Onkohan uusi TSS-10 luokkaan tarkoittettu hiiletön liian tehokas?

[Keppana]

Tänään ajettiin kerholla ensinmäistäkertaa tolla uudella laillisella hiilettömällä koneella, ja kokemukset siitä on hyvät.
Mutta onko siinä aivan liikaa vauhtia tähän luokkaan(TSS-10), joka pitäis olla aloittelioille? Meidän mielestä on. Meillä kierrosajat oli melkein samaa tasoa prostoc:in kanssa, bestlap:issa oli vain noin sekunninkymmnyksen ero. Ja toi prostoc:in kone on saman valmistajan tekemä kuin tuo junnuluokan(stanun) tekemä, ja tossa prostoc:in koneessa kokeiltiin kumpaakin roottoria, sekä bondattua että sintrattua. Olihan niissäkin jotain eroo,siis noissa roottoreissa. Mutta suurin ero tuli siitä että kone ei kuumunut liikaa. Ja toisaalta tuohon(stanu)koneeseen kun löytää oikeet välitykset, niin hoksaa että kuis se suu pannaan sit kesällä, ku pitäis vielä pidentää välitystä. Akut tulee näytteleen suurta osaa tässä luokassa(TSS-10).

[CAi]

Asiaa! Meidän kerholla pojilla on todella huimat välitykset autoissa ja ne menee LUJAA!

[Vesa]

Eilen kerholla kyllä ihmettelin suuresti stanun tehoja myös.  Laurilan Miika ajoi stanulla samaa vauhtia kuin prostokilla, eikä kyseessä nyt ole mikään ekakertalainen todellakaan. Mielestäni AIVAN liikaa tehoja stanuluokaksi. Ajettavuus tosin helpompi koska moottorijarrua on vähemmän verrattuna hiilikoneisiin.

[niko.lindvall]

Kyllähän tuo Novakki tosiaan kovempaa kulkee, torpassa paras kierros on parantunut stanussa harjattoman myötä 0.24s ja tuo Novakki menee koko 5 min lähes yhtä kovaa, eikä se hyydy lämmön vaikutuksesta. Kokonaistulos on ollut n. kierroksen parempi kuin harjallisilla.

Toisaalta tämänpäiväisessä Riihimäen A-8:ssa erot hiilikoneiden ja hiilettömien välillä eivät olleet älyttömän isot, mutta jos olisi ollut enemmän treeniakkuja takana, niin erot olisivat varmaan olleet isommat. 2 ekaa sijaa vietiin hiilettömillä, ja oli todella tasaista.
Minusta vaikuttaakin, että nuo Novakit ovat tasalaatuisempia, eikä koneissa ole juurikaan yksilöeroa, toisin kuin hiilellisissä. Akkujen ero tosin korostuu vielä lisää viidellä kennolla.
Harjaton on paljon helpompi ajaa, varsinkin aloittelijalle. Tehojen määrän sopivuuden näkee sitten kapinoissa...

[APK]

Aiheesta on ollut paljon keskustelua A8 kilpailun jälkipeleissä mutta koitetaan saada keskustelu tänne...

En ole kuullut 6 kennon hiilistanun ja 5 kennon hiilettömän stanun lukemia suoran päässä, mutta ehkäpä se suoranopeus ei ole nyt ongelma, vaan nimenomaan se että autot ovat liian vikkeliä niissä mutkissa keveän painon ja hyvän väännön vuoksi.
Eikä myöskää konetta saa feidaamaan (vai saako?) magneettien puolesta ajon aikana niinkuin hiilikoneen jotenka ajetaan kovalla kaasulla ja pitkällä välityksellä.
Ilmeisesti juuri tämän ilmiön vuoksi kyseiset moottorit sintratulla roottorilla juuri lämpenevätkin aika kuumiksi (vaikuttaako käyttöikään?).
Ollaanko kohta siinä pisteessä että moottori ylivälitetään ja ajetaan kisoissa akku ja roottori -taktiikalla? Kyllähän sen sintrattukin roottori magneetti muuttuu pehmeämmäksi ajan myötä.

Noh tähän (mutka)vauhtien hillitsemiseen on tietysti muutama keino kun moottoreihin ei enää tulevalle kaudelle voida vaikuttaa.
Toinen on jo se mainittu maksimi välitys joka todellakin suosii toisen koneen vääntökäyrää enemmän.
(Vai onko vaihtoehtona myös määrätä eri moottorille eri max välitys? Vielä hankalampi valvoa...?)
Toinen vaihtoehto jota ei vielä ole heitetty ilmoille on auton painon nostaminen, vaikkapa takaisin sinne 15xx alkavaan lukuun.
Elikkä akku 5 kennoa (6V) mutta paino se 1500.

Tässä on tietty huonot ja hyvät puolet:
-autot vähemmän vikkeliä mutkissa, ja reagoivat hieman hitaammin = helpompia ajaa?
-helpompi katsastuksessa tarkistaa auton painoa kuin maksimivälitystä
-ei tarvitse stressata painojakaumasta tai kevennellä autoja, kenno kyytii (parempi vaihtoehto tietty matalalle asetetut painot) ja ajoa

-Viiden kennon edut katovat osittain kokonaan, eli autojen kuluminen ja kestävyys sekä renkaiden vähempi kuluminen (mutta ovatko nämä ongelmia silti lopulta?)
-nyt stanun vauhtiin tottuneille takapakkia, mutta luokan kumminkin on tarkoitus olla sisääntuloluokka kilpailemiseen ja vauhtia löytyy kyllä muista luokista..?

Joka tapauksessa jos mutkissa nykyiset valitut stanukoneet (13.5) dominoivat prostock (8.5/9.5) koneeseen nähden niin kyllä siinä on jotain väärin..? Suoralla Prostock kone saattaa pitää pintansa mutta stanukoneelta ei juuri karkuun ajeta.
Ikään kuin koko langan määrällä olisi lopulta juurikaan mitään merkitystä.



Käsitykseni mukaan tulevaan FT2008 sarjaan näitä stanusääntöjä voidaan vielä muuttaa ja mahdollisesti muutetaankin hillitsemään vauhtia.
Tulevaisuutta varten moottori pitäisi ehkä sitten olla 17.5 tms muu vastaava, mutta mikä niiden saatavuus taas on tai laatu näihin nykyisiin nähden on ihan toinen juttu.
Tietysti myös roottorin kokoa pienentämällä saadaan vääntöä muutettua niin että moottori "ei kestä" niin suuria välityksiä, mutta tuskinpa sekään on hyvä vaihtoehto.

Tälläistä on tullut Tampereella suunnalla mieleen kun on tuumailtu  :p

[l150040]

Heitetään ihan lonkalta yksi mahdollinen ratkaisu pulmaan -> Pudotetaan kennojen määrää vielä viidestä neljään. Ei ole mitenkään vaikeata valvoa ja suorituskyky laskee toivottavasti toivotulla tavalla. Lisäksi laitteiden kuluminen ei lisäänny tällä tavalla.

Se lankamäärän kasvattaminen on varmasti myös hyvä vaihtoehto. Eikö LRP:ltä tullut se Eraser 15,5T moottori. Voisiko tämä olla parempi vaihtoehto.

[niko.lindvall]

Niinkuin tuolla toisessa topicissa jo tulikin esille, niin pitääkö stanun nopeutta lopulta hidastaa, koska FTT ajetaan kuitenkin isommilla radoilla, joissa tulee vähän eroa poroaikoihin. Minulle asialla ei sinänsä ole väliä, koska vaihdan pois stanusta...

Kennojen määrän pudottaminen ei mielestäni ole hyvä ratkaisu, koska silloin akut merkitsee taas enemmän ja joillakin sähköillä voi joutua käyttämään vastarin akkua tai vastarin jännitteennostoa.

Tosiaan isoin ero hiiletön vs. hiilellinen on juuri se, että hiiletön ei "väsy". Hiiletön ei myöskään tuntunut kuumenevan maltillisella kaasunkäytöllä käytännössä ollenkaan, kun ennakkoon ei ollut koskettu. Ennakon kaakkoon vääntämisen jälkeen hiiletön lämpenee kuitenkin aika paljon. Hiilellinen kulkee ekoilla kierroksilla n.0,2s nopeampaa kuin erän lopussa lämpenemisestä johtuvan magneettien hyytymisen takia, hiilettömällä taas tulee lähes samoja kierrosaikoja alussa ja lopussa, ajoissa on vain alle 0,1s eroa alussa ja lopussa, kunhan akku ei hyydy.
Nyt hiilettömän ero vrt hiilellinen torpassa on jo kasvanut 0,4s/kierros erän alussa ja lopussas n. 0,6s/kierros, kun olen kerinnyt tehdä tarkempia testejä molemmilla stanuhiilettömillä.

Luulisin, että LRP Eraser-sarjan koneet eivät oikein soveltuisi hyvin kisakäyttöön, koska niitä ei ole varsinaisesti suunniteltu siihen. Parempi vaihtoehto voisi olla Novak SS Pro 17.5 tai LRP:n Vector-sarjan tehottomampi kone, jos moottori lähdetään vielä vaihtamaan. Tuo Novakki olisi siis muuten sama kuin nykyinen stanuhiiletön, lankoja vaan enemmän.

Tuo painorajan nostaminen kuulostaa hyvältä vauhdinrajoituskeinolta ainakin näin ensi kuulemalta, jos vauhdin vähentämiseen päädytään. Ja tosiaan välitysrajoitus voisi myös toimia, jos molemmille koneille määritetään eri välitysrajat, toisaalta niissä voi tulla hankaluuksia pitää molemmat koneet samantehoisina. Nyt molemmat koneet ovat suunnilleen samantehoisia, ehkä Novakki on sisäradoilla hivenen nopeampi, akut kuitenkin merkkaavat paljon enemmän, niinkuin kapinoissa nähtiin. Ehkä pitäisikin enemmän keskittyä akkujen merkityksen vähentämiseen stanussa, joka voi tosin olla haasteellinen tehtävä.

[jarkkom]

Nämä uudet stanut opettaa sitten niin hienosti kaasusormen käyttöä, kun ei tarvita muita asentoja kuin pois tai päällä. Ehkä jopa vielä nopeampi regointi saataisiin nappikaasulla.

4-kennolla ei taida toimia servot, vastarit eikä transpoderit. Kaupan päälle joka kisaan tarvii ostaa uudet akutkin.

Välitysten rajaamisella saadaan lisää härdelliä katsastukseen sekä rajataan käytettävissä oleva moottori tasan yhteen, silti tämä tuntuu ainoalta järkevältä vaihtoehdolta.

[pcu]

Meidän kuski (Jami) ajoi tänään Mäntsälässä ekaa kertaa hiilettömällä koneella yli puolen vuoden touring tauon jälkeen ja automerkillä millä ei ole ajanut ennen,eli "kuski oli tilapäisesti kokematon" eikä se kyllä liian nopeelta vaikuttanut ei kuskin eikä minun mielestä joskin helpompi ajaa kuin hiilikone koska kuski "heräsi horroksesta" jo parin akun jälkeen. No kyllä se varmasti on hiilikonetta nopeampi, mutta minun mielestäni ei ole liian nopea. oisko se sit enemmänkin niin päin että prostoc kone on liian hidas

[kapo]

Stanut kulkee kovaa!!

Olen samaa mieltä PCU:n kanssa ... poro on hidas.
Joidenkun mielestä stanut on liian nopeita. Kuinka moni on
kysellyt kuljettajien mielipidettä vauhdista. Ei kuulu enää
valitusta hitaasta kulusta.(ainakaan paljon) Pelkään vaan
nyt sitä tilannetta, jolloin lyödään 4-akkua autoon ja
loputkin stanuilijat lopettaa kisailemisen. sopivasti painoa
lisäämällä mutkanopeus vähenee ja ei tule kellekkään lisäkuluja.
Nyt vaan jäitä hattuun ettei tule hätäisiä päätöksiä.

 

[Heuli]

Ensi kaudelle voisi tehdä painorajat seuraavasti: TSM-10 1400 g, TSP-10 1425 g ja TSS-10 1450 g eli 25 gramman nosto vakioluokkaan Mäntsälän kapinoista. 25 gramman "lisäpaino" hidastaisi jonkin verran ja painavimmatkin autot saisi hyvin balanssiin kestävillä osilla.

Aivan varmasti 8,5t Prostockki on nopeampi kuin 13,5t stanu jokaikisellä radalla, mutta pienillä radoilla ei eroa saa tehtyä tehokkailla koneilla kovinkaan helposti. Se että joku on 13,5t koneella 8,5t koneella ajavaa nopeampi kertoo ehkä enemmän kuljettajan taidoista ja auton säädöistä kuin koneiden "samasta tehosta".

[pcu]

Asiaa Heuli! tossa kaikki pitää paikkansa mitä kirjotit!

[SS]

Suora lainaus Heulilta:

Aivan varmasti 8,5t Prostockki on nopeampi kuin 13,5t stanu jokaikisellä radalla, mutta pienillä radoilla ei eroa saa tehtyä tehokkailla koneilla kovinkaan helposti. Se että joku on 13,5t koneella 8,5t koneella ajavaa nopeampi kertoo ehkä enemmän kuljettajan taidoista ja auton säädöistä kuin koneiden "samasta tehosta".

Tässä ollaan jo lähellä asian ydintä!

...mutta, näin maalaisjärjellä, moottoreissa tuntuu olevan yksilöeroja, esim. kapinoissa muutamat (2-3 kpl) autot erottuivat joukosta vauhdin suhteen. Entäpä jos painon lisääminen vain suurentaa eroja entisestään, sen massan saaminen liikkeelle vaatii voimaa.