Kyselläänpä hiukan hölmöjä pikkuassosta:

Ajattelin että mitä jos hankkisin omaan assoon tuollaisen moottorin:
http://www.thetoyz.com/cart/thetoyz_details.lasso?id=10346&cat_name=RC18B
tai tämän:
http://www.thetoyz.com/cart/thetoyz_details.lasso?id=8678&cat_name=RC18T

Akkuna mulla on Maxampsin 2100 2S ja säädin on Mamban 25.
Tämänhetkinen moottori on Mamba 5400.

Tarkoitus olisi vaihtaa autoon todella hitaat välitykset, ehkä 8-9/60.
Tavoitteena olisi mahdollisimman herkkä reagointi kaasuun, mahdollisuus ajaa todella hitaasti ja kuitenkin huippunopeutta pitäisi olla riittävästi.
Ja välityksiä vaihtamalla ihan liikaa...

Kysymys kuuluukin että olenko menossa tuon ajatellun moottorivalinnan kanssa tavoitteet huomioiden todella pahasti metsään?
Onko näissä paljonkiertävissä moottoreissa otettu kierrokset väännön kustannuksella?

Nykyinen tekniikka on erittäin hyvä mutta tekisi mieleni silti kokeilla jotain älytöntä, esim että saako ton pikkuauton todellakin kulkemaan sataa.  :mrgreen:

3S-akkuihin en mielelläni vaihtaisi, kun autossani on buggykori eikä sen alle mahdu paksumpi akku sovinnolla.
Eikä senkään takia kun kerran mulla noita 2-kennoisia jo on ja olen niihin hyvin tyytyväinen.
Ajoaikaa on vähintään riittävästi.

Noparin säätämisestä:
Saako sen säädettyä niin että antaa paikaltaan lähtien heti alusta asti aivan kaiken tehon?
Nyt se hiukan miettii, ehkä noin puoli sekuntia.
Esim jossain videolla nähty backflippi ei onnistu nykysäädöillä.
Ohjaimella olen koittanu säädellä kaikki vaihtoehdot läpi mutta ei se ainakaan paremmaksi muuttunut.

Renkaista:
Mitkä olis parhaat renkaat asvaltille?
Eli paljon pitoa ja kohtuullinen kulutuskesto, mielellään turistikokoiset.
Pitääkö foamit sileällä ja hiukan pölyisellä teollisuushallin lattialla ollenkaan?

Tulppa-asiaa noin yleisesti:

Jos vaihtaa tulpan kylmempään, koneen lämmöthän pitäisi tippua?
Näin ainakin olen kuvitellu...

Tänään sain kuitenkin hiukan toisenlaisia kokemuksia.

Auto on vanha DX-Inferno, SH:n 28 moottorilla joka on jo hiukan ehtoopuolella elinkaartaan, tulppa oli OS:n R5 ja polttoaine Sidewinder 25%.

Kovin kuumana kävi kone, lähellä 140 astetta ja veti huonosti paitsi kaasu pohjassa.
Keksin vaihtaa pykälän kuumemman tulpan ja 10min pääneulaa auki.
Ja kas: lämmöt tippui 115 asteeseen ja käynti parani paljon.

Miksi se noin tekee?

Kone edelleen röpöttää keskialueella vieläkin jonkin verran, pistäisinkö vieläkin lämpimämmän tulpan?
Olisin toki jo kokeillu mutta pakissa oli 8-tulppien lokero tyhjänä...

Jos koneen lämmöt on kaasu pohjassa ok ja se käy tyhjäkäyntiä aika hyvin mutta keskialue röpöttää ja pitemmästi kun ajaa vajaalla kaasulla niin ei tahdo enää lähteä kunnolla vetämään.
Onko silloinkin kyseessä liian kylmä tulppa?

Kumma kun näiden kanssa on hirveän huonolla menestyksellä talostellut jo kymmenen vuotta niin nyt vasta alkaa olla jonkinlaista haaleaa käsitystä säätöhommeleista.

Juu olen.
Silloin kun auto tuli mulle, korkin sisäosa oli löysällä.
Kahden minuutin ajon jälkeen tankki oli lähes tyhjä ja auto märkä...

Ongelma on silti ratkaistu.
Syyllinen oli sitten todennäköisesti kori ja tankinkorkin "korvat".
Korvat pois ja koriin isompi reikä niin toimi. 

Tota kiristämistä olen jo kokeillut.
O-renkaan välissä on jo jopa 1 vanhan moottorin kannentiiviste lisäpontta antamassa.
Tankki on kyllä 100% ilmatiivis. Paineilmallakin kokeilin ja aika paljon piti painetta laittaa ennenkuin korkki kuuluvasti poksahti auki.
Korkkia sulkiessa sitä pitää tosiaankin painaa että se nuljahtaa kiinniasti.

