Racing Factory

Kirjoittaja Aihe: Kisaopas  (Luettu 34468 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Heuli

  • Vanhempi jäsen
    • Profiili
    • RC10.FI
Kisaopas
« : 20.10.09 - klo: 11.13 »
Vesa Koskivuo kirjoitti alkuperäisen kisaoppaan vuonna 2004. Paljon on kuitenkin sen jälkeen tapahtunut tekniikka- ja sääntörintamalla, joten nyt on hyvä aika päivittää tiedot kaudelle 2012. Tässä kisaoppaassa keskitytään vakiotouringautojen eli TSS-10 luokan käytäntöihin ja sääntöihin sekä kerhokisoissa että FinTrack Tour Nuortenmestaruus-kisoissa, mutta oppaan asiat pätevät pääpiirteittäin myös muidenkin luokkien kisoissa. Tarkemmat säännöt eri luokkiin löydät kisaoppaan alla olevista linkeistä.



Kisaopas


Alkusanat

RC-autoharrastuksen kaikkein paras osa on kilpailutoiminta. Jokaisessa meissä asuu pieni tai vähän suurempi kilpailuvietti, ja tässä se pääsee esiin hauskalla, mutta jännittävällä tavalla.

Kaksi tärkeintä perusohjetta kilpailemiseen on, että sitä ei pidä ottaa liian vakavasti, eikä kilpailuihin osallistumistaan tarvitse lainkaan epäröidä, jos se vähänkään kiinnostaa. Ensimmäiseen kilpailuunsa osallistuvan ei missään nimessä pidä tuntea oman osaamisensa tai pärjäämisensä suhteen stressiä, vaan pitää muistaa, että kaikki maailmallakin hyvin tunnetut suomalaiset rc-tähdet ovat joskus olleet ensimmäisissä kisoissaan, vaatimattomalla kalustolla ja kompuroivalla ajotaidolla, ja sydän pamppaillen.

Tässä kisaoppaassa on käytännön tietoja kilpailuista. Ensikertalaiselle niissä tulee vastaan paljon uusia asioita, jotka ehkä tuntuvat mahdottomilta ymmärtää tai muistaa. Totuus on kuitenkin toisenlainen: kilpailutapahtuma on hyvin selkeä, ja siellä pärjää, vaikka ei olisi mitään ohjeita lukenutkaan, kuten useimmat eivät aloittaessaan olekaan. Tämän oppaan tarkoitus onkin antaa tietoa asioista sellaiselle, joka niihin haluaa etukäteen tutustua. Tai auttaa selventämään kisoissa käyneille, joko kilpailijana tai katsojana, mistä eri asioissa siellä oikein oli kysymys.



Kilpailulisenssi

Osallistuminen muihin kuin kerhokisoihin edellyttää voimassa olevaa kilpailulisenssiä. Alle 18-vuotiailta kilpailijoilla on lisäksi oltava mukana huoltaja, jolla on voimassaoleva huoltaja- tai kilpailulisenssi. Huoltajan ei tarvitse olla oma isä tai äiti, vaan sellaiseksi kelpaa esim. paikalla olevan kisakaverin huoltaja, tai vaikka täysi-ikäinen kerhokaveri, kunhan hänen kanssaan on asiasta sovittu.

Kilpailulisenssin hinta on 26 eur, johon sisältyy kilpailuissa ja kilpailumatkoilla voimassa oleva ryhmätapaturmavakuutus. Lisenssi tilataan AKK:sta KITI:n kautta ja sen edellytyksenä on kuuluminen johonkin AKK:n alaiseen seuraan.



Kilpailukutsu ja ennakkoilmoittautuminen

Kilpailukutsut ovat rc10.fi-sivustolla kilpailut-alueella yleensä kuukausi ennen kilpailua. Ennakkoilmoittautuminen suoritetaan kilpailukutsussa annetun ohjeen mukaisesti, tiettyyn ajankohtaan mennessä, yleensä joko sähköpostilla tai sähköisen ilmoittautumislomakkeen kautta. Ilmoitettavat tiedot ovat yleensä nimi, seura, luokka, transponderin numero, taajuudet sekä yhteystiedot. Mikäli kilpailuun, johon on ilmoittautunut, ei pääsisikään osallistumaan, on siitä ilmoitettava viipymättä kilpailun järjestäjälle.



Erälistat

Kilpailun erälistat julkaistaan rc10.fi-sivustolla kilpailut-alueella yleensä muutamaa päivää ennen kisoja. Sieltä jokainen ilmoittautunut voi etukäteen katsoa, mihin alkuerään hänet on sijoitettu. Jako eriin tehdään aikaisempien kisojen menestyksen perusteella, jotta nopeuserot olisivat mahdollisimman pieniä samaan aikaan ajavien kuskien välillä. Esillä on myös kilpailun aikataulu, josta näkee omien harjoitus- ja alkueriensä tarkat kellonajat.



