajat. Yhteensä oli kuusi ajajaa. Ei paha. Vielä kun saisi heräteltyä muutaman muun mukaan, niin johan siinä hyvän kisan saisi pystyyn. Onnistuuse kuudellakin.

Kun kisan järjestäjänä toimii kerho, jolla on rata ja kierroslaskenta omasta takaa. Ja kilpailu toteutettaisiin kerhokilpailuna ei kustannuksia tulisi. Näin ilmoittautumismaksu voitaisiin pitää pienenä. Voisihan sitä pitää vaikka kaksi kisaa samana päivänä peräkkäin, jos vain aikataulu sallii. Näin tulisi enemmän ajoa samana päivänä.

Ideani on saada tähän aiheeseen kisajärjestäjien kommentteja, kokemuksia, ajatuksia ja vinkkejä kisojenjärjestämisestä. Myös kisaajat voivat kertoa toivomuksia, näkemyksiä ja kokemuksia. Tietenkin AKK edustajien mielipiteitä ja ajatuksia kisäjärjestelyjä koskevista säänöistä toivoisin. Eli mikä ajatus on ollut eri sääntöjen takana.

Mielipiteitä mikä on hyvää ja mikä estää mielestänne toiminnan kehittymistä.

Yksittäisten kisojen arvostelut mielellään edelleen kisojen tulosten perään ei tänne. Tietysti yksittäset esimerkit ovat tervetulleita.

Tavoitteena saada kisatoimintaa eteenpäin.

Juha

Ovat muuten Vaasassa tehneet melkoisen työn Botnia trakcin eteen. Kisa on todellakin tehty vimpanpäälle. Yllätyin itsekkin. Toimii hyvänä tien näyttäjänä mitä kaikkea voidaan kehittää yhteen kisaan ja kuinka viedä lajia eteenpäin. Tuollainen kisa SM-kisana.

Ajetaan SM-kisat sarjamuodossa ja kisat tehtäisiiin tuollaisiksi, niin mikäs siinä eteenpäin porskuttaessa. No, kaikilla ei ole mahdollisuuksia taikka intoa tehdä tuollaisia kisoja. En tiedä onko AKK:lla ollut ideana linsenssi ynnä muissa säännöissä ohjata toimintaa kuppikunta kisoista Botnia Track malliin. Jos on, niin on tässä sitten tullut itsekin haukuttua turhaan ja liian hätäisesti AKK:ta, Sorry. Kun halutaan asioita viedä määrättyyn suuntaa on suunnasta ja tavoitteista hyvä kertoa mahdollisimman selvä sanaisesti sekä perustella mitä on ajettu takaa missäkin säännössä. Tällöin voisi ymmärrys ja vastaanotto olla suopeampi sääntöjä kohtaan. Eikä asioita heti tyrmättäisi vaan yritettäisiin toimia mahdollisuuksien mukaa. Kun vielä asioissa joustetaan ja siitä kerrottaisiin olisi asiat vielä paremmin.

Kisojen järjestämisestä sekä muusta järjestö-.ja kerhotoiminnasta voisi olla ohje vaikka netissä. Jossa kerrottaisiin ideoita miten asioita kannattaisi tehdä. Varsinkin tiedottaminen, tukijoiden hankkiminen yms.

Jo on vaasalaiset tehneet kunnon kisat. Eikä julkisuudestakaan olla tingitty. Harmi vaan ettei osallistuneita ole enempää. Liian pitkä matka vaiko liian monta FT-kisaa hyydyttänyt meno halut. Kun SM-sarja ajettaisiin tuollaisissa kisoissa ja joka kisassa olisi TV paikalla,alkaisi julkisuutta ja harrastajia tulla lisää lajiin.

TSEMPPIÄ VAAN VAASALAISET!! :D