Setuppi määräytyy kokolailla renkaiden mukaan.
Jos ajetaan näillä oikeasti liukkailla renkailla kuten mainitut HPI T-drift tai Tamiya Super Drifttechit (puhumattakaan ABS-renkaista), toimii löysä alusta mielestäni parhaiten. Pitoa ei ole käytännössä juuri lainkaan, joten jäykemmällä alustalla ei painonsiirtoa saa juuri aikaa ja auto "liukuu vaan" ja kontrolli on huonoa. Vakaajatkin ovat käytännössä täysin turhat.
Tärkein juttu on, että auto on suorassa ja tasapainossa. Isojen autojen termein nurkkapainot siis samat (ainakin vasen/oikea) ja camberit samat molemmilla puolilla. Kaasua painaessa ja jarruttaessa pitää mennä suoraa, jos rattiin ei koske.
Camberit ja casterit sitten renkaiden mukaan. Pyöreäprofiiliset renkaat ovat parhaita, koska tällöin renkaiden kulmat eivät töki. Kulmikkailla renkailla Casterin pitää olla lähellä 0, koska muuten pyöriä käännettäessä rengas nousee kulmansa varaan, ja pito muuttuu etupäässä rajusti. Pyöreämpiprofiilisilla renkailla caster säätö ei ole niin tarkka ja camberiakin voi käyttää reilummin, koska rengas ei nouse kulmalleen. 2 astetta aurausta takana riittää hyvin.
Myös voimansiirrolla saadaan iso vaikutus aikaan. Liukkailla renkailla ajettaessa ei taakse kannata lukkoa laittaa. Tekee vaan kääntymiseen lähtemisen kankeaksi, eikä luistoa voi alottaa pehmeästi. Lukkoa tarvitaan takana vasta kun pitoa on reilummin, eikä diffi joko kestä tai sillä ei saa tasaista luistoa aikaiseksi. Eteen sitten spooli tai one-way. Spooli on kätevämpi siinä mielessä, että se mahdollistaa myös hallitun jarruttamisen. One-wayn kanssa auton saa nopeammin poikittain kun käytössä on "käsijarru", mutta hidastaminen on hankalampaa. Lisäksi meno näyttää yleensä vähän liikaa "RC-driftaamiselta", eli suunta vaihtuu epärealistisen nopeasti.
Tässä hieman tietoa omasta drifteristä ja pieni videopätkäkin. Videossa näkee hyvin käyttäytymisen eron spool+diffi verrattuna One-way+diffi. Minulla keltaisessa autossa siis spool edessä ja Stilon violetissa kostajassa one-way.