Saapuminen kilpailupaikalle

Kilpailupaikan ovet aukeavat noin tuntia ennen kilpailun alkua. Paikalle on hyvä saapua viimeistään puolisen tuntia ennen kilpailun virallista alkamisajankohtaa, jolloin ehtii hyvin perustaa ”leirinsä” ja lataamaan ensimmäisen akkunsa, ellei ole sitä jo valmiiksi tehnyt.

Kilpailukutsussa on kerrottu, mitä tarvikkeita ja palveluja on tarjolla järjestäjien puolesta, kuten sähkö, pöydät tuolit ja buffetti. Useimmiten kilpailijoita pyydetään tuomaan mukanaan omat pöytänsä, tuolinsa ja jatkojohtonsa. Kesäkilpailuihin on syytä varautua ottamaan mukaan myös jonkinlaisen sadesuojan, jolla tarvikkeet ja sähkölaitteet ovat nopeasti peitettävissä.



Varikko

Kilpailijoiden käyttöön on aina varattu varikkoalue, jossa autojen huolto- ja korjaustoimet sekä akkujen lataaminen tapahtuu. Joskus kilpailujärjestäjien toimesta varikolla on valmiiksi pöydät ja tuolit, mutta ne on myös varauduttava itse tuomaan, milloin kilpailukutsussa on niin sanottu.
   


Ilmoittautuminen paikan päällä

Harjoituskierrosten jo pyöriessä tapahtuu ilmoittautuminen ja kilpailumaksun maksaminen kisajärjestäjille. Tällöin kilpailija saa kilpailu-ohjelman erälistoineen (luettelo kaikista osanottajista) ja aikatauluineen, tarvittaessa numerotarrat autoonsa sekä rengastarrat.



Transponderi

Ajanottoa varten jokaisessa autossa on transponderi eli ”ponderi”, joka maalilinjan ohittaessaan antaa siinä olevaan sähkölankasilmukkaan sykäyksen. Jokaisesta sykäyksestä autolle rekisteröityy yksi kierros, ja sykäysten välisestä ajasta lasketaan kierrosaika sekunnin tuhannesosan tarkkuudella.
   
Kilpailija on itse velvollinen ostamaan oman transponderin, mutta suurimmassa osasta kisoista on tarjolla myös vuokrapondereita uusille kuljettajille. Transpondereita voi ostaa kisoja kiertäviltä kotimaisilta rc-kauppiailta.



Kidetaajuudet (ei koske 2,4 GHz taajuudella ajavia)

Jos kilpailija ajaa kideradiolla, niin viimeistään ilmoittautuessaan saa tietää, mitä antamistaan radiotaajuuksista hän saa ohjattujen harjoittelu- ja alkuerien aikana käyttää. Taajuus saattaa muuttua finaalieriin, koska osanottajat jakautuvat niihin eri tavalla kuin alkuerissä, alkuerätulostensa mukaan. Alkuerien jälkeen onkin tauko, jonka aikana kilpailujärjestäjät tekevät finaalien erälistat ja tarkistavat, että niihin ei tule samoja taajuuksia. He kutsuvat tauon aikana luokseen ne kilpailijat, joiden kohdalla radiotaajuuden vaihto on välttämätön. Periaatteena tällöin on, että kahden saman taajuuden sattuessa erään, alkuerien perusteella paremmin sijoittunut saa pitää sen taajuuden, joka hänellä oli alkuerissä.



Kisarenkaat

Vakioluokan kilpailuissa on sallittua käyttää vain yhtä rengassarjaa sisäkisoissa ja kahta rengassarjaa ulkokisoissa. Valvonnan helpottamiseksi kilpailun järjestäjät merkitsevät jokaisen kilpailijan renkaat. Yleisimmin tämä tapahtuu ns. rengastarroilla, pienillä tarraliuskoilla, jotka saadaan ilmoittautumisen yhteydessä paikan päällä. Kilpailijan on itse kiinnitettävä ne renkaidensa vanteisiin, ja ne tarkistetaan erien välillä katsastusten yhteydessä. Jos rengastarra tällöin puuttuu, kilpailijan tulos kyseisessä erässä hylätään. Lisäksi käytössä saattaa olla renkaiden ”sinetöinti” pienellä tipalla kynsilakkaa, mutta se tapahtuu aina kisajärjestäjien toimesta. Ulkoratakaudella säännöt sallivat myös sadekelirenkaiden käytön niissä erissä, jotka kilpailun johdon ilmoituksella ovat ”märkiä”.



Harjoitukset

Kilpailun alussa on aina mahdollisuus harjoitteluun, normaalien erien pituisissa jaksoissa. Se voi olla toteutettu joko ns. vapaina tai ohjattuina harjoituksina.

Vapaissa harjoituksissa (kerhokisat) paikka sopivassa harjoitusvuorossa varataan ilmoitus-taululla olevalta listalta, kirjoittamalla siihen oma kidetaajuutensa ja nimensä. Tällöin on varmistettava, että samaa taajuutta ei kukaan muu ole jo aiemmin varannut samalle harjoitteluajalle.

Ohjatuissa harjoituksissa (NM-sarjan kilpailut) harjoitusajat on jaettu alkuerien jakoa noudattaen, ja ne on ilmoitettu kilpailuaikataulussa. Tällöin on lupa käyttää ainoastaan sitä kidetaajuutta, minkä kilpailujärjestäjät ovat kullekin kilpailijalle alkueriä varten varanneet. Sen voi käydä erikseen kysymässä, ellei ilmoittautumista ole vielä tehnyt.

Viimeinen harjoitus on pakollinen eräharjoitus, jonka tarkoituksena on todeta, että kidetaajuuksien jako on tehty oikein, sekä tarkistaa, esiintyykö autoissa radiohäiriöitä. Jokaisen kilpailijan on tästä syystä oltava ajajakorokkeella oman eräharjoituksensa ajan, ohjaimensa virta kytkettynä, vaikka ei itse ajaisikaan. Auton lähtöpaikka eräharjoitukseen on vapaa, ja lähteminen tapahtuu omaan tahtiin sen jälkeen, kun siihen on annettu kuulutuksella lupa.



Ajajakokous
   
Harjoitteluajan päätyttyä, ennen alkueriä pidetään kymmenisen minuuttia kestävä ajajakokous, jossa kilpailun johto esittelee kisajärjestäjät tehtävineen, kertoo kilpailussa noudatettavista käytännöistä, kuten nostovuoroista, stop-and-go –rangaistuksen käytöstä jne. Tällöin on mahdollisuus kysyä, jos jokin asia on epäselvä. Ajajakokoukseen osallistuminen on kilpailijoille pakollista.



Alkuerät

Alkuerien tarkoituksena on määritellä osanottajien sijoittelu eri finaalieriin (A-finaali, B-finaali jne.) ja määrätä lähtöjärjestys niissä. Tämä tapahtuu paremmuusjärjestyksessä, eli joko jokaisen kilpailijan parhaan alkuerätuloksen perusteella tai alkueräkierroksittain laskettavien sijoituspisteiden perusteella. Lisäksi alkuerät tietenkin suovat tilaisuuden auton säätämiseen, radan ajolinjojen harjoitteluun, ja oman ajon vertailuun kilpakavereihin nähden.

Alkuerien lukumäärä vaihtelee. Kerhokisoissa ajetaan 2 tai 3 ja NM-kilpailuissa 3 tai 4 alkueräkierrosta.
   
Autojen ollessa valmiina, vapaasti ryhmittyneinä radalla lähtö-maalilinjan edessä, kuulutus kertoo etukäteen lähtöjärjestyksen. Järjestys määräytyy yleensä ensimmäisessä alkuerässä erälistan mukaisessa järjestyksessä ja myöhemmissä alkuerissä edellisten erien tulosten paremmuusjärjestyksen perusteella. Autot lähtevät kuulutuksista yksittäin liikkeelle, noin sekunnin välein, ja jokaiselle kilpailijalle lasketaan oma henkilökohtainen aika siitä hetkestä lähtien, kun hänen autonsa ylittää lähtölinjan.

Perussääntö alkueriä ajettaessa on, että jokainen kilpailee kelloa vastaan, ei toisiaan vastaan. Jokainen kilpailija on aina velvollinen antamaan tilaa takanaan olevalle selvästi nopeammalle autolle! Niin todellakin kannattaa tehdä, sillä ohitusyritykset ilman ”yhteispeliä” johtavat yleensä molempien osapuolten vahinkoon ja ajan menetykseen kummallakin.

Tulos alkuerissä määräytyy ajetusta kierrosmäärästä ja ajoajan ylittävistä sekunneista.

Esim. 5 minuuttia kestävässä erässä auto on maalissa, kun se 5 minuutin ajoajan täyttyessä seuraavan kerran ohittaa maalilinjan. Aina on siis jatkettava ajoa vaikka kuulutus kertoo ajoajan täyttymisestä, kunnes kaikkien autojen ilmoitetaan tulleen maaliin. Tulos ilmoitetaan esim. "24 kierrosta 5:08:00", jolloin autolla oli 23 kierrosta jo täynnä ajoajan täyttyessä, ja se ylitti maaliviivan 8 sekuntia tämän jälkeen, jolloin ajetuksi kierrosmääräksi tuli 24. Paremmuusjärjestys määräytyy sen mukaan, kuka on ajanut eniten kierroksia, ja saman kierrosmäärän ajaneiden kesken sen mukaan, kenellä on pienin aika (=vähiten sekunteja 5 minuutin päälle, tässä esimerkissä 8 sek).

Oman ajoerän jälkeen auto viedään katsastustarkastukseen, ohjain radiosäilöön, ja mennään seuraavan erän nostajiksi etukäteen merkityille paikoille. Kun sekin erä on ajettu, oma auto noudetaan katsastuksesta, jonka jälkeen voi mennä varikolle tai katsomaan muiden ajoa, ihan miten haluaa. Mutta ennen seuraavaa omaa erää, joka on noin tunnin kuluttua, on ladattava seuraava akku, ehkä huollettava autoa, ja laitettava renkaisiin pitoainetta. Renkaiden liimaukset ja auton kunto kannattaa opetella tarkistamaan aina hyvissä ajoin ennen jokaista erää.



Finaalit

Alkuerien perusteella kaikki saman luokan autot laitetaan paremmuusjärjestykseen, ja jaetaan A-finaaliin, B-finaaliin jne. niin pitkälle kuin osanottajia riittää. Kun kilpailujärjestäjät ovat laatineet finaalierälistat alkuerätuloksien perusteella, ne kuulutetaan, ja asetetaan nähtäviksi ilmoitustaululle. Jos kilpailijalla on aihetta huomatukseen finaalierien suhteen, se täytyy tehdä viipymättä listojen esillepanon jälkeen.

Finaalin lähdöt tapahtuvat Formula-malliin lähtöruuduista, joko ruutulippulähetyksellä tai äänimerkillä. Kumpi tapa on käytössä, kerrotaan ajajakokouksessa. Lippulähetyksessä, autojen ja ajajien ollessa valmiit, lähettäjä nostaa lipun suoraan ylös merkiksi siitä, että lähtöhetkeen on aikaa noin 30 sekuntia. Kun lippu laskeutuu vaakasuoraan ja pysähtyy siihen hetkeksi, on aikaa noin 15 sekuntia. Tästä lippu laskee hitaasti maahan/lattiaan asti, se viivähtää siinä hetken, ja nousee 1-5 sekunnin kuluessa nopeasti ylös. Se on lähtömerkki.

Vinkkinä lähtötapahtumasta aloitteleville: on tavallinen virhe kiihdyttää auto lähtösuoralla täyteen vauhtiin ja rysäyttää ensimmäiseen mutkaan hidastavien autojen päälle. Vanha totuus on, että kilpailua ei ratkaista ensimmäisessä mutkassa, vaan se kannattaa opetella ajamaan rauhallisesti. Ei ole kuitenkaan harvinaista nähdä kokeneimpienkin kilpailijoiden kolaroivan tässä tilanteessa, koska autot ajavat hyvin lähekkäin.   

Erän voittaja on se, jolla on eniten ajettuja kierroksia, kun ajoajan täytyttyä kilpailijat ajavat maalilinjan yli. Saman kierrosmäärän ajaneiden kesken paremmuuden ratkaisee maalintulojärjestys.

Finaalierien määrä vaihtelee kilpailun mukaan. Kerhokisoissa voidaan ajaa 2-3 finaalikierrosta, kun taas isommissa kilpailuissa ja NM-sarjassa A-finaali ajaa aina 3 kertaa ja muut finaalierät 2 kertaa.

Lopputuloksia varten finaalierien sijoitukset lasketaan yhteen ja kunkin luokan ja erän tulokset määräytyvät yhteispisteiden perusteella. A-finaalissa, sekä kaikissa kolmen finaalikierroksen kilpailuissa jokaisen kilpailijan huonoin sijoitus jätetään huomiotta.

Erien välissä ollaan jälleen yksi erä nostovuorossa, huolletaan autoa ja valmistaudutaan seuraavaan erään. Ja turistaan kavereiden kanssa.
   
Ensikertalaisille saattaa tulla yllätyksenä, että erien lähtöajoilla on minuutintarkka aikataulu. Tämä on välttämättömyys, koska kisapäivän aikana ajetaan yhteensä 50-70 erää, ja aikataulun toteutumiseksi siitä on pidettävä tiukasti kiinni. Ei ole harvinaista, että kokematon kuski herää lataamaan akkuaan liian myöhään, tai ei saa autoaan lähtövalmiiksi oman eränsä alkuun mennessä. Eikä tarvitse olla niin kokematonkaan, sillä varmasti jokainen on kokenut tilanteen joskus. Pientä joustoa myöhästelijöille annetaan aikataulun salliessa, etenkin kerho-kisoissa, mutta silloinkin on kysymys vain minuuteista.

Mikäli viime hetkellä huomaa omassa autossaan jotakin ongelmaa, jonka hoitaminen kestää vain lyhyen aikaa, voi aina käydä kysymässä, tai lähettää kaverinsa kysymään, saako muutaman minuutin lisäaikaa, jolloin tilanteesta tiedetään kuuluttaa muille kilpailijoille.

Auton katsastus tapahtuu joskus jo ennen erää, tai sekä ennen että jälkeen erän. Tällöin katsastuspaikalle kannattaa mennä jo hyvissä ajoin ennen erää, koska siellä on samaan aikaan muitakin.



Stop and go -rangaistus eli "stoppari"

Auton aiheuttaessa syyttömälle kanssakilpailijalle haittaa, kuten kiivaassa ajorytmissä helposti tapahtuu, käytetään kisoissa "stop and go" –rangaistusta ja/tai huomautuksia. Rataan on merkitty ”stopparia” varten alue, ja se myös osoitetaan ajajakokouksessa kilpailun alussa. Rangaistuksen saaneelle kuljettajalle kuulutetaan tästä välittömästi tapahtuman jälkeen, jolloin hänen pitää seuraavan kolmen kierroksen aikana ajaa autonsa stop and go –alueelle ja pysähtyä siihen. Liikkeelle saa lähteä vasta, kun kuulutus antaa luvan: ”Aja!”. Pysähtymisaika kestää normaalitapauksessa pari-kolme sekuntia.
     
Tyypillisiä rangaistuksen aiheita ovat:
- varaslähtö finaalierässä
- peräänajo, josta edellä ajanut auto kärsii
- varomaton radalle tulo, josta jokin toinen auto kärsii (kun on itse ajanut ulos radalta, niin paluu sille tapahtuu pienessä paniikissa helposti varomattomasti)
- toistuva tai tahallinen oikaisu
- ajo vasten radan ajosuuntaa
- tien sulkeminen nopeammalta autolta alkuerissä tai kierroksella ohittavalta autolta

Sen sijaan autojen kylkikosketuksesta ei rangaistusta määrätä, vaikka toinen auto ajaisi sen seurauksena ulos, ellei tilannetta ole katsottu tarkoitukselliseksi haitanteoksi.

Toiselle autolle aiheutetun vahingon voi hyvittää myös pysähtymällä heti tapahtuman jälkeen ja odottamalla, että kärsinyt auto pääsee taas jaloilleen ja edelle. Tämä on paitsi hyvin reilua, myös usein sovellettu käytäntö välttää "stop and go".

Yleensä tuomarit pyrkivät seuraamaan kärkiautojen ajoa, ja huolehtimaan siitä, että niiden keskinäinen kilpailu on reilua, ja että ne saavat tilaa ohittaessaan hitaampia autoja kierroksella.



Radiosäilö

Kilpailun ajan kaikki kilpailijat säilyttävät radio-ohjaimensa järjestäjien osoittamassa radiosäilössä, ensimmäisestä alkuerästä tai eräharjoituksesta alkaen. Ohjain haetaan sieltä vasta oman erän alkaessa, ja palautetaan sinne heti oman erän jälkeen. Tämä sääntö on ainoastaan kilpailun häiriöttömän kulun varmistamiseksi, että kukaan ei varikolla laittaisi radiotaan päälle, mikä aiheuttaisi yllättäviä tilanteita par'aikaa samalla taajuudella ajavalle kilpailijalle. Sääntö koskee myös 2,4 GHz taajuudella ajavia.

On tärkeätä merkitä ohjaimeen nimensä näkyvään paikkaan, ja mahdollisesti muillakin tavoilla tehdä ohjaimestaan helposti tunnistettavan. Tämä siksi, että radiosäilössä saattaa vierekkäin olla useita samanlaisia ohjaimia, jolloin omansa tunnistaminen helpottuu, ja vaara oman lähettimen joutumisesta erehdyksessä väärälle kilpailijalle pienenee. Nimi ohjaimessa on tärkeä myös siksi, että lähes jokaisessa kilpailussa joku unohtaa hakea ohjaimensa radiosäilöstä kilpailun päätyttyä.



Katsastus

Kaikissa isoissa kilpailuissa, ja usein pienemmissäkin, suoritetaan autojen katsastus. Se voidaan tehdä periaatteessa milloin vain, mutta yleisenä käytäntönä on, että autot viedään katsastuspaikalle erän jälkeen, kun itse siirrytään seuraavan erän nostajaksi. Nostoerän jälkeen oman erän autot yleensä ovat valmiit noudettaviksi.

Katsastus voi tapahtua myös jo ennen omaa ajoerää. Tätä varten on tietenkin varattava muutama minuutti ylimääräistä aikaa. Yleensä kyseessä on akkujen jännitteenmittaus, mistä ilmoitetaan ajoissa ennen erän lähtöä.

Yleisimmin katsastuksessa tarkastetaan auton paino ja korkeus. Mikäli katsastuksessa todetaan, että auto ei ole sääntöjen mukainen, katsastusta edeltäneen erän tulos hylätään. Jos katsastus on tapahtunut ennen erän alkua, on auto tietenkin mahdollista saattaa sääntöjen mukaiseksi ja osallistua erään, mikäli aika tähän riittää.

Työkalupakissa kannattaa aina pitää lyijypainoja, joiden tarrakiinnityksillä auton paino on tarpeen vaatiessa nopeasti korjattavissa. Autot punnitaan useaan kertaan kilpailun aikana, ja joskus joutuu yllätyksekseen huomaamaan sen olevan alipainoinen, vaikka paino edellisessä punnituksessa vielä oli ollut yli painorajan. Tämä johtuu useimmiten eri painoisista akuista, tai sitten autoon vaihdetusta osasta, jonka paino onkin eri kuin poistettu osa.

NM-kisoissa ajetaan hiilettömillä yksityyppimoottoreilla. Sallittuja malleja ovat LRP X12 Vector Stock Spec 17.5 ja Nosram PURE Evolution 17.5T -moottorit. Kilpailuissa noudatetaan lisäksi EFRA:n sääntöjä akkujen ja korimallien osalta. Sarjasäännöt löydät täältä.



Nostovuorot
   
Alkuerissä ja finaalierissä jokaista erää varten on nostajat, joiden tehtävänä on nostaa radalta suistuneet autot mahdollisimman nopeasti takaisin radalle. Nostajat ovat yleensä edellisen erän kilpailijoita: ajettuaan eränsä kuljettajat siirtyvät seuraavalle erälle nostajiksi, heti autonsa vietyään katsastukseen ja ohjaimensa radiosäilöön. Ajajakokouksessa yleensä ilmoitetaan nostovuorokäytännöstä. Nostovelvollisuuden laiminlyönti johtaa kilpailijan parhaimman alkuerätuloksen tai finaalierätuloksen mitätöimiseen.

Nostajat sijoittuvat ympäri rataa sen kriittisimpiin kohtiin, missä ulosajoja helpoimmin tapahtuu. Usein radalle on valmiiksi merkitty numeroin nostopaikat, jolloin kukin kilpailija menee omaa eränumeroaan vastaavalle paikalle.

Nostamisessa on tärkeätä, että nostaja ei omalla toiminnallaan aiheuta haittaa muille autoille. Suistuneen auton radalle laiton tulee tapahtua siten, että se ei heti ole lähestyvien autojen tiellä. Jos radalta suistuneen auton nostamiseksi on ylitettävä ajorata, on tärkeämpää katsoa ja varoa lähestyviä autoja kuin kiirehtiä nostamaan autoa radalle.



Tulostaulu
   
Tulostaulu on tärkeä informaatiokanava. Siellä ovat mm. listat kilpailun osanottajista, aikataulu ja erien tulokset. Jokaisen alkueräkierroksen jälkeen taululle tulee myös yhteenveto tilanteesta, josta näkee, mihin finaalierään sen hetkisen tilanteen mukaan on sijoittumassa.

Kunkin erän tulokset asetetaan ilmoitustaululle näkyville välittömästi erän jälkeen. Kilpailijoiden on syytä käydä tarkistamassa oma tuloksensa nostovuorosta vapauduttuaan, ja mikäli siinä on huomauttamista, on siitä ilmoitettava välittömästi kilpailujohdolle.



Palkintojen jako

Kaikkien finaalierien jälkeen kisajärjestäjät laskevat tulokset ja laativat tulosluettelon. Kuulutuksella ilmoitetaan, kun se on asetettu nähtäville, ja siitä hetkestä alkaa sääntöjen mukainen vastalauseen jättämisaika. Mikäli lopputulosten laskennassa havaitsee huomauttamista, on se tehtävä viipymättä.

Kilpailun viimeisenä tapahtumana suoritetaan palkintojenjako. On tavallista, että pitkämatkalaiset haluavat päästä lähtemään kotimatkalleen jo viimeisen ajamansa erän jälkeen, tai jos auto on rikkoontunut jo aiemmin kilpailun kuluessa, eikä kilpailua ole voinut jatkaa. Tällöin on muistettava ilmoittaa kilpailujohdolle poistumisensa, sillä palkintojenjaosta ilmoittamatta poisjääminen voidaan tulkita epäurheilijamaiseksi käytökseksi.



Yleisiä ohjeita ajamiseen
   
Selvästi nopeammalle autolle, joka on ohittamassa kierroksella, on aina annettava tietä! Alkuerissä myös nopeammalle autolle, vaikka se ei olisikaan ohittamassa kierroksella, on annettava tietä. On tuskin olemassa tehokkaampaa tapaa häiritä ja ärsyttää kanssakilpailijoitaan, ja saada itse tumpelon maine, kuin kisailla auton kanssa, joka on ohittamassa kierroksella! Tätä eivät vasta-alkajat aina ymmärrä, koska ovat itsekin yrittämässä ajaa mahdollisimman hyvää tulosta. Asian tärkeys valkenee vasta sitten, kun on itse samassa tilanteessa: oma ajo sujuu hyvin, takaa-ajajat ovat lähellä, ja sitten hitaammat autot sulkevat tien, eivät päästä ohitse, ja pahimmassa tapauksessa kilkkaavat nopeamman auton ohitusyrityksessä pöpelikköön.

Tien antaminen tapahtuu yksinkertaisesti vähentämällä nopeutta sopivassa kohdassa ja tekemällä ajolinjalle tilaa. Mutkat ovat usein sopivia paikkoja, jolloin väistävä auto hidastaa vähän ja ajaa ulkokaarretta pitkin.

Ohittavan auton kuljettajan pitää kuitenkin antaa hitaammalle tilaisuus väistämiseen. Samoin kuin hitaampi auto menettelee virheellisesti, ellei anna ohitusmahdollisuutta nopeammalle, nopeampi auto tekee virheen yrittäessään ohittaa hitaamman huonossa paikassa heti tämän tavoitettuaan. Näissä tilanteissa tarvitaan aina yhteispeliä ja luottamusta kaveriin.   



Loppusanat

Kuten alussa todettiin, rc-autoharrastuksen kaikkein paras osa on kilpailutoiminta. Sen ymmärtää vasta, kun on itse ollut mukana.

Tule kokeilemaan! Et pety.

RC-autoiluterveisin ja tapaamisiin radoilla

Porvoossa 8.1.2004
Vesa Koskivuo


Kisaoppaan päivitys kaudelle 2012: Pauli Helin
« Viimeksi muokattu: 27.12.11 - klo: 10.23 kirjoittanut Heuli »

Poissa Heuli

  • Vanhempi jäsen
    • Profiili
    • RC10.FI
Vs: Kisaopas
« Vastaus #1 : 18.11.09 - klo: 12.08 »
Suomenmestaruusluokat

C-12 mattoautot

TSM-10 sähkötouringautot
TP-10 polttomoottoritouringautot
M2-10 takavetosähköcrossarit
M4-10 nelivetosähköcrossarit

M-8 polttomoottoricrossarit

LS-5 polttomoottoritouringautot


Nuortenmestaruusluokat

TSS-10 sähkötouringautot (17,5t moottorit)


Kansalliset luokat

CS-12 mattoautot (10,5t moottorit)

TSP-10 sähkötouringautot (10,5t moottorit)

GT-8 polttomoottori GT-autot
C-8 polttomoottorirata-autot


Muut luokat

M-18 sähköcrossarit

Tamiya Mini (vakiomoottorit)
VTR-10 (Vintage Touring) sähkötouringautot (17,5t moottorit)
WGT (World GT) 200mm leveät mattoautot (10,5t moottorit)
Drifting sähkötouringautot
T2-10 takavetosähkötruckit
SC-10 (Short Course) sähkötruckit
FOFF (RC Formula Offroad)
Crawling

M-8e sähköcrossarit
T-8 polttomoottoritruggyt

1:5 polttomoottoricrossarit


Linkit

SM-sarjojen säännöt

SM-pisteet

Kilpailukalenteri

EFRA:n akku-, kori- ja pillilistat

ROARin akkulista
« Viimeksi muokattu: 01.03.12 - klo: 20.09 kirjoittanut Heuli »

Poissa PMi

  • Vanhempi jäsen
    • Profiili
Vs: Kisaopas
« Vastaus #2 : 20.04.10 - klo: 08.57 »
Kehoitan kaikkia kilpailijoita, uusia ja vanhoja, tutustumaan sääntöjen yleiseen osaan ja lajikohtaisiin kansallisiin sääntöihin. Sarjasäännöt kannattaa lukea myös.

Alla ote sääntökirjasta:
54. Kilpailusääntöjen tunteminen ja niiden noudattaminen
Jokainen kilpailuun osallistuva luonnollinen tai juridinen
henkilö:
1. Sitoutuu tuntemaan kilpailussa sovellettavat FIA:n
kansainväliset säännöt sekä lajin kansallisen säännöstön.

Sääntöjen tuntemisella jää turhat väännöt ja spekulaatiot paljon vähemmälle.

Linkki AKK:n sääntökirjaan
http://www.autourheilu.fi/saannot/
Power Racing / Awesomatic  / Sanwa / LRP

Poissa Blaze

  • Vanhempi jäsen
    • Profiili
Vs: Kisaopas
« Vastaus #3 : 22.06.12 - klo: 16.50 »
Saako joka kisasta palkinnon vaikka olisi viimeinen ?
« Viimeksi muokattu: 22.06.12 - klo: 16.57 kirjoittanut Blaze »

Poissa *HOKE*

  • The Doctor
    • Profiili
Vs: Kisaopas
« Vastaus #4 : 23.06.12 - klo: 03.36 »
ei

Poissa Janne A

  • Vanhempi jäsen
    • Profiili
    • finRC.com
Vs: Kisaopas
« Vastaus #5 : 23.02.14 - klo: 11.21 »
Maastosarjan säännöissä sanotaan sarjataulukon muodostamisesta näin:
Lainaus
2.3. Sarjan pisteytys
Loppupisteisiin lasketaan järjestetyt kilpailut -1, paitsi mikäli kilpailuja on 3 tai vähemmän, jolloin lasketaan kaikki kilpailut.

Tasapisteiden sattuessa katsotaan paremmaksi se, jolla on enemmän voittoja.

Jos tämä ei tuo ratkaisua on tasapisteisiin päättyneistä parempi se , joka oli parempi viimeisessä osakilpailussa.

Onko tosiaan näin, että viimeisimmän kilpailun loppusijoitus merkitsee aina, vaikka se viimeisin kilpailu ei olisi näiden "merkitsevien tulosten" joukossa?

Poissa fsp

  • PRCA
    • Profiili
Vs: Kisaopas
« Vastaus #6 : 23.02.14 - klo: 11.38 »
Maastosarjan säännöissä sanotaan sarjataulukon muodostamisesta näin:
Lainaus
2.3. Sarjan pisteytys
Loppupisteisiin lasketaan järjestetyt kilpailut -1, paitsi mikäli kilpailuja on 3 tai vähemmän, jolloin lasketaan kaikki kilpailut.

Tasapisteiden sattuessa katsotaan paremmaksi se, jolla on enemmän voittoja.

Jos tämä ei tuo ratkaisua on tasapisteisiin päättyneistä parempi se , joka oli parempi viimeisessä osakilpailussa.

Onko tosiaan näin, että viimeisimmän kilpailun loppusijoitus merkitsee aina, vaikka se viimeisin kilpailu ei olisi näiden "merkitsevien tulosten" joukossa?
En itsekkään ymmärrä mikä järki siinä on, mutta on yleisesti käytössä mm. moottoripyräilyssä eri lajien MM-sarjoissa. Kai sillä koitetaan saada kuskit tekeen parhaansa kauden loppuun...

Poissa Meeme

  • Fullspeed RC
    • Profiili
Vs: Kisaopas
« Vastaus #7 : 10.05.15 - klo: 16.27 »
Tuli sellainen hassu ajatus, että meinasin osallistua tulevan viikonlopun SC-kisaan. Lisenssihän siihen tarvitaan, joten kipin-kapin rekisteröitymään KITIin ja ostamaan lisenssiä. Mutta siinä tulikin seinä vastaan. Lisenssejä myydään vain Suomen kansalaisille, jota en sattuneesta syystä ole. Huomennahan toki saa lisätietoja AKK:stakin, mutta tietääkö joku tästä asiasta lisää. Onko näin, että jos ei ole Suomen kansalainen, niin lisenssiä ei saa Suomesta? Jolloin päästäkseen osallistumaan kisoihin, pitää hommata lisenssi jostain muusta maasta?
Jos näin on tilanne, niin AKK on muita liittoja selkeästi jyrkemmällä kannalla, koska olen kuitenkin saanut jopa SM-mitalin sillä perusteella, että olen riittävän kauan asunut Suomessa.

Poissa C1S F1

  • Fullspeed RC
    • Profiili
Vs: Kisaopas
« Vastaus #8 : 10.05.15 - klo: 16.58 »
Mistä lähtien corrikisoihin on tarvinnut lisenssiä, onko se sm-tason kilpailu nykyään????
Hong Nor-Precirotate-GForce-OS engines-Alpha-Sanwa

Poissa Meeme

  • Fullspeed RC
    • Profiili
Vs: Kisaopas
« Vastaus #9 : 10.05.15 - klo: 17.53 »
Mistä lähtien corrikisoihin on tarvinnut lisenssiä, onko se sm-tason kilpailu nykyään????

No sehän on hyvä jos ei tarvi. En tosin löytänyt mainintaa siitä, mutta ehkä se lukee jossain. Pitää tutkia lisää.

Poissa Mölli

  • Fullspeed RC
    • Profiili
Vs: Kisaopas
« Vastaus #10 : 10.05.15 - klo: 20.30 »
Mistä lähtien corrikisoihin on tarvinnut lisenssiä, onko se sm-tason kilpailu nykyään????

No sehän on hyvä jos ei tarvi. En tosin löytänyt mainintaa siitä, mutta ehkä se lukee jossain. Pitää tutkia lisää.

Ei tarvitse lisenssiä.

Tervetuloa mukaan rentoon kisaan.
Dex8, DESC410R,  DEX210, DESC210R, E-maxx , Axial SCX10

Poissa Meeme

  • Fullspeed RC
    • Profiili
Vs: Kisaopas
« Vastaus #11 : 10.05.15 - klo: 23.23 »
Mistä lähtien corrikisoihin on tarvinnut lisenssiä, onko se sm-tason kilpailu nykyään????

No sehän on hyvä jos ei tarvi. En tosin löytänyt mainintaa siitä, mutta ehkä se lukee jossain. Pitää tutkia lisää.

Ei tarvitse lisenssiä.

Tervetuloa mukaan rentoon kisaan.

Tämähän selvensi asian, kiitos!