Merkillinen tankki...

Jos pysyttelee tasaisella niin sitten ei ole mitään hätää mutta annas olla kun sorakasasta hyppäyttää päälleen jonnekkin pöpelikköön niin jo kohta on hiekkaa korkin välissä.
Vanha Inferno DX ei noin tee vaikka samalla tavalla sitäkin on pompitettu, ilman sääliä. :mrgreen:
DX:n korkki on todella löysä hopan korkkiin verrattuna.

Mulla on hopassa ihmeellinen ongelma:
Tankin korkki.
Tai paremminkin se että tankin korkin väliin menee ajaessa hiekkaa -> paine karkaa ja kone lämpenee vähän turhan kuumaksi, n.135 astetta.
Ja tietysti meno hiukan rauhoittuu.

Hiekka menee väliin nimenomaan ajaessa, ei siis tankatessa.
Kokeilin tänään tankata auton jo kotona puhdistuksen jälkeen ja sitten vasta soramontulle.
Puolen tankin kohdalla meno hiukan laantui ja lämmöt alkoi nousta.
Tarkistin korkin ja taas siellä oli hiekkaa. 

Korkin jousi on todella jäykkä sekä korkin o-rengas on varmasti ehyt ja riittävän ponnekas.
Korkkia pitää painaa peukalolla melko voimakkaasti että o-rengas muljahtaa tankin kartion sisään.

Mitähän minä tuolle teen?
Korkki pysyvästi kiinni ja lennokin tankkausventiili paineletkun ja pillin väliin?
Onko muilla ollut vastaavia ongelmia?

Ajotapa oli kyllä kieltämättä hieman raju, auto tahtoi välillä tulla mitenpäin milloinkin alas ja välillä aika korkealtakin. Soramontulla kun on mahdollisuuksia todella korkeisiinkin hyppyihin...

Onko ST rtr:ssä ja Pro:ssa kaikki osat vaihtokelpoisia keskenään?
Takajäykkäri ainakin on, sen aionkin vaihtaa CNC-versioon.
Mutta mites takatukivarret, onko ne jo valmiiksi samat?
Latasin molempien versioiden räjäytyskuvat Hobaon kotisivuilta mutta PRO:n kuva oli niin epäselvä ettei osanumeroita erottanut kunnolla.
Jos joku tietää mistä sais selvemmän kuvan ladattua niin olisin kovin kiitollinen.

Entäs Buggyjen kanssa, sopiiko esim 7 tai 8pro:n taka-aurauksen säätösysteemi ST:hen?

Saako ST:hen mistään jälkituotanto Bling-osia, esim tukivarsia?
Turhiahan ne on mutta silti kiinnostais päivittää edes ne tukivarsien kiinnityskohdat alumiinisiin.
Kääntöpalatkin on suunnitelmissa vaihtaa CNC-malleihin.

Juu keskilinjan suhteen mittasin.
Sorvaamista ihan normiterällä mietin itsekkin ensin mutta ongelmaksi olis tullu sopivan terän valmistaminen ja varsinkin sen saaminen riittävän tukevaksi.

Sainkin jo sen selville ja jopa ihan tavallisella teräksisellä astemitalla.
Kokeilematta pidin ensin mahdottomana saavuttaa tuolla tavalla riittävää tarkkuutta mutta onnistui se sittenkin.

Jyrsinkoneen teräkaapista sitten löytyikin valmis 7 asteen kartiotappi jolla ensin pylväskoneessa pari kokeilureikää työkalualumiiniin ja sn jälkeen vauhtipyörä sorviin kiinni ja porailemaan.

Tässä samalla selvisi sekin asia että noita kartioita on eri astelukemilla.
Esim ultimateracingin vauhtipyörän mukana tullut kartio on juurikin tuo 7 astetta mutta käytetyn SH28:n mukana tulleessa vauhtipyörässä on 8 asteen kartio.
Luulin että nuokin olisi ollut jonkinlainen standardi.

Tuollainen yllämainittu korkeampi matematiikka tahtoo pikaisella lukemisella menevän joskus hiukan yli... :mrgreen:

Ei ton asian testaamiseen tarvi edes mitään mittalaitteita.

Moottori esim työpöydän kulmaan kiinni.
Sitten kaksi kytkinkelloa, toinen ihan normaali ja toinen esim 100g painokiekolla varustettuna.

Sitten vain kokeilee kummalla kellolla moottorin kierrokset tippuu nopeammin täysiltä kierroksilta tyhjäkäynnille.

Tällä kokeella saadaan tosin vain selville pystyykö kytkin välittämään voimaa toisinpäin.
Jos itse moottorissa ei olisi jarrutusominaiuutta, jäisi se pysyvästi täysille kierroksille kunnes jollain ulkoisella voimalla vauhti pysäytettäisiin.
Näin siis siitäkin huolimatta vaikka polttoaine loppuisi.
(Ikiliikkuja!! :mrgreen:)
Käytännössä koettua:

Auto oli Inferno ST RTR kaksipalaisella alumiinikytkimellä.
Kun sillä ajoi kovaa ja loivassakin kaarteessa päästi kaasun, auto spinnasi.
Jos kaasua päästi hitaasti, auto käyttäytyi hyvin rauhallisesti.

Eli siis moottorijarrutustilanteessa Torsen toimii ihan loogisesti, jarruttaen tasaisesti etu- ja taka-akselia.

Selvisihän se viimein.

Kokeillaanpas täällä kysyä tyhmiä...

Mikä ihme rikkoo nitromoottoreiden takalaakerit?

Nyt tuli jo toinen kone vastaan missä takalaakeri on ihan loppu.

Eka oli reilun gallonan ajettu OS 28XZ ja tää toinen on muutaman gallonan ajettu 28 SH.

SH:ssa oli toki etulaakerikin väljä mutta takalaakeri oli niin selvä että kanki oli jo hipsinyt lohkoon.
Ossin sisukset oli muuten täydellisen virheettömät mutta se takalaakeri oli hiukan väjä ja jyrräsi.
 

No kyllä minä ainakin omissa autoissani olen huomannut moottorijarutuksen olemassa olon.
(6 eri autoa 10 vuoden aikana)
Ainoa missä ei moottorijarrua ollu ollenkaan, oli Kössin LandMax 2-vaihteisella laatikolla.

Kysymys ei nyt kuitenkaan ollut siitä, jarruttaako moottori kaasun löysätessä vai ei, vaan siitä että miten tuo Torsen käyttäytyy ko tilanteessa.
Koko asialla nyt ei varmaan ole mitään merkitystä mihinkään, kunhan vain mietin asiaa.

1:8 kokoluokan autoja tarkoitin.
Aamuyöllä itsensä ilmaiseminen riittävän selkeästi ei aina tahdo oikein onnistua...

 28XZ on todellakin riittävän tehokas moottori lähes mihin tahansa vehkeeseen...
Tuo Ilen ST oli just samanlainen kun pikkuasso harjattomalla tekniikalla liukkaalla teollisuushallin lattialla, eli kaasukahvalla säädetään reaaliaikaisesti renkaiden pyörintänopeutta, ei auton vauhtia.
Vieläkun saisi ton oman koneen paikoilleen autoon asti...
Edit: Kiitos Tontsa, soitan siis Hoppakauppaan.

Hölömö!
Olisit ottanu sen auton mukaan!
Kyllä ne olis lentokoneeseenki varmaan päästäny löpöpurkin kanssa ku olisit selittäny että mitä se aine sisältää ja mihin tarkoitukseen. 

(aseeksi vastaillistelyyn annan tiedon siitä että tulin myyneeksi ST:n pois...)

Kaverin ST-Infernon vakiovanteet tuntuvat olevan varsin herkkiä hajoamaan.

Itselle on tulossa yhteen projektiin juurikin tuollaiset vanteet.
Tuli mieleen että jos nekin keittäisi ennen renkaiden liimausta?

Toisaalla kun oli jossain välissä juttua Cenin pikkumonsterin tukivarsien kestävyydestä ja niiden sitkistämisestä keittämällä, eli miksei toimisi vanteillekkin.

Itse irroitin joskus 1/8 crossin renkaat vanteilta uunissa.
Ensin kokeilin keittää niitä mutta tulokset oli varsin laihat, liekkö sitten kypsennysaika ollut liian lyhyt.
Pistin ne sitten uuniin n.110 aseeseen tunniksi.
Sittenkin olivat yllättävän lujasti kiinni.
Liimasin ne joskus jollain ihan perus pikaliimalla, tarkempaa tyyppiä en muista, mutta tuntui olevan varsin sopivaa renkaiden liimaukseen.

Asetoni ja muovi on kokemuksieni perusteella huono yhdistelmä.
Tai ainakin mun kohdalle sattunut muovilaatu ja asetoni ei sopinut yhteen...

Kaadoin kerran autotallin pöydälle asetonikipon ja asetoni valui pöydän raoista alatasolla olleen porakoneen salkun päälle.
Vikkoa myöhemmin totesin porakonelaukun olevan yhtä puuta.
Se piti sahata auki...  :mrgreen: