Suomessa ajettavien SM-luokkien tulevaisuus

[Heuli]

Suomessa ajettiin vielä 2000 luvun alussa kaikki SM:t kerrasta poikki menetelmällä. 2004 aloitettiin ensimmäiset SM-sarjat M-8, M2-10, TSM-10 ja TP-10 luokissa. 2005 tuli mukaan C-12 ja 2008 M4-10 ja LS-5. Nyt kun on useampi vuosi ajettu niin tein kaavion miten osallistujamäärät ovat muuttuneet vuosien varrella SM-sarjoissa:


Crossiluokissa on selvä nousu menossa ja muutenkin niissä on osallistujamäärät olleet viime vuosina hyvällä tasolla. Rataluokissa puolestaan kaikki ovat laskusuunnassa. Mielestäni suurin syy tuohon on siinä, että se sama harrastajamäärä mitä crossiluokissakin on, on jaettu paljon useampaan luokkaan rata-autoissa. Esim. pari vuotta sitten perustettu mattoautojen vakioluokka eli CS-12 on sekin nyt kuollut jo lähes täysin eikä C-12 luokkakaan enää ainakaan sarjamuotoisena elä varmaan tätä talvea pidemmälle.

Mielestäni paras keino "kuoleville" luokille on kerta-SM:t. Kalenteri alkaa olemaan jo niin täynnä sarjakisoja että pienemmissä luokissa ei ole enää mitään järkeä ajaa sarjaa jos kuskeja alkaa olemaan vain se vaadittavat 15. Lisäksi toivon että kukaan ei enää keksi yhtään uutta luokkaa lisää rata-autoihin, ei ole kenenkään etu että on 10 eri luokkaa ja kaikissa 10 kuskia. Tuosta kärsivät sekä kilpailijat että kisajärjestäjät.

[Heuli]

Hiljaista on ollut keskustelu mutta niin on ollut kisoissakin SM-luokissa tänä talvena. Viime viikonloppuna Laukaalla oli vain 15 suomalaista + 4 ulkomaalaista TSM-10 luokan SM-osakilpailussa ja Korialla peruttiin ensi viikonlopun C-12 kisat kun sinne ilmoittautui vain 10 kuljettajaa. Nykyiset sähkörataluokat on mielestäni teknisiltä säännöiltään niin hyvät kuin vaan olla voi: kuka tahansa pystyy ostamaan Suomesta edullisesti sellaiset sähkölaitteet että pystyy ajamaan kisan voitosta. Tekniset säännöt ei varmaankaan ole syy huonoihin osallistujamääriin?

Aake Kutvosen kanssa juttelin Laukaan kisoissa millä tapaa saataisiin kuskimäärät lähtemään noususuuntaan - jos nykymeno jatkuu niin kohta Suomessa ei ajeta rata-autoilla SM-tasolla enää ollenkaan. Sellaista kaavailimme että FTT-sarja jatkaisi ensi talvena kansallisena sarjana eli TSM-10 ajaisi lauantaisin kansallisen sarjaosakilpailun ja C-12 sunnuntaisin kansallisen sarjaosakilpailun. CS-12 luokka "yhdistetään" C-12 luokkaan eli voi ajaa 10,5t koneella jos haluaa mutta saman luokan sisällä ajavat kaikki. TSS-10 ja TSP-10 jatkaisi tutuilla paikoillaan. Tämän lisäksi ajettaisiin kunnolliset koko viikonlopun kestävät kerta-SM-kisat talvella C-12 luokassa ja kesällä TSM-10 luokassa. Käytännössä siis sama kuvio kuin 10 vuotta sitten ennen SM-sarjojen paluuta.

TSM-10 luokassa kaksipäiväinen formaatti on ollut mielestäni todella hyvä, mutta osa jättää ajamatta sen takia viriluokkaa? C-12 luokassa puolestaan kukaan kisajärjestäjä tuskin lähtee kisoja järjestämään kymmenelle kuskille?

[Vesa]

Se mitä C-12 luokkaan ja sen suosioon uusien kuskien keskuudessa tulee Suomessa, voisin todeta, että jos Oulusta ja Tampereelta tulee yli 2/3 C-12 kuskeista (yli 15 kuskia) jotka on kisoja kiertäneet viimeisen vuoden aikana - NIIN - jossain on seuratasolla "kasvatuksessa" hieman puutteita joko asenteessa tai mielenkiinnossa tukea myös 1/12 luokkaa ajavia.

Itse törmään jatkuvasti (viimeiset 10vuotta) täysin väärällä asenteella oleviin lajista ehkä kiinnostuneisiin, mutta täysin väärää informaatiota luokasta saaneisiin ja väärillä ennakkoasenteilla hukattuihin uusiin kuskeihin. Tietty nykyään on tarjolla luokkia jokaiseen makuun, ja kaikki on aina kausittaista.

[Vesa]

Virkistetäänpä muistia sen verran referenssiksi, että vuonna 2003 esimerkiksi ajettiin kansallinen FinTrack-sarja, jossa oli talvella (tammi-huhtikuu) 7 osakilpailua, ja kesällä (touko-elo) 6 osakilpailua + heinäkuussa yksi kerta SM-kisa, joka kesti 2 päivää. Eli 14 kisaa virituristille. Jengiä oli ihan hemmetisti enemmän kuin nykyisin, tosin sillon ei ollut kuin viri ja stokkiluokka. Monikohan olisi nykyään kiertämässä kisoja tuollaisen määrän? Tuolloin myös järjestäjiä oli reilusti enemmän.

[peitsamo]

Jos pohtii sitä, miksi krossiluokat ovat kinnostavampia kuin rataluokat, niin hyvin äkkiä törmätään siihen perusasiaan, että krossipuolella Suomessa ratoja on huikea määrä enemmän. On selvää, että harrastuksen aloittaminen pelkästään kilpailumielessä ei tule kysymykseen kovin monelle juniorille tai varttuneemmallekkaan. Tästä yksi johtopäätös on se, että kaikkien, niin yksittäisten harrastajien, seurojen, kuin AKK:kin pitää keskittää voimansa siihen, että Suomeen saadaan lisää harrastus- ja harjoittelupaikkoja. Esim. Kuopiossa oli elokuussa 2 kpl touring-autoja, nyt niillä kurvailee jo kymmenkunta ukkoa. Kaikki tämä ainoastaan sen avulla, että saatiin asianmukainen paikka harrastaa. Nyt tosin tämäkin riemu on ohi ja porukka kauppaa autojansa foorumilla. Eli tässä on selkein ja suurin suu kilpailijamäärien pienenemiseen.

Toinen syy on meidän kilpailujärjestelmä. Esim. touring-puolella ajetaan mielestäni liikaa luokkia. SM -tasolla pitäisi olla kaksi luokkaa; Modified ja Stock (esim. 13,5), näille siis molemmille SM-arvo. Sarjamuotoinen SM on hyvä talvella ja puolustaa paikkaansa, mutta kauden yli (talvi-kesä) menevässä kilpailusarjassa en näe järkeä. Aloitteleville kuskeille pitää olla em. harjoittelumahdollisuuksien lisäksi myös hyvät kilpailumahdolllisuudet. Tästä syystä eri tahojen pitää panostaa myös alueellisiin kilpailuihin ja tehdä niistä houkuttelevimpia, jotta niitä ihan alkajia saadaan mukaan kisaamaan. Kun taidot karttuu, niin tästä on hyvä ponnistaa sittn kohti "virallisia" SM-luokkia. Kaikki kotimaan kisat on syytä pitää yksipäiväisenä, pl. mahdolliset kerta SM-kisat kesällä.

Kolmas syy harrastajien ja sitä kautta kilpailijoiden vähyyteen on se, että kaikkien pitäisi pystyä tekemään ns. PR-työtä paljon laajemmalla pohjalla. Jokaisesta kaupungista/kylästä löytyy mahdollisuuksia esitellä lajia suurelle yleisölle. RC-scene on tietyllä tavalla underground -hommaa ja siihen sisäänpääseminen on hankalaa, etenkin kun kovin moni ei ole asian luonteesta tietoinen. Lajin tunnettuus tuo myös näkyvyyttä ja sitä kautta mahdollisuuden toimia erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tämä puolestaan lisää reusrsseja ja mahdollistaa esim. isompien kisojen/parempien puitteiden järjestämisen.

Jos nämä kolme "prinsiippiä" saadaan toteutumaan, tulee harrastajamäärät ja sitä kautta kilpailijamäärät myös kasvamaan. Valitettavasti tie on jokatapauksessa pitkä ja kivinen. Yhteiskunnan rahat on tiukassa, eikä harrastajien taskuillakaan voida koko ajan olla. Mistä rahat ratahankkeisiin? Tämä on ajankohtainen kysymys myös täällä Kuopiossa. Ensi kesän SM-kisat odottaa, mutta rataa ei ole, eikä näillä näkymine tule. GT-autojakin hommattiin tänne suurin toivein lukuisia, mutta nyt kaikki on myynnissä, kun ei ole paikkaa missä ajaa.

Minun näkemykseni mukaan kyse on siitä paljon puhutusta ruohonjuurityöstä ja pitkäjänteisestä tekemisestä päämäärien saavuttamiseksi. Pitää olla päämäärä, suunnitelma, resurssit ja tekijät, vasta sitten voidaan odottaa tuloksia.

[APK]

Virkistetäänpä muistia sen verran referenssiksi, että vuonna 2003 esimerkiksi ajettiin kansallinen FinTrack-sarja, jossa oli talvella (tammi-huhtikuu) 7 osakilpailua, ja kesällä (touko-elo) 6 osakilpailua + heinäkuussa yksi kerta SM-kisa, joka kesti 2 päivää. Eli 14 kisaa virituristille. Jengiä oli ihan hemmetisti enemmän kuin nykyisin, tosin sillon ei ollut kuin viri ja stokkiluokka. Monikohan olisi nykyään kiertämässä kisoja tuollaisen määrän? Tuolloin myös järjestäjiä oli reilusti enemmän.

Silloin talvella lähes tulkoon ainoat kilpailut olivat touring-autoille, krossiluokat olivat selvästi vähemmän suosittuja että esim. Winterjumpsia ei ollut.
Eli, luokkia on liikaa, sekä kesällä että talvella nykyisillä harrastajamäärillä. On "liikaa" mahdollisuuksia mitä luokkaa ajaa milloinkin, koska niin monelle on kilpailuja.

Ennen on ajettu rata-autoilla talvisin, jotta kesällä voi ajaa puolestaa krossiautoilla. Se jos mikä parasta treeniä onkin ajaa nopeampitempoista autoa, kuin olla ajamatta mitään talven aikana.
Kesällä sähkötouring luokissa nähdään jälleen osanottajakato, kuin mahdollisten ajettavien luokkien määrä vähintään triplaantuu.

Itse en ainakaan kannata sisä SM:n ajamista (ja ulko SM unohtamista), koska touringautot on suunniteltu ulos alunperin. Touring autot ovat vaan vakiinnuuttaneet asemansa yli kauden ajettavassa kilpaluokassa, jossa suurin intrenssi on talvisin lähinnä ym. syiden vuoksi.
Tosin enpä toistaiseksi niillä autoilla ajakaan.

Mitä C-12 tulee, niin FTT-sarjan kanssa yhdessä ajattaminen SM-sarjana on järkevä vaihtoehto. Tai siten että osa FTT yhteydessä olevista kisoista on kansallisia ja yksi on SM.
Kerta SM:n ei luultavasti uskalleta järjestää, koska riskinä on osanottajapula/kilpailujen peruminen/negatiivinen tulos kilpailun järjestämisestä.
Ainakin itse ajan mielummin vaikka niitä kansallisia kilpailua, kuin en aja talvella C-12 kilpailuja lainkaan.

[Koheltaja]

Jos pohtii sitä, miksi krossiluokat ovat kinnostavampia kuin rataluokat, niin hyvin äkkiä törmätään siihen perusasiaan, että krossipuolella Suomessa ratoja on huikea määrä enemmän.

Tuo ei pidä kaikilta osin paikkansa, meillä täällä on radat molempiin luokkiin mutta krossi vetää porukkaa enemmän puoleensa. Yhtään rataluokkia väheksymättä, ja varikolta kuultua,,, krossipuolella on rennompi ilmapiiri, ajaminen enemmän 3D touhua hyppyjen ansiosta, näyttävyyttä unohtamatta, joten en yhtään ihmettele krossiluokkien kasvavaa suosiota. Suomalaisilla on ralliveret suonissa ja se näkyy erilaisissa offilajeissa enemmän kun tasamaan lajeissa.

[Vesa]

LUokilla on tapana olla suosiossa aina muutamia vuosia. Krossiluokat oli todella suosittuja 80-90-luvulla mutta vuosituhannen vaihteessa homma kuoli niin, että krossi SM:ssä ajettiin vaan takaveto täytekuskeilla (10-20 kuskia max), nelkusta lähti SM-arvo pois ja kuskeja oli n5 per kisa. Kyllä, Suomessa siis. Silloin oli krossiratojakin enemmän, kuin nyt. Ja kisoja useammassa paikassa, osa väliaikaisilla radoilla tosin.

[peitsamo]

Jos pohtii sitä, miksi krossiluokat ovat kinnostavampia kuin rataluokat, niin hyvin äkkiä törmätään siihen perusasiaan, että krossipuolella Suomessa ratoja on huikea määrä enemmän.

Tuo ei pidä kaikilta osin paikkansa.

No, sanotaan nyt niin, että ratapuolellakin olisi enemmän porukkaa jos olisi ratoja missä ajaa. Tarkoitan nyt pääasiassa ulkoratoja. Tottakai, jos on tarjolla molemmat radat, niin sitten se on valintakysymys. Kun Suomea tarkastelee kokonaisuutena, tilanne ei kuitenkan ole ihan näin mustavalkea.

[PMi]

Jos pohtii sitä, miksi krossiluokat ovat kinnostavampia kuin rataluokat, niin hyvin äkkiä törmätään siihen perusasiaan, että krossipuolella Suomessa ratoja on huikea määrä enemmän.

Tuo ei pidä kaikilta osin paikkansa, meillä täällä on radat molempiin luokkiin mutta krossi vetää porukkaa enemmän puoleensa. Yhtään rataluokkia väheksymättä, ja varikolta kuultua,,, krossipuolella on rennompi ilmapiiri, ajaminen enemmän 3D touhua hyppyjen ansiosta, näyttävyyttä unohtamatta, joten en yhtään ihmettele krossiluokkien kasvavaa suosiota. Suomalaisilla on ralliveret suonissa ja se näkyy erilaisissa offilajeissa enemmän kun tasamaan lajeissa.

Se on aika jännää kun tuo myytti krossipuolen "rennommasta ilmapiiristä" putkahtaa aina esille. On noita kisoja tullut tomitsijapuolella hiukan kierreltyä niin touring kuin krossipuolellakin ja kyllä aina kovimmat väännöt on olleet krossipuolella. Touringkuskit vääntävät kyllä, mutta paljon rehdimmin.
Varikkohenki on aivan samanlainen kummassakin luokassa.
Ajajakorokkeella touringluokkien kultuuri on tällä vuosisadalla kun krossipuolella se on viimevuosisadalla, tosin hyvää vauhtia tulossa.

Touringluokkien ohjaajakato ei johdu ilmapiiristä, vaan nykynuorille pitää olla kaikki valmiina. Vaikka lapset olisivatkin kiinnostuneita ja innokkaita, mutta jos iskää tai äitiä ei nappaa, niin se on sitten siinä. Jos ajopaikalla on ohjaaja niin kaksi kuskia päivähoidossa on ihan maksimi, kymmenen...ei tuu mitään.
Toisaalta aktiivinen toiminta vaatii vakiopaikan jossa voi pitää  aloittelijailtoja, vähä pidemmällä olevien treeniajoja, kerhokisoja, unohtamatta pro-kuskien treenimahdollisuutta.

Aloittamisen pitää olla helppoa ja touring luokissa se ei aina ole. Krossiautolla voi ajaa omassa pihassa ja ratojen pohjalla ei ole niin väliä, kun taas touring-radan on oltava tasainen.

[pijokela]

Aloittamisen pitää olla helppoa ja touring luokissa se ei aina ole. Krossiautolla voi ajaa omassa pihassa ja ratojen pohjalla ei ole niin väliä, kun taas touring-radan on oltava tasainen.

Itse en ole enää nuori ja sitä kautta kärsivällisyyskin on lisääntynyt. Kuitenkin rata-autoilua pari vuotta sitten aloittaessa oli varmasti merkittävää etua siitä, että ajoin pihakiveyksellä muovipulkkaralliautolla. Eihän se ole sama kuin radalla, mutta radion käyttö meni paljon nopeammin selkärankaan, kun treenasi joka ilta.

Monilla muovipulkkaturisteilla voi ihan kivasti ajaa piha-asvaltilla; erilaiset renkaat vaan alle. Ehkä ihmiset kuitenkin mieltävät krossarin enemmän sellaiseksi joka paikan autoksi? 

[Poinas2]

Itse lähtisin miettimään asiaa hyvin pitkälti samoilla linjoilla Peitsamon ja PMi kanssa. Kun "tuote" on kunnossa, se kiinnostaa ja sitä kautta kerää harrastajia. Vaikeaa on hinkata menemään jos ei ole rataa.

" Pitää olla päämäärä, suunnitelma, resurssit ja tekijät, vasta sitten voidaan odottaa tuloksia."

Tästä olen 100%samaa mieltä. Mun mielestä tuo päämäärä on yhteinen läpi seurojen ja loppuosaan on oltava kattojärjestöllä se liidi. Sieltä pitää tulla porukka joka on yhteydessä kenttäväkeen, kerää ylös hyvät asiat ja ongelmakohdat sekä kuuntelee paikallisten ehdotukset siitä miten asioita olisi hyvä hoitaa. Sen jälkeen tehdään ne suunnitelmat yhteistyössä paikallisten seurojen kanssa siltä pohjalta miten on em. prosessissa todettu olevan resursseja ja tekijöitä +  pyritään tekemään ne tarvittavat sirkusliikkeet että puuttuviin resursseihin saadaan parannusta. On varmasti eriasia kun valtakunnallisesta toimijasta ollaan yhteydessä kuntapäättäjiin jne kuin että joku paikallisen seuran jäsen koittaa kahv*tunnilla saada puhelimitse hoidettua sitä ratapaikka-asiaa eteenpäin.  En väitä etteikö se onnistuisi ja etteikö sillä paikallisella panoksella olisi arvoa vaan mietin, että miten ei tarvitsisi aina mennä se rupinen persaus edellä sen harmaan kiven läpi ennenkuin jotain saa aikaiseksi.

Resursointiin on myös yksi asia joka on edelleen täysin lapsen kengissä täällä periferiassa. Kilpailujen ja toiminnan kaupallistaminen on täysin retuperällä. Myös sitä puolta tulisi miettiä sillä se on keino jolla saadaan voimapaperia siihen infran rakentamiseen/pyörittämiseen, joka mahdollistaa kilpailutoiminnan ilman, että se on täysin sen järjestävän seuran harteilla.

Luokista vielä, että rajoittaminen on lähtökohtaisesti se väärä tapa. Se on huomattu niin monessa asiassa alkaen vaikka musiikin lataamisesta. Ne luokat jotka hoitaa asiansa kunnolla pärjää ja kehittyy ja loput kuolee pois. Niin se vaan menee ja lopputulos on se, että mitä enemmän lajitietoa saadaan maailmalle ja harrastajia ajamaan, oli ne vehkeet sitten mitä tahansa, sitä varmempaa on että myös kisaluokkiin riittää niitä uusia tulijoita. Toki voidaan ja pitääkin miettiä, että mikä on lajin sisällä järkevää. Eli esim aiemmin esitetty "hiipuvien" luokkien SM-kisojen muuttaminen kerrasta poikki tapahtuvaksi voi olla hyväkin idea jos se saa niiltä toimijoilta kannatusta. Sen sijaan vielä tärkeämpää olisi miettiä kisakalenterin järkiperäistämistä ja hyväksyä se tosiasia, että krossiluokkien ja rataluokkien kalenterit eriytettäisiin toisistaan ja keskityttäisiin huomioimaan vaan ko luokkien kv-kisat. Näin toimien ei tarvitsisi aloittaa esim krossia toukokuun puolessa välissä tai koittaa kihnuttaa jotain rataluokkaa syyskuun lopussa, kun on enemmän kuin todennäköistä, että esteri näyttää sitä hanuriaan tai ainakin nostaa helmaa. Ei missään lajissa voi miellyttää kaikkia ja loppupeliessä se on valintakysymys, että mitä ajaa ja mihin keskittyy. Tärkeintä on se, että kansallisella tasolla mahdollistetaan kv-kisaajien osallistuminen sekä kansalliseeen mestaruussarjaan kuin myös kv-kisoihin, sillä tämä on kaikkien etu; kisojen taso nousee jolloin se samalla myös nostaa kv-kisaajien tasoa kun myös kotimaassa saa alle kovempia karkeloita.   

[Tuukka]

Paljon hyvää asiaa.

Tässä Tanskan maalta esimerkki miten yhteiskunta voi tukea rc-urheilua http://www.grcc.dk/images/100_0412-2.jpg puitteiden osalta. Tuo lätäkkö on rc-veneille ja talo on kerhotalo. Ainakin sieltä sai PM-kisojen yhteydessä ruokaa.

M8 puoli ainakin on heikommalla tasolla Tanskassa kuin Suomessa, joten puitteet eivät tuo onnea vaan ihmisten toimeliaisuus!

[PMi]

Luokkien eriytäminen toimii varmaan jollain tasolla, mutta sitten saattaa tulla ongelmaksi tapahtumien tekijöiden puute. Monissa seuroissa samat henkilöt ovat tekemässä lähes kaikkia seuran tai alueen järjestämiä kilpailutapahtumia.
Varsin tärkeä seikka kilpailuja suunniteltaessa ja kalenteria tehdessä.

Voi kun olisi kotiovella kopiolaite, jotta aamulla lähtiessä jonnekkin pohtisin, että tarvitaan kilpailunjohtaja, tuomari ja katsastuspäällikkö, joten kolme kopiota ja  itse voi jäädä makaamaan kotiin.

[Poinas2]

Tuohon toimitsijapulaan viittasin (tai ainakin yritin  ) tuossa postauksessani. Vertailukohtana pidän esim aikoinaan autohifikisoissa pyörinyttä systeemiä, jossa kattojärjestö hoiti paikalle tuomarit ja laitteistot. Tämä katettiin sitten erilaisilla maksuilla mm. kauppiailta ja maahantuojilta. EN sano, että sama systeemi pitäisi kopioida tai että se olisi edes optimi, vaan esimerkki siitä että homma on mahdollista. Näin toimien saataisiin ne simppelimmät asiat aka talkoilla hoidettavat jutut kuten ratojen kunnostus/ylläpito jne seuroille ja vastaavasti esim tuomarointi ja katsastus olisi samojen henkilöiden käsissä, jolloin sääntötietämys yms olisi vaadittavalla tasolla ja hommia hoitaisi pienoisautoiluun keskittynyt porukka. Kattojärjestö sitten motivoi tätä kiertävää tuomari/järjestäjäporukkaa tietyllä kompensaatiolla. Edelleen ko toimintaan järjestettäisiin jatkuvaa koulutusta, jolla päästään turvalliseen massaan asiansa osaavia toimijoita, joten sairastapaukset jne saadaan katettua ja isoihin kisoihin sadaan valkattua sitä kokenutta porukkaa eikä toivottavasti mennä kuten SM-liigassa. Edelleen tuomaristo tekee omaa hommaansa eikä aja kilpaa ja kuka tahansa pystyy kouluttautumaan tuomariksi/toimitsijaksi jolloin ei tule sitä perisuomalaista vikinää/kitinää/kateutta "kun noi saa ja pääsee".

Tämä ideana, toteuttamiskelpoisuus sitten muiden arvioitavaksi. 

[APK]

Poinaksen mainitsema systeemi on käsittääkseni, ainakin osittain, käytössä Briteissä.

Siellä on 3-5hlö "tiimi", joka hoitaa ajanoton ja kilpailun läpiviennin.
Näin olen ainakin käsittänyt.
Heille maksaa sitten kilpailuja järjestävät seurat jotain korvausta.

Jos joku Suomessa laittaisi tälläisen "bisneksen" pystyyn, olisiko sille mielenkiintoa? Tai toisiko se ratkaisua tähän toimitsijapuoleen?

[peitsamo]

Poinaksen mainitsema systeemi on käsittääkseni, ainakin osittain, käytössä Briteissä.

Myös ETS-sarjassa on käytäntö, että sama porukka kiertää tekemässä hommat kisasta toiseen.

Tuollaisen perus SM-kisaan tarvittaisiin 3-4 henkilön tiimi (Kilpailunjohtaja, Tuloslaskentapäällikkö, Katsastuspäällikkö ja ratapäällikkö). Muut toimitsijat sitten paikalliselta seuralta.

Jos nyt kuvittelisi, että joku haluaisi tehdä tätä hommaa muuten kuin rakkaudesta lajiin, niin palkkion pitäisi olla luokkaa 200€ per ukko, per kisa. Tästä päästään siihen, että tällainen palvelu maksaisi järjestävälle seuralle ainakin sen tuhatlappusen. Mielestäni idea on hyvä, mutta kohtaako kysyntä ja tarjonta?

[Vesa]

Pari vuotta sitten kun kiersin täyden brittisarjan niin siellä tosiaan tuli perehdyttyä enemmänkin paikallisiin kisajärjestelyihin. Mattoradoilla seura hommaa tilat ja tekee radan, koneisto tulee aina BRCA:lta. Samaa ehdotin jossain määrin myös suomeen pari vuotta sitten, mutta pelkällä ehdotuksellahan se homma ei toimi, tarvisi olla tuloja ja selkeesti tuplavoitto kisasta että tuo kannattais. Tosin kyllä pitää myös se todeta, että kyllä varsinkin FTT ja maastosarjan kisoista jää varsin hyvin seuralle rahaa, turha valittaa ettei niillä nettoa. Tietty jos hommaa helvetin kalliin hallin eikä yhtään kysele sponsseja firmoista niin varmasti saa laittaa omistaan että kisa menee plussalle.

[peitsamo]

Jotta kisanjärjestämisen innokkuus ei vähenisi tuo idea saattaisi toimia siten, että ko. toimihenkilöiden palkkiot maksetaan kilpailijalisenssistä, johon siten tulisi muutaman euron korotus. Mielestäni 26€ (tjsp) hintainen lisenssi on naurettavan halpa, etenkin kun vähintään saman rahan saa erilaisina etuina kerättyä helposti takaisin.

Eli homma pyöritettäisiin AKK:n kautta, joka maksaa palkkiot. Nämä toimihenkilöthän voivat olla ketä tahansa ammattiauttajia, kenellä olisi taitoa ja tietoa moiseen hommaan.

[Spif]

Tässä kohtaa voisi jonkinlainen välimalli toimia. AKK maksaisi ns rahallisen korvauksen lisenssimaksuista ja järjestäjän vastuulla on majoituksen järjestäminen sekä matkakulut.

[goos]

Myös ETS-sarjassa on käytäntö, että sama porukka kiertää tekemässä hommat kisasta toiseen.

Tässä on myös kova kaupallinen taustavoima, niin kisojen kassasta kuin tuotteiden maahantuonnin osalta. (säännöt suosivat tietysti heidän omia tuotteta ja myös kaikki yksityyppi kamat ovat heidän omassa maahantuonnissa. Ei mitenkään tuomittavaa vaan hyvää bisnestä ja tyytyväisiä kuluttajia. Eli he tekevät kyllä mielellään duunia kun se takaa heille toimentulon.

[peitsamo]

Tässä on myös kova kaupallinen taustavoima

Totta, mutta kukaan ei asiasta valita, päinvastoin.

Miksi tällainen ei voisi toteutua Suomessakin, tässä kateellisten luvatussa maassa?

[goos]

Tässä on myös kova kaupallinen taustavoima

Totta, mutta kukaan ei asiasta valita, päinvastoin.

Miksi tällainen ei voisi toteutua Suomessakin, tässä kateellisten luvatussa maassa?

Jep, kun siinä on oma elanto kiinni, niin hommat hoidetaan mallikkaasti ja hommaa kehitetään, se että siitä saadaan liksaa myös mahdollistaa että siihen voidaan laittaa aikaa. Tietty pitää varmistaa ettei tilanne mene semmoiseksi että monopolilla rahastetaan, mutta en usko että siitä on pelkoa Suomessa ihan lähitulevaisuudessa.

[Majuri]

Hellurei
Ehkä tyhmä kysymys , enkä ole varma sopiiko tänne , mutta onko ollut tai onko kellään tietoo et tuleeko 1/5(1/6)  offroad- vermeille SM kisoja?
Muutama rata alkais oleen siinä kunnossa et ois mahollista

[jerzirccar1]

Eikö riitä se että kisat menee kerhokisa nimellä?
Ja niitä kisoja järjestetään aika hyvin täällä etelässä.
Jerzi

[Koheltaja]

Jep, eiköhän ensin pidä saada aikaan toimiva kerhokisa sarja, ajattaa sitä muutaman vuoden ja sen jälkeen alkaa haaveilemaan SM statuksesta jos luokka nousee suosioon ja siinä on riittävästi kuljettajia. Vastaavaa pitkäjänteistä työtä luokan rakentamisessa mitä on tehty SC:n kanssa, reilu 3 vuotta sitten porukat lähti liikkeelle tyhjältä pöydältä ja nyt luokka vaan kasvaa kasvamistaan.

[jerzirccar1]

Niin se vaatii vähintään sen yhden kylähullun joka vie lajia eteenpäin.
Jerzi

[Poinas2]

Totta, mutta kukaan ei asiasta valita, päinvastoin.

Miksi tällainen ei voisi toteutua Suomessakin, tässä kateellisten luvatussa maassa?

Yksittäisen kisan ja/tai kisasarjan osalla hommassa ei varmasti ole mitään ongelmaa melläkään ja johan sitä jonkunlaisa yrityksiä asian tiimoilta pyöriikin. Hienoa olisi, jos täällä oikeasti pystyttääisiin järjestämään KV-tason karkeloita. Edelleen jos tuote on kunnossa, se vetää kisaajia ja porukka sopeutuu määriteltyihin rajaehtoihin. Jos taas homma kääntyy rahastukseksi tai sen yrittämiseksi, jengi kyllä äänestää jaloillaan.

Laajempana kokonaisuutena ja/tai toimintamallina suomessa ei ole mitään järkeä alkaa lähtökohtaisesti naittamaan yhteen maahantuojaan/ko tahon hoitamiin merkkeihin. Seurauksena tulevien "lieveilmiöiden" sisällön tietää kaikki. Mielestäni ei ole mitään järkeä alkaa harrastajien toimintaa rajoittamaan millään muotoa ja SM-tason titteleitä ratkottaessa homman tulee olla avointa kaikille halukkaille, oli ne yhteistyökumppaneita tai kisaajia kalustosta riippumatta.