Linkki livestriimiin: https://www.youtube.com/live/-cmY2XIcWDc?feature=shared

Kiitokset itseni ja edustamani seuran puolesta. Ajanottopöydän takaa vaikutti, että kilpailijat viihtyivät!

Tulokset https://bit.ly/2BsF521

Sori että jäi viesti huomaamatta. Toivottavasti luokka ottaa lisää tuulta alleen, hauskuuskerroin nousee entisestään Tämä kori tullaan lisäämään sääntöihin: http://bittydesign.net/en/iron-truck-body

Ensimmäisten ajojen perusteella: mikään raketti ei ole kyseessä, mutta moottorin vääntö (kannun kyljessä lukee torque tuned...) yhdistettynä nelivetoon tekee ajamisesta hauskaa. Eturenkaat vaativat liimaa kulutuspinnan ulkoreunallekin. Iskareissa 50wt oli jonkin verran liikaa, kokeilen 40wt tilalle. Kori hytkyi mutkissa, liimaan etupuskuriin lisää vaahtomuovia tueksi keulan alle.

Tässä tämä, nyt on rekan nuppi kasassa. Kasaaminen oli helppoa, mutta koosteessa on huomioitu vaiheet jotka, voisivat olla vasta-alkajalle haasteellisia. Ohjeet ovat niin selkeät, että uskon rakennussarjalla harrastamisen aloittamisen olevan täysin mahdollista.  Lisäksi käyn läpi sääntöjen mukaiset parannukset.
         Aloitin korin maalauksesta. Aihio josta leikataan ohjaamon osat ja etupuskuri kannattaa leikata osiin ennen maalausta, jotta maalia pystyy suihkimaan riittävän kaukaa. Korin leikkaaminen ei onnistu ilman tukevia ja teräviä suorateräisiä saksia ja kaarevateräisiä lyhyitä korisaksia. Lisäksi reameri reikien tekoon koritolpille on hyvä olla. Korin paloja lopulliseen muotoon saksiessa kannattaa paksusta materiaalista koostuvissa kohdissa leikata turhaa materiaalia paloittain pois tieltä, jotta lopulliset reunat jäävät siisteiksi. Kori pysyisi kasassa mukana tulevalla kaksipuoleisella teipillä, mutta tukevuuden vuoksi varmistin liitokset koriliimalla.
         Rungon kasaaminen ei vaadi suurta satsausta työkaluihin, ristipäämeisselit kokoa ph1 ja ph2 riittävät täysin vakioon kokoonpanoon. Palloniveliä ja öljyiskareita varten 2mm kuusiokoloavain on tarpeen, samoin laadukas 1.5mm avain varmistaa pinjonin ruuvin pitkäikäisyyden. Ensimmäisessä kuvassa ihmettelin muovisia vetoakseleita jotka kestävät vakiosähköillä moitteetta. Halpoja materiaaleja on kuitenkin käytetty suunnitelmallisesti, esim. moottorilevy on kuituvahvisteinen ja ripustuksen osat ovat suoraan sanottuna pehmeitä. Kasaamisen alku on haastavin, isorattaan akseleineen ja pidätintappeineen sekä kardaanin pujottaminen vaati hieman sorminäppäryyttä. Isoratas on pujotettava paikalleen kuvan mukaisena ja vasta paikalleen mennessä pidätintappi siirtyy uraansa.
         Moottorin ajoin sisään vesilasissa, tällöin kipinöinti ei pääse heikentämään hiiliharjojen sähkönjohtavuutta. Huolellinen kuivaus ja liukulaakerien öljyäminen ovat ehdottomia. Moottorin kaveriksi paikalleen laitoin vakiota vastaavan 19 hampaisen pinjonin joka on teräksinen, vakio vastaa kovuudeltaan tinaa. Tamiyalle tuttuun tapaan kitin mukana tulee liukulaakerit voimansiirrolle, niiden tilalle kuulalaakerisarjan hankkiminen on itsestään selvyys. 5x11x4mm kokoisia laakereita tarvitaan 12 kpl ja 8x12x3,5mm tasauspyörästöihin 4 kpl.
         Takadiffin täyttäminen vaseliinilla on tämänhetkisen tiedon mukaan nopein ja helpoin radalla. Notkea silikoniöljy tuskin pysyisi pitkään sisällä. Eteen laitoin "paksuudeltaan" 1 000 000cst silikoniöljyä, jonka valuttamisessa paikalleen juotosapukäsi avustaa kuvan mukaisesti. Setupit meillä ja maailmalla vaihtelevat +- 500 000cst. Tukivarsien liikkuvuudessa ei ollut ongelmaa mutta tämä kannattaa varmistaa kasatessa. Pienen määrän rasvaa laitoin muovisiin saranatappeihin. Ennen tasauspyörästöjen kansien kiinni ruuvaamista kannattaa varmistaa, että diffit ovat ohjeen mukaisesti oikein päin, tässä on mahdollista tehdä virhe jonka välttää helposti. Etutukivarsien pallonivelet vaativat jonkun verran voimaa ja voitelua paikalleen asentumisessa. Ne liikkuvat herkästi, kun ovat kokonaan kuopissaan.
         Iskunvaimentimet ovat sauma kehittää teknistä etumatkaa kanssakilpailijoihin. Alun perin m-chassis -mineihin tarkoitettuihin Yeah racingin alumiini-iskareihin liimasin männistä yksireikäiset ja laitoin 50wt öljyä. Muiden setupeissa reikiä on ollut 2/3 ja öljyt 80wt paikkeilla, aika näyttää osuinko oikeaan. Jouset ovat vakiot. Suosittelen kyseisten iskarien pallokuppien kierteisiin rasvaa, ovat piukat ja mukana tulevien pallomutterien tilalle 4.8mm palloniveliä noin 6mm kierteellä sen 8kpl. Kuvasin vakion ohjausvarren viereen kahdesta keskipitkästä pallokupista, shimmistä ja matoruuvista koostuvan ohjausvarren, joka on pituudeltaan identtinen alkuperäisen kanssa. Kyseinen rakennelma vaatii edellä mainittuja palloniveliä 4kpl. Vakiot ohjausvarret ja olkapääruuvit hiertävät jousituksen liikkuessa. Tamiyalla on ohjausvarsiin valmis optio -paketti.
         Sähköissä ei mitään mullistavaa, paketin nopeudensäädin, Sanwan vanha kunnon mx-v ruori ja noin 5kg/cm vääntävä metallirattainen Savöx, komponentit hoitavat hommansa. Ohjausservon ruuvivalikoimaa kannattaa verrata servon mukana tulleeseen nysään. Kuvasin johtonipun, jonka sulloin vastaanottimen alle ja noparin viereen. Muiden ratkaisuista en tiedä, mutta vastaanottimen hyödyntäminen pidikkeenä vaikutti kätevältä.
          Renkaat ovat paketin mukaiset isoprofiiliset rinkulat. Inserttejä mukana ei tule. Leikkasin kuvatun mukaisesti 1/10-krossarin takarenkaan insertin halki ja lyhensin vanteen ympärysmittaan. Vakiot takavanteet ovat herkkiä hajoamaan, m-chassis -vanteet ovat saman kokoiset, joten laitoin sellaiset taakse. Eturenkaiden ulkosyrjät kovetin pikaliimalle, taittuisivat muuten alle varmasti.
         Huomenna TUA areenalle viivalle, päivitystä iskareista ja inserttien toimivuudesta seuraa.
Linkki kuviin, laatu on mitä on. https://drive.google.com/drive/folders/13YreRwpovR0IllY_orMJRXbKAgeM7lcC?usp=sharing

Tulossa kooste kuvien kera Turun urheiluautoilijoiden Tamiya-truck -luokkaan auton kasauksesta.
Muokkaus: kirjoittamishetkellä sääntöjä pohdittu yllä mainitussa seurassa, kilpaileminen tottakai kaikille avointa.

Muokkaus: korokkeen avausta ei tarvitakaan.

Iso kiitos järjestäjille!

Palautteen osalta pelkkää plussaa, päivä eteni jouhevasti. Päällimmäisenä mieleen jäi hyvä kuuluttaminen, oli helppoa pysyä kärryillä sekä radalla että varikolla. Mahtavaa että tuuppeja oli paljon viivalla (viime kauteen verrattuna)

Ensimmäinen ajamalla ansaittu A-finaali takana. Pidin sijoitukseni vaikka parissa lähdössä oli huonoa onnea startin arpajaisissa. Tykkäsin radasta, vaikkei se ollutkaan täydellinen. Muun muassa ensimmäisen neulansilmän jälkeinen pudotus oli hauska ajettava nimenomaan parin röykyn myötä.

Vielä kerran kiitokset, Ulvilassa nähdään!

Eemil Mäkinen, SC2-10 #6

Hyvää alkanutta vuotta!
Joulukuussa autokuume kohosi siihen pisteeseen että classic mini tuli hankittua. Puhtaalta pöydältä kyseinen luokka on halvin aloittaa, jopa varustaessa auton kaikilla sääntöjen mukaisilla optioilla. Kiitokset TUA:n ministereille vinkeistä. Ensin skeptisesti väheksymäni ämpärimuovinen pulkka on opettanut paljon uutta. Toistaiseksi kovimmat vetomiehet ajaa M-03:lla, mutta omaan käteen M-05 tuntuu paljon helpommalta, tasaisemmin jaettu massa hillitsee kääntyvyyttä. Tähän mennessä on tullut ajettua yksi kerhokisa sekä pari kertaa treeniä ja tykkään kovasti. Tasaväkinen kalusto tekee kilvanajosta todella hauskaa. Eurajoen mattocup:ia odotellessa
Tämä päälle päin vähän yksipuolinen keskustelu luultavasti hautautuu foorumin uumeniin kunnes aion ottaa seuraavan askeleen tai joku muu jatkaa tästä... Kiitos kaikille jotka ovat auttaneet ratkaisujen tekemisessä!

Positiivinen maininta seuraavista liikkeistä:
Rc-centeriltä järisyttävää palvelua, hinnat kohdillaan ja tavaroiden noudon sopiminen luonnisti hyvin. Ison peukun paikka

ProRacershop palveli myös todella hyvin osatoimituksesta takaisin meilaten. Suomessa tehdyt optio-osat on huikea asia.

Hobbylinna ansaitsee myös peukun, kunhan tietää mitä tilaa niin kaupankäynti on helppoa.

Ruusuja käyttäjälle pitsinki todella hyvin sujuneesta koritilauksesta

Tilannepäivityksen aika: kävin Tua areenalla ihmettelemässä ja monta eri autoa kokeilemassa. Kiitos paljon kaikille opastaneille ja ohjainta tarjonneille. Huomioitani luokittain:
Sc-210: oikeasti toimiva corri on ilo ajaa. Tutun oloisin ja siten itselleni helpoin mitä nyt tuupille luonnollisesti kaasua annetaan maltilla.
M210: Corriin verrattuna veitsenterävä, hallinnassa pysyessään todella nopea. Toisaalta keveys ja pienemmät jämäkät pyörät aiheuttivat tunteen että mitään ei voi ylittää huolimattomasti. Lisäksi muiden ajoa seuratessa tuli huomattua että ison korin ja puskurien puute asettaa rungon todella alttiiksi ajovirheille ja toisille autoille. Omat taidot saisivat olla paremmat jotta luokka olisi mