Lipon C-arvon vaikutus auton suorituskykyyn

[*HOKE*]

Oliskohan kenties järkevämpää ehdottaa efran suuntaan että siihen listalle merkattais onko kyseessä jatkuva vai hetkellinen...

Kohtuu läpinäkyvää merkkivihaa mistälie syystä...
Turha yhtä parhaimpiin kuuluvaa akkua on yrittää saada listalta pois jonkun henkilökohtaisen syyn takia.

Kenties siitä ettei ymmärtänyt mitä ne lukemat akkujen päällä ovat.
No onneks jaksoin vääntää miljoona viestiä niin vihdoinkin asia meni perille.

Ilmeisesti mun olis pitäny alentua henkilökohtaiselle linjalle ja aloittaa nimittely niin oltais puhuttu samaa kieltä ja homma olis menny nopeemmin perille.

[Heuli]

HOKE: Jos viittaat minuun niin kuten olen jo sanonut minulla ei ole mitään Orionia vastaan. Sen sijaan kuluttujan harhaanjohtamista vastaan minulla on ja minulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen asiaan niin tottakai käytän sen hyväksi. Eli tarkoitukseni on saada EFRA-lista sellaiseen muotoon että siitä näkee akkujen C-arvot ilman markkinamiesten hölynpölyä. Tällöin tavallisen kuluttajan on paljon helpompi vertailla akkuja.

[*HOKE*]

Miten ihmeessä luulet tuon edellä mainitsemasi tekevän mitään hyvää minkään eteen

Kaikki akut pois listalta ja oikeiden mittausten läpi niin sillon siellä ei ole markkinoijien hölynpölyä.

Jos Orionissa lukee 90C niin se ei ole edelleenkään sen enempää kusetusta kuin muidenkaan valmistajien hetkelliset lukemat.

Olis kyllä kiva että lipoihin alkais ilmestymään niitä samanlaisia tarroja kuin nimhi aikaan oli niin loppuis kaikki spekuloinnit siitä kuka johtaa harhaan ja missä asiassa.

Mistä ihmeestä tiedät ettei ilmoitetut jatkuvat arvot ole jokatoisella merkillä enemmän ja vähemmän viilattuja??????
Kuten nuo maksimitkaan...
Jos sanon että jokaisen merkin ilmoittamat maksimit ja jatkuvat on enemmän ja vähemmän kaunisteltuja lukuja niin onko sulla jotain oikeaa dataa joka kumoais tuon väitteen???
Tuskin.

Se ettei ilmoita jatkuvaa, on mielestäni jopa rehellisempää.
Silloin ei ainakaan edetä keksityillä luvuilla jatkuvan purkuvirran kanssa, joka on kuitenkin se joka akun suorituskykyyn enemmän vaikuttaa.

Ihan turha ruveta hätiköityjä ehdotuksia heittelemään... Rupea mielummin ajamaan asiaa että niihin akkuihin saataisiin oikeat mittaustulokset printattuna... Aivan kuten oli nimheissä
Se on ainoa tapa tehdä mistään listasta vertailukelpoista tai ei harhaan johtavaa.

Enpä ole kyllä entisenkään listan kanssa johtunut pisaraakaan harhaan.

[Heuli]

Minua ainakin on hämännyt nuo Orionin 90C-arvot, missään ei sanota suoraan että ne tarkoittavat vain lyhytkestoista C-arvoa. Olen nyt kolmatta vuotta sähköcrossin luokkayhteyshenkilönä ja tavoitteenani on ollut kehittää joka vuosi aina lisää ja lisää. Tämä on mielestäni hyvä parannus jos saadaan valmistajat ilmoittamaan yhdenmukaisesti C-arvot esim. kuten LRP:llä 50C/100C, se on on paljon selkeämpi kuin Orionin pelkkä 90C.

Jos Hoke kokee että olen ylittänyt luokkayhteyshenkilönä valtuuteni niin ainahan voit hakea hommaa lajiryhmältä jos koet pystyväsi kehittämään suomalaista sähköcrossiautoilua paremmin. Netissä on paljon helpompi lässyttää höpöhöpöjä kuin tehdä oikeasti luokan eteen töitä.

[Tomy]

Heuli on oikealla asialla.

[*HOKE*]

Oonko jossain maininnut jostain ylittämisestä??

En.

Onko Orion ainoa joka ilmoittaa ainoastaan toisen arvoista ilman että mainitsee kummasta on kyse???

Ja vaikka tosiaan tulisikin sääntö että pitää ilmoittaa molemmat niin onko se ratkaisu siihen ettei akkujen päälle laitella höpöhöpöjä????

No ei.

Edelleen lapuissa on enemmän tai vähemmän pyöristyksiä.
Kuten sanoin... yritä mielummin ehdottaa sitä mikä oikeasti olisi hyvä, eli akkuihin pitää laittaa edes jotkin testitulokset mistä näkee totuuden.
Ei toi LRP tapakaan poista sitä että siellä on lapinlisät arvoissa.

[Heuli]

HOKE: Sinä se sitten et osaa koskaan lopettaa tuota vääntämistä. Sinullekin on tarjottu polttiscrossin luokkayhteyshenkilön tehtävää muttet huolinut koska mukavampi vääntää foorumilla? Seuraavat pari viikkoa voidaan keskustella täällä tästä asiasta asiallisesti koska sinut on nyt päästetty lomalle rauhoittumaan.

[-Jari-]

HOKE: Sinä se sitten et osaa koskaan lopettaa tuota vääntämistä. Sinullekin on tarjottu polttiscrossin luokkayhteyshenkilön tehtävää muttet huolinut koska mukavampi vääntää foorumilla? Seuraavat pari viikkoa voidaan keskustella täällä tästä asiasta asiallisesti koska sinut on nyt päästetty lomalle rauhoittumaan.

Kunnon pohjoiskoreaa, erilainen mielipide vaiennetaan.. Ja tuosta asiallisuudestakin voi olla montaa mieltä, kyllä sitä nimittelyä ja asiattomuutta on puskettu myös sun toimesta joten ehdotan että otat itsellesikin pari viikkoa lomaa.

[Heuli]

Jep otan samantien 2 viikkoa lomaa moderoinnista! Hoken mielipide on jo kuultu moneen kertaan eikä hän tuonut keskusteluun mitään uutta. Pelkkää saman vanhan jankkaamista.

EDIT: Jos jollain on jotain valitettavaa foorumin moderointipolitiikasta niin sille on oma aiheensa Vapaan keskustelun puolella. Tämä ei ole Pohjois-Korea mutta joku järki tässä kirjoittelussa pitää pitää.

[pt.]

Yksi asia, jota ei lie ole tullut sen enempää teoreettisesti pohdituksi tässä (tosin, ihan kaikkia kirjoituksia en lukenut sana sanalta, joten voihan asia olla jo käsitelty..)

On todettu, että 1000mAh akku 50c antaa yhtä paljon virtaa, kuin 5000mAh akku 10c (oletetaan nyt vastoin oikeaa elämää, että nuo C-arvot pitävät oikeasti paikkansa.)

Molemmat antavat saman 50A virtaa, mutta kuinka käy teoreettisesti laskettuna tuon saadun tehon kanssa?

Tuo pienempi akku on sisäisiltä resistansseiltaan huomattavasti pienempi, kuin tuo isompi akku.

Ja kuten tullut esille, niin PUImURI antaa jännitehäviön akun sisäisesti, joten pelkällä teholla mitattuna tuo pienempi on tehokkaampi.

Mutta virralla mennään ja virralla poltetaan myös kaikki sähköinen, etenkin jos jännite tipahtaa ja sama teho otetaan ulos.

[Miika.laurila]

Yksi asia, jota ei lie ole tullut sen enempää teoreettisesti pohdituksi tässä (tosin, ihan kaikkia kirjoituksia en lukenut sana sanalta, joten voihan asia olla jo käsitelty..)

On todettu, että 1000mAh akku 50c antaa yhtä paljon virtaa, kuin 5000mAh akku 10c (oletetaan nyt vastoin oikeaa elämää, että nuo C-arvot pitävät oikeasti paikkansa.)

Molemmat antavat saman 50A virtaa, mutta kuinka käy teoreettisesti laskettuna tuon saadun tehon kanssa?

Tuo pienempi akku on sisäisiltä resistansseiltaan huomattavasti pienempi, kuin tuo isompi akku.

Ja kuten tullut esille, niin PUImURI antaa jännitehäviön akun sisäisesti, joten pelkällä teholla mitattuna tuo pienempi on tehokkaampi.

Mutta virralla mennään ja virralla poltetaan myös kaikki sähköinen, etenkin jos jännite tipahtaa ja sama teho otetaan ulos.

Ehditkin ensin joten lainaan tästä mitä olin juurikin sanomassa.

Eli kun on vääntöä tästä C-asiasta ja kapasiteeteista ja yms. niin mistä se oikea ero sitten loppujen lopuksi tulee, erityisesti stokkiluokissa? No siitä sisäisestä vastuksesta tietenkin. Tämä tuli testattua itsellä nimhi aikana Muchmoren erillispurkulaitteella joka näytti 30A burst purun jälkeen akun sisäisen vastuksen. Ne akut millä oli parhaat arvot oli myös nopeimpia. Eli siis itse ainakin valitsisin ehdottomasti stokkiluokkaan sen merkkisen akun jonka arvoihin uskaltaisin eniten luottaa, ja niiltä sen akun missä on pienin mAh arvo suhteessa suureen C-arvoon. Tietenkään nyt ei mitään 1000mAh akkuja olla ostelemassa vaan semmosia millä maaliin pääsee.

[pijokela]

Tuo pienempi akku on sisäisiltä resistansseiltaan huomattavasti pienempi, kuin tuo isompi akku.

Eli siis itse ainakin valitsisin ehdottomasti stokkiluokkaan sen merkkisen akun jonka arvoihin uskaltaisin eniten luottaa, ja niiltä sen akun missä on pienin mAh arvo suhteessa suureen C-arvoon.

Onko tuo sisäinen resistanssi siis suhteessa akun kapasiteettiin? Onpas yllättävää, jos noin on.

[Tomy]

Jos edellä mainittujen akkujen purkulukemat ovat suorituksen alkaessa tasoissa 50A, mitä tapahtuu suorituskyvylle  kun osa kapasiteetista on kulutettu?

Kuvitellaan, että akuista on otettu 500mAh. Onko tilanne silloin tämä?

1000mAh akku: 0.5 x 50 = 25A
5000mAh akku: 4.5 x 10 = 45A

[pijokela]

Jos edellä mainittujen akkujen purkulukemat ovat suorituksen alkaessa tasoissa 50A, mitä tapahtuu suorituskyvylle  kun osa kapasiteetista on kulutettu?

Ei tuo varmaan ihan noin karusti mene, mutta tuon suuntaisesti kyllä. Akun jännite putoaa sen tyhjentyessä ja koska se pienempi akku on suhteessa tyhjempi, sen jännite on alempi.

Mutta minua ihmetyttää se, että isossa akussa olisi isompi sisäinen resistanssi. Eikös iso akku ole vähän niin kuin monta pientä rinnan ja silloinhan niiden sisäiset resistanssit ovat rinnan eli kokonaissisäinen resistanssi pienenee. Mutta tuo on siis vain ihmettelyä - minulla ei ole tarpeeksi akkuja tuon mittaamiseen.

[pt.]

Tuo pienempi akku on sisäisiltä resistansseiltaan huomattavasti pienempi, kuin tuo isompi akku.

Eli siis itse ainakin valitsisin ehdottomasti stokkiluokkaan sen merkkisen akun jonka arvoihin uskaltaisin eniten luottaa, ja niiltä sen akun missä on pienin mAh arvo suhteessa suureen C-arvoon.

Onko tuo sisäinen resistanssi siis suhteessa akun kapasiteettiin? Onpas yllättävää, jos noin on.

Ei ole. Tuohon oli valittu vain jotkut kapasiteetit esimerkin vuoksi.

Puhehan on C-arvosta ja mitä suurempi tuo C-arvo on, niin sitä pienempi on tuo sisäinen resistanssi. Ja mitä pienempi on sisäinen resistanssi, niin sitä vähemmän on jännitehäviötä ja P=UxI, niin aina saadaan enemmän tehoa.

Tämä on laskennallinen ja teoreettinen malli, joten jos nuo C-arvot ja kapasiteetit ovat kauppamiesten lukuja, joita myyntimiehet myy kovalla rahalla, niin ei sillä pitkälle päästä.

[mamyllyn]

Korjataanpa nyt hieman näitä alla olevia väitteitä siihen suuntaan, miten asiat omasta mielestäni menivät:

Jon Lindgren.

Lupaako Orion että kyseisellä latausvirralla ladattu akku pysyy suorituskyvyltään samanlaisena yhtä pitkään kuin 1C virralla ladattaessa?
Ei lupaa.
Kyseinen luku on ainoastaan arvo minkä akku kestää hyppäämättä silmille.
Tapaus johon nyt viittaat ei ollut hyppinyt silmille.

Kyseisessä tapauksessa kaveri latasi akun jatkuvasti 5C virroilla... hyvä jos mitään jäähdytystaukoa koskaan ja useiden syklien jälkeen kun akusta alkoi paras puhti katoamaan ja kapasiteetti pienenemään niin nyt monen mielestä tehdas on kusettanut jne.
Tutkikaa ties miten monen firman takuuehtoja niin huomaatte ettei tällainen yleensä ole takuuseen menevä asia.

- Akkua ei ladattu jatkuvasti 5 C:n arvolla, vaan 30...20 A virralla. Akun ilmoitettu kapasiteetti oli 6500 mAh. Tämän lisäksi syklissä olivat samaan aikaan kaksi Turnigy Nano Tech akkua, kapasiteetiltaan 6000 mAh.

Vielä eniten ihmetyttää että kyseinen kaveri ostaessaan tuota tuotetta kertoi tekevänsä niin että lataa sitä maksimilla ja katsoo miten akku kestää...
Jos ei kestä niin voivoi...
No kesti aikansa.

- Kesti muuten todella surkeasti. Menikö tuossa kaksi vai kolme kuukautta kun kyykkäsivät. Arvaa mitä? Nanot rokkaa edelleen, no problem.

Tämän jälkeen tuote haluttiinkin takuukäsittelyyn vaikka nimenomaan alunperin oli todettu ostaessa että käytetään piruuttaan limitillä ja jos ei se siitä tykkää yhtä hyvää kuin suositusarvoissa latailusta niin voivoi... testimielessä.
Noh... Tosiaan takuukäsittelyyn... Ilmoitti heti että kokeillaan nyt mitä ne siitä sanoo... Jos ei mee takuuseen niin eihän sille voi mitään... hän ymmärtää täysin.
Eipä mennyt...
Ja siihen loppui sitten myös ymmärrys.

- Akku meni takuuseen, kun hoidin asian ITSE.

- Akku lähetettiin ensin takuukäsittelyyn teidän kauttanne (taisi mennä Ruotsin maahantuojalle). Ymmärrys loppui, koska peruste takuun hylkäykseen oli: "Ei voida tietää miten akkua on ladattu ja käsitelty".
- Otin sen jälkeen itse yhteyttä Orioniin ja asia hoitu.

Kyseisissä akuissa ilmoitetaan nimenomaan maksimi latausvirta.
Niissä ilmoitetaan myös suositus.
Tottakai tuote kärsii aina jos sitä käytetään jatkuvasti maksimissa.

- Varmasti näin onkin. Se kauanko sen tulisi kestää maksimiarvoja, onkin kysymys erikseen? "Halpikset" toimii samalla käsittelyllä, Orion ei.

Vilkaiskaapas jokainen vaikka huviksenne mitä teidän henkilöautoissa lukee maksimi kierrosluvuksi...
Siitä sitten tulittamaan jatkuvalla polkemisella kierrokset maksimissa.
Katsotaan kauanko kestää.

Todella ihmeellistä että varmaan jokainen tajuaa että se ei ole pitkäikäinen kokeilu...
Mutta kun RC vehkeistä on kyse niin tuntuu että aivot nakataan narikkaan.
"jos siinä lukee maksimi niin pitäähän sen sitten kestää... vaikka vuoden yhtämittaista..."

[Miika.laurila]

Tuo pienempi akku on sisäisiltä resistansseiltaan huomattavasti pienempi, kuin tuo isompi akku.

Eli siis itse ainakin valitsisin ehdottomasti stokkiluokkaan sen merkkisen akun jonka arvoihin uskaltaisin eniten luottaa, ja niiltä sen akun missä on pienin mAh arvo suhteessa suureen C-arvoon.

Onko tuo sisäinen resistanssi siis suhteessa akun kapasiteettiin? Onpas yllättävää, jos noin on.

Ei ole. Tuohon oli valittu vain jotkut kapasiteetit esimerkin vuoksi.

Puhehan on C-arvosta ja mitä suurempi tuo C-arvo on, niin sitä pienempi on tuo sisäinen resistanssi. Ja mitä pienempi on sisäinen resistanssi, niin sitä vähemmän on jännitehäviötä ja P=UxI, niin aina saadaan enemmän tehoa.

Tämä on laskennallinen ja teoreettinen malli, joten jos nuo C-arvot ja kapasiteetit ovat kauppamiesten lukuja, joita myyntimiehet myy kovalla rahalla, niin ei sillä pitkälle päästä.

Niin, siis kuten sanottua niin ei kannata kuitenkaan sellaista akkua ostaa, joka menee kapasiteettinsa rajoille jopa stanuluokissa.  Mutta esimerkiksi noin 4200mAh akun luulisi riittävän stokkiluokissa maaliin asti ilman kapasiteetin loppumista. Ja koska pienempiä kennoja on "helpompi" tehdä ja niitä on tehty pidempään, niin uskoisin niiden akkujen C-arvojen pitävän paremmin paikkansa, kuin isompien akkujen. Vrt. 4200mAh 30C akku ja vaikka 6600mAh 30C akku. Ja kuitenkin vaikka molempien C-arvot pitäisivät täsmälleen paikkansa, on pienempikapasiteettisen akun sisäinen resistanssi siltikin pienempi kuin isompikapasiteettisen.

[goos]

Niin, siis kuten sanottua niin ei kannata kuitenkaan sellaista akkua ostaa, joka menee kapasiteettinsa rajoille jopa stanuluokissa.  Mutta esimerkiksi noin 4200mAh akun luulisi riittävän stokkiluokissa maaliin asti ilman kapasiteetin loppumista. Ja koska pienempiä kennoja on "helpompi" tehdä ja niitä on tehty pidempään, niin uskoisin niiden akkujen C-arvojen pitävän paremmin paikkansa, kuin isompien akkujen. Vrt. 4200mAh 30C akku ja vaikka 6600mAh 30C akku. Ja kuitenkin vaikka molempien C-arvot pitäisivät täsmälleen paikkansa, on pienempikapasiteettisen akun sisäinen resistanssi siltikin pienempi kuin isompikapasiteettisen.

Kannattaa tosin huomata että se mikä oikeesti merkkaa on keskimääräinen jännite akussa erän aikana. Mitä isompi akku sen vähemmän sen kapasiteetista käytetään erän aikana jolloin se saa luonnostaan isomman jännitteen koko ajalle.

[pijokela]

Ja kuitenkin vaikka molempien C-arvot pitäisivät täsmälleen paikkansa, on pienempikapasiteettisen akun sisäinen resistanssi siltikin pienempi kuin isompikapasiteettisen.

Kuulostaa ihan järkeenkäyvältä, että pienempi akku voi olla laadultaan parempi, koska pienempiä kennoja on tehty kauemmin. Onko sinulla jotain näyttöä tai vaikka webbilinkki siitä, että sisäinen resistanssi oikeasti on pienempi pienemmissä akuissa? Oletko itse mittaillut akkuja?

Osa isoista akuista on ns. 2S2P konfiguraatiolla, jolloin sisällä on neljä kennoa: kaksi sarjassa ja kaksi rinnan. Silloin kennot eivät ole erityisen suuria kapasiteetiltaan.

[jerzirccar1]

HOKE: Sinä se sitten et osaa koskaan lopettaa tuota vääntämistä. Sinullekin on tarjottu polttiscrossin luokkayhteyshenkilön tehtävää muttet huolinut koska mukavampi vääntää foorumilla? Seuraavat pari viikkoa voidaan keskustella täällä tästä asiasta asiallisesti koska sinut on nyt päästetty lomalle rauhoittumaan.

Ei millään pahalla ja paljon OT niin eikös tässä nyt menty jo hiukan yli.
Joo olen lukennut topikin ja tiedän mistä puhuttiin mutta 2 viikkoa tästä oli aika huono siirto.
C-arvot sinne tai tänne niin veikkaan kuitenki että kisakuski tietää loppujenlopuksi minkä akun hommaa sanoo mitä C- lukema mitä tahana.
Itse olen ollut tyytyväinen gensseihin ja PISTE mutta veikkaan että LRP ja ORION plus muut merkit olisivat antaneet lähestulkoon samat pytyt mitäs olen tähän asti niillä saavuttanut.
Jerzi

[Miika.laurila]

Niin, siis kuten sanottua niin ei kannata kuitenkaan sellaista akkua ostaa, joka menee kapasiteettinsa rajoille jopa stanuluokissa.  Mutta esimerkiksi noin 4200mAh akun luulisi riittävän stokkiluokissa maaliin asti ilman kapasiteetin loppumista. Ja koska pienempiä kennoja on "helpompi" tehdä ja niitä on tehty pidempään, niin uskoisin niiden akkujen C-arvojen pitävän paremmin paikkansa, kuin isompien akkujen. Vrt. 4200mAh 30C akku ja vaikka 6600mAh 30C akku. Ja kuitenkin vaikka molempien C-arvot pitäisivät täsmälleen paikkansa, on pienempikapasiteettisen akun sisäinen resistanssi siltikin pienempi kuin isompikapasiteettisen.

Kannattaa tosin huomata että se mikä oikeesti merkkaa on keskimääräinen jännite akussa erän aikana. Mitä isompi akku sen vähemmän sen kapasiteetista käytetään erän aikana jolloin se saa luonnostaan isomman jännitteen koko ajalle.

Joo, tottakai. Mutta jos stokkiluokkia (touring) ajatellaan niin eikö ne syö jotain 1500-2000mAh akullisella? Luulisi kuitenkin että vaikka 4200mAh riittäisi pitämään jännitteet tarpeeksi korkealla. Ei kuitenkaan puhuta varmaan siitä kuinka tärkeää piikattu akku ja ne viimeisetkin jännitteensatkut oli nimhi aikoina.

[goos]

Joo, tottakai. Mutta jos stokkiluokkia (touring) ajatellaan niin eikö ne syö jotain 1500-2000mAh akullisella? Luulisi kuitenkin että vaikka 4200mAh riittäisi pitämään jännitteet tarpeeksi korkealla. Ei kuitenkaan puhuta varmaan siitä kuinka tärkeää piikattu akku ja ne viimeisetkin jännitteensatkut oli nimhi aikoina.

Siinä tulee itseasiassa kohtuu iso jännite ero, voin illalla piirtää graafin joka visualisoi asiaa, nyt pitää ryysätä duuniin.

[Bigbear]

Jos rakennan tehovastuksen, joka kuormittaa akkuja vaikka 30-60A virralla, niin saankohan akku testiin? eLogger V4 kiinni, niin saadaan dataa miten jännite laskee kuormitettuna.

[pt.]

Tuo pienempi akku on sisäisiltä resistansseiltaan huomattavasti pienempi, kuin tuo isompi akku.

Eli siis itse ainakin valitsisin ehdottomasti stokkiluokkaan sen merkkisen akun jonka arvoihin uskaltaisin eniten luottaa, ja niiltä sen akun missä on pienin mAh arvo suhteessa suureen C-arvoon.

Onko tuo sisäinen resistanssi siis suhteessa akun kapasiteettiin? Onpas yllättävää, jos noin on.

Ei ole. Tuohon oli valittu vain jotkut kapasiteetit esimerkin vuoksi.

Puhehan on C-arvosta ja mitä suurempi tuo C-arvo on, niin sitä pienempi on tuo sisäinen resistanssi. Ja mitä pienempi on sisäinen resistanssi, niin sitä vähemmän on jännitehäviötä ja P=UxI, niin aina saadaan enemmän tehoa.

Tämä on laskennallinen ja teoreettinen malli, joten jos nuo C-arvot ja kapasiteetit ovat kauppamiesten lukuja, joita myyntimiehet myy kovalla rahalla, niin ei sillä pitkälle päästä.

Niin, siis kuten sanottua niin ei kannata kuitenkaan sellaista akkua ostaa, joka menee kapasiteettinsa rajoille jopa stanuluokissa.  Mutta esimerkiksi noin 4200mAh akun luulisi riittävän stokkiluokissa maaliin asti ilman kapasiteetin loppumista. Ja koska pienempiä kennoja on "helpompi" tehdä ja niitä on tehty pidempään, niin uskoisin niiden akkujen C-arvojen pitävän paremmin paikkansa, kuin isompien akkujen. Vrt. 4200mAh 30C akku ja vaikka 6600mAh 30C akku. Ja kuitenkin vaikka molempien C-arvot pitäisivät täsmälleen paikkansa, on pienempikapasiteettisen akun sisäinen resistanssi siltikin pienempi kuin isompikapasiteettisen.

No tuota, en nyt ihan samaa mieltä tuosta ole.

Jos edelleen otetaan käyttöön tuo PUImURI, niin tuo ulos annettava virta on akun jännite jaettuna vastuksella, eli kun isompi akku antaa enemmän virtaa, niin kyllä sen sisäisen vastuksen täytyy olla pienempi.

Ja jos nyt edelleen hieman laajennetaan tätäkin, niin mitä suurempi tuo sisäinen vastus on, niin sitä enemmän sinne akkuun jää sitä hukkalämpöäkin, koska jännitehäviö on isompi.

[goos]

Ja jos nyt edelleen hieman laajennetaan tätäkin, niin mitä suurempi tuo sisäinen vastus on, niin sitä enemmän sinne akkuun jää sitä hukkalämpöäkin, koska jännitehäviö on isompi.

Mutta mitä isompi akku on sen isompi pinta-ala on jäähtymistä varten... tähän kun vielä lasketaan viima joka tulee kun auto liikkuu...

[KiSaVa]

Mutta mitä isompi akku on sen isompi pinta-ala on jäähtymistä varten... tähän kun vielä lasketaan viima joka tulee kun auto liikkuu...

Hiton epäselvä mutta viihdyttävä viestiketju. Tuossa muutama rivi ylempänä pohditaan sisäisen resistanssin vaikutusta tehoon ja nyt mietitään jo kuorien läpi hukattavaa läpötehoa. Veikkaan (jonkun verran insinööritieteitä harrastaneena) että ainakaan tämä teho ei autoa eteenpäin liikuta, jos tässä nyt enää siitä oli kyse. Otsikon mukaan oli.

Missäs tuon viiman kanssa nyt mennään, voisitteko pohtia missä saadaan optimaalinen "viima" siten että auton ilmanvastus ei kasva liian suureksi mutta akku saadaan kuitenkin pidettyä riittävän viileänä sisäisen resistanssin kannalta? Vai riittävän lämpimänä että tulee paljon virtaa? Mutta sitten tulee hukkatehoa.. miten päin se nyt oli? Tätä voisi pohtia useilla C-arvoilla ja akun pinta-aloilla, mielellään laskelmin..

Jatkakaa ihmeessä.. 

[pt.]

Mutta mitä isompi akku on sen isompi pinta-ala on jäähtymistä varten... tähän kun vielä lasketaan viima joka tulee kun auto liikkuu...

Hiton epäselvä mutta viihdyttävä viestiketju. Tuossa muutama rivi ylempänä pohditaan sisäisen resistanssin vaikutusta tehoon ja nyt mietitään jo kuorien läpi hukattavaa läpötehoa. Veikkaan (jonkun verran insinööritieteitä harrastaneena) että ainakaan tämä teho ei autoa eteenpäin liikuta, jos tässä nyt enää siitä oli kyse. Otsikon mukaan oli.

Kysymys oli lie C-arvosta ja mistä se tulee, sekä mikä on noissa erona? Joten eikö se tule kaikki juurikin tuosta sisäisesta resistanssista? Jos ei tule (sen hatun lisäksi), niin mistä se sitten tulee?

Jos jossain kohteessa ennen moottoria syntyy lämpöä, niin kyllä se kaikki on pois silloin siintä auton liikuttamisesta. Mikäli se ei ole, niin jossain määrin on onnistuttu kehittämään ikiliikkuja..

Eli eikö nyt olla edelleen ihan siinä asiassa vai?

Aina voidaan saivarrella, että ei näillä ole mitään merkitystä ja kaikki on ylimitoitettua, eikä niitä voida hyödyntää, mutta kysytty ja vastattu.

[Bigbear]

Käyn tänään hakemassa muutaman kappaleen 100W H4 tai H1 polttimoita ja rakennan testipenkin. Mittailen arvoja kun jaksan.

Saadaan arvot käytetyista 6,6Ah Nanotecheista

[KiSaVa]

Kysymys oli lie C-arvosta ja mistä se tulee, sekä mikä on noissa erona? Joten eikö se tule kaikki juurikin tuosta sisäisesta resistanssista? Jos ei tule (sen hatun lisäksi), niin mistä se sitten tulee?

En ole sähköpuolen asiantuntija joten en tiedä, luulisin että kyllä.

Jos jossain kohteessa ennen moottoria syntyy lämpöä, niin kyllä se kaikki on pois silloin siintä auton liikuttamisesta. Mikäli se ei ole, niin jossain määrin on onnistuttu kehittämään ikiliikkuja..

Eli eikö nyt olla edelleen ihan siinä asiassa vai?

Myös moottorissa syntyvä lämpö on pois auton liikuttamisesta. Kaikki lämpö on. Asiassa ollaan, todella syvällä.

Edit1: Seuraavassa on kai minulle esitetty kysymys. En tiedä mihin pyritään eikä ollut tarkoitus mihinkään väittelyyn ryhtyä joten vastaan tähän että "jätän vastaamatta ja tukkimasta enempää viihdyttävää ketjua".

[pt.]

Kysymys oli lie C-arvosta ja mistä se tulee, sekä mikä on noissa erona? Joten eikö se tule kaikki juurikin tuosta sisäisesta resistanssista? Jos ei tule (sen hatun lisäksi), niin mistä se sitten tulee?

En ole sähköpuolen asiantuntija joten en tiedä, luulisin että kyllä.

Jos jossain kohteessa ennen moottoria syntyy lämpöä, niin kyllä se kaikki on pois silloin siintä auton liikuttamisesta. Mikäli se ei ole, niin jossain määrin on onnistuttu kehittämään ikiliikkuja..

Eli eikö nyt olla edelleen ihan siinä asiassa vai?

Myös moottorissa syntyvä lämpö on pois auton liikuttamisesta. Kaikki lämpö on. Asiassa ollaan, todella syvällä.

Kyllä..

Eli jos on kaksi samanlaista moottoria ja kaikki muutkin häviöt on samoja, niin kumpi moottori on tehokkaampi, jos se toinen moottori saa enemmän jännitettä..