Moron,
Kiitokset kaikille asiallisista vastauksista.
Oletko kokeillut ajaa suuremmalla ennakolla?
Kyllä, kaikki ennakot käytiin läpi. Pienempi vaikutus kisakoneessa, suurempi noissa halpiksissa. Ezrusta tuli hyvinkin vihainen suurilla ennakoilla, mutta hieman lämpenemistaipumuksia. Ennakkoa kasvattamalla HOKE:n mainitsema turboefekti tuntuisi pätevän varsinkin näiden halpisten kohdalla. Ensin ei ole mitään ja sitten on kaikki. Kisakone tunteettomampi tälle.
Yllämainittu toki johtunee ensisijaisesti koneiden rakenne-erosta. Halpisten käämien ja roottorin välinen ilmaväli on oleellisesti pienempi kuin kisakoneen. Näin ollen myös magneettinen kytkentä on tiukempi ja pienetkin muutokset ennakossa vaikuttavat suhteessa enemmän vääntömomenttiin. Kuin myös siihen, että jos ennakkoa on liikaa eli menee ikäänkuin "yli" niin käämeissä vaikuttava virta ei teekään magneettista työtä vaan alkaa lähinnä lämmittää käämejä itseään, etenkin kun säätimet eivät oikeasti säädä virtaa vaan jännitettä.
Kun olen itse elektroniikkasuunnittelija niin katselen näitä asioita vähän tietyn väristen lasien läpi, jolloin glamouri tuppaa karisemaan melkein kaikesta sähköön liittyvästä. Laskeskelin tuossa päissäni, että esim. 30.000 minuuttikierrosta pyörivä kone käyttää kierrokseen 0,002 sekuntia ja yhteen asteeseen 5,5 mikrosekuntia eli sekunnin miljoonasosaa. Kun pidetään mielessä, että:
- Sensorittomassa moottorissa ankkurin asento arvotaan vuorollaan vapaan käämin päästä, josta saatava signaalin voimakkus ja laatu (= päätöksentekohetki) vaihtelee moottorin kierroksista ja ohjausjännitteestä riippuen ainakin 1:10 ja...
- Asennon mittaushetkestä päätös seuraavan käämin kytkentähetkeen voipi ottaa hyvinkin 20 mikrosekuntia elektroniikan sisällä (joka sinänsä on kelpo arvo). Tuo arvo voi myös vaihdella voimakkaasti säätimen lämpötilan mukaan...
tuntuu kohtuullisen huvittavalta, että esim. SP Exigen astuksissa ennakkoa säädetään 0,05 asteen tarkkuudellla esim. 18,75 astetta. Ihan tuohon yllämainittuun perustuen väittäisin, että jos koneen todellinen ennakko pysyy edes +/- 10 asteen tontilla säädetystä läpi käyttökierrosalueen, niin hyvin on.
Tavallisella pulliaisellahan ei ole mitään mahdollisuutta todentaa mitä koneessa/noparissa oikeasti tapahtuu kun namiskuukkeleista kääntelee, vaikka periatteessa laitteen toiminnan ymmärtäisikin.
Magneettisten piirien (vaikkapa käämilankaa rautakasan ympärillä) toiminta on huomattavasti monimutkaisempaa kuin päältä näyttäisi. Harvapa tullee ajatelleeksi, että esim. mainittu Ezrun on magnetomotorisesti osittain paremmin tehty kuin tuo SP:n kisakone. Kun käämi tehdään useasta ohuesta langasta, se kuljettaa suurilla taajuuksilla huomattavasti paremmin virtaa kuin yhdestä paksusta langasta tehty. Virta kun tuppaa pakkautumaan johtimen pintaan taajuuden kasvaessa, ja usean ohuen langan pinta-ala on isompi kuin yhden paksun.
Halpiskoneissa käämi on samaa tavaraa johtimen kanssa. Hyvä, sillä liitoksia on vähemmän ja häviöitä siis vähemmän. Kun käämi alkaa ja loppuu samaan päähän käämipakkaa (kuin esim. Ezrunissa on kyse), saadaan magneettisesti tiiviimpi kela. Kaikki puoli-R moottorit on siinä mielessä hanurista (ne, missä käämien toinen pää on yhdistetty moottorin etupäässä). Aina hukataan yksi käämikieros työtä tekemättömään magneettikenttään. Vaikutus alkaa olla sitä suurempi, mitä pienempi on T-luku. 1,5R moottori nimittäin pyörisi varsin huonolla hyötysuhteella ja 1/2R moottori ei ollenkaan.
Onhan Ezrussa huonotkin puolensa. Koska esim. SP:n kisakoneen käämitykset on selkeämmin staattorin raudan ympärillä, vähemmän magneettista hajavuota pääsee ympäristöön. Ezrussa taas on tiiviisti juntattu käämipakka alumiinikuorta vasten. Väkisinkin tulee mieleen, että kun moottorin kierrosluku kasvaa riittävän suureksi, osa käämin magneettienergiasta alkaakin kuumentaa suoraan ympäröivää alumiinikannua ja tappelee kierrosten nousemista vastaan. Noparista katsottuna käämi alkaa näyttää liki oikosululta. Toimii siis vähän kuin induktioliesi. Tämä selittäisi esim. tuon "turboefektin" loppumisen. Kun tehopiikin jälkeen kaasua painaa lisää, vauhti ei kasva mutta kannu kuumenee. Ja nimenomaan niin, että käämi kuumentaa kannun kuin induktioliesi kattilan.
Sorry, meni vähän tieteelliseksi mutta mulla on joku pakkomielle pohtia mistä ilmiöt johtuu. Muuten niitä on hankala ymmärtää ja sitä kautta korjata tai säätää, mututulla, korvakuulolta tai sen perusteella mitä essonbaarissa asiasta kerrottiin.
-Mika
