Lyhyt vastaus kommentteihin.
Rekkailun pääasia on mies-miestä vastaan kilvanajo, nimenomaan sillä tavalla, että kaikilla on kalusto täsmälleen samanlaista. Tämän takia rekkaluokka kehittää kilvanajotaitoja, jouhevan kaasun käyttöä sekä tilanteisiin sopeutumista. Etua saa vain ajotaidosta. Rekkaluokan erittäin tasaisissa kilpailutilanteissa radan linjanvalinnat ja ns. nopean linjan virheettömän ajamisen merkitys korostuu, koska kaikilla on saman verran tehoa käytössä, eikä ole ylimääräistä tehoreserviä. Samaten ohitustilanteiden etsiminen on vaikeampaa tasaisen kaluston takia.
Ymmärrän ultimate luokkia ajaneena, että auton saaminen säätöihin on jo yksi saavutus sinänsä.
Harrastajia on erilaisia. Itse huomaan rekkakilvanajon merkityksen kesällä krossia ajaessa. Ajolinjat on helpompi löytää kohdalleen ja pitää vauhtia yllä. Samalla pidon rajalla ajaminen on tullut helpommaksi, kun rekalla ajaessa sitä joutuu seuraamaan ja reagoimaan koko ajan.
Näillä perusteilla kehotan varsinkin aloittelevia harrastajia kokeilemaan rekka-autoa.
Monelle kokeneelle krossikuljettajalle rekka-autoilu on hyvää höntsäämistä, jolla säilyttää ajotaidon vaikkapa talven yli. Ymmärrän, jos ajat onroad-kilpa-autoja SM-tasolla, että hidasvauhtinen kilvanajo ei sinua kehitä. Joskus on silti kivaa ajaa rennosti kavereita vastaan heikkotehoisemmallakin autolla.
Rekkaluokasta ponnistamista kannattaa seurata pidemmällä ajalla kuin parin viikon seurannalla. Väittäisin,
että aloittelija, joka ajaa vuoden rekkaa kilpaa ja siirtyy sen jälkeen vaikkapa touringin kovempivauhtisiin luokkiin, pärjää helpommin, koska on oppinut tärkeän kilpakuljettajan ominaisuuden - sopeutumisen.
t. Kai