Niin, moottorissahan tuo Shottky (huomaa kaksi t:tä :D ) diodi kytketään "väärinpäin". Eli diodin katodi, jota usein heppoisesti myös plussaksi kutsutaan, kytketään moottorin miinukseen. Ja sama anodin suhteen. Tämä juuri siksi, että kaikki virta kulkisi moottorin kautta eikä diodin. Nopeudensäädin toimii pulssisuhdeperiaatteella, eli se antaa moottorille vuorotellen hetken 7.2V ja hetken ei mitään. Näitä vaihdelleen tuhansia kertoja sekunnissa ja näiden aikojen suhteellinen pituus määrää kaasun määrän. Nyt joka kerta kun virta katkaistaan moottorista, aiheuttaa moottorin käämitys suuren käänteisen jännitepiikin. Se on juuri tämä piikki joka oikosuljetaan Shottky-diodilla. Tämä siksi, että kun häiriö tapetaan lähellä moottoria, niin syntynyt radiohäiriö on huomattavasti pienempi. Myös nopeudensäätimen transistorit eivät lämpene niin paljoa, koska niiden ei tarvitse johtaa tätä häiriövirtaa.
RC-käytössä olevat Shottky-diodit lähes järjestäen hajoavat halkeamalla tai päästämällä vähintään savut ulos. Näin hajonneen usein erottaa helposti. Yleismittarilla voi diodi-asennossa mitata Shottkyn- kynnysjänniteen, joka pitäisi olla miinus viivapäässä ja plussa toisessa noin 0.5 V. Toiseen suuntaan ei pitäisi saada mitään lukemaa. Käytännössä helppo tapa on oikosulkea shottky-diodilla kaksi kennoa sekunnin ajaksi. Ensin diodi viiva plus navassa, jolloin sen ei pitäisi lämmetä. Sitten viiva miinusnavan puolella, jolloin sen pitäisi sekunnissa lämmetä tuntuvasti. Kahden jälkeen et varmasti kykene sitä enää kädessä pitämään :lol: .
Toivottavasti ketään ei haitannut kyseinen tiedepläjäys. Välillä vaan harmittaa, jos asiat selitetään hiukan pieleen. Tämän kysymyksen vastaukset eivät kuitenkaan ole mikään esimerkki tästä. Välillä vaan näkee niin huvittavia vastauksia.
