Minun vuoro heittää tarina
Turvallista matkaa!!
> No Moro!
> >
> > Olin tulossa Joensuusta Imatralle. Oli koko lauantai-illan satanut
> > sakeasti lunta.
> >
> > Oritlammella, moottoritien juuri alkaessa, huomasin takaatulevan rekan
> > lähestyvän ripeästi.
> > Rekan siirryttyä viereeni ohituskaistalle huomasin ihmeekseni,että
> > rekkamies ajeli partaansa ajaessaan!
> > Rekan kiilattua eteeni jouduin jarruttamaan voimakkaasti, jolloin
> > voileivälläni olleet oliivit alkoivat pyöriä lattialle.Yrittäessäni
> > tavoittaa edes yhtä niistä näppeihini, kännykkäni ei enää pysynyt
> > korvan ja olkapään välissä, vaan putosi penkin alle.
> >
> > En yleensä provosoidu liikenteessä, mutta rahtarin teko oli niin
> > törkeä, että päätin osoittaa mielipiteeni siitä.
> > Onneksi Joensuussa olimme kaverini kanssa vaihtaneet -85 1.6-litraseen
> > Sierraani 2-litrasen myllyn, joten vetämästäni asuntovaunusta huolimatta
> > pikku kauppakassini siirtyi ripeästi rekan rinnalle.
> >
> > Laskin voileivän apukuskin penkille ja tavoitin katsekontaktin
> > rekkamieheen.
> > Nostaessani oikean käteni tervehdykseen, keskisormeni osui
> > taustapeilissä roikkuneeseen Pirellin tyttökalenteriin, joka putosi
> > etupenkkien väliin kaataen siinä olleen viinipullon. Vaikka pullossa
> > oli vain tilkkanen jäljellä, riitti se kastelemaan pilalle
> > ristikkolehden, jonka olin ostanut Kiteeltä, ja jonka olin saanut jo melkein täytettyä.
> > Sitten kännykkäni soi.
Tavoittaakseni kännykkäni penkin alta, en
> > pystynyt enää ohjaamaan autoa polvillani, vaan minun oli laskettava
> > kahvimuki kädestäni ja tartuttava rattiin vasemmalla kädelläni.
> > Yrittäessäni hapuilla puhelintani penkin alta, käteni osui
> > johtonippuun, jolloin ajovalot, radio ja matka-TV
> > sammuivat.
Moottoritie oli valaistu, joten ajokaistat erottuivat
> > melko selvästi sakeasta lumisateesta huolimatta.
> > Kokeillessani äänimerkkiä, sähkölaitteet alkoivat jälleen toimia, ja
> > ehdin juuri ja juuri nähdä SaiPa:n tekemän hienon voittomaalin (2-1)
> > Pelicaaneja vastaan.
> >
> > Pääsin rivakasti rekan ohi. Juuri sopivasti ennen Niskan poistumisramppia.
> >
> > Myöhemmin kotona, asuntovaunussa olleet lapseni kertoivat, että
> > rekkakuski oli jatkanut partansa ajamista vielä ohituksemme jälkeenkin.
> >
> > Vielä seuraavanakin päivänä, vaihtaessani autooni talvirenkaita,
> > ihmettelin rekkakuskin törkeää ajotapaa.
> >
> > Nimimerkki. Saa***n rekkakuskit
>
