Eiköhän Poliisin resurssit suunnata hieman tärkeämpiin asioihin kuin naapurinkyttääjän ojentamiseen. Tällä tarkoitan sitä että kyseiseen asiaan puututaan tarvittavalla vakavuudella mutta Poliisin valtuudet on rajalliset ja yleensä häirikkö saa tyytyä puhutteluun.
Oikea instanssi asioiden korjaamiseksi on isännöitsijä, sitä kautta yleensä saadaan häirikkö kuriin. Toinen instanssi on peili, sieltä saattaa löytyä toinen osapuoli naapurihäiriköintiin. Aina kannattaa pohtia että onko omalla käytöksellä provosoinut naaputia, tietämättä tai tietoisesti. Tästä syystä ensimmäinen askel on keskinäinen kommunikointi ja jos se ei auta niin haastattelee naapureita sekä on yhteydessä isännöitsijälle.
Mutta kun valitettavan usein tätä kaavaa ei noudateta vaan on helpompi sulkeutua puhelimen taakse ja soittaa Poliisille ja kuvitella että he saavat pitkäaikaisen häirikön kuriin. Tilapäisiin häiriöihin kuten kännäilyn metelit Poliisi saa kuriin mutta kyllä he ovat aika hampaattomia kun kyse on pitkäaikaisesta häiriköinnistä.
Keräät todisteita, myös pyydät naapureita mukaan, jos heitäkin on häiritty. Jos heillä ei ole mitään häirikköä vastaan niin siinä tapauksessa kannattaa keskustella peilin kanssa. Lähes poikkeuksetta tarinoissa on myös toinen versio joka on monesti poikkeava alkuperäisestä, lienee se ohjaajan versio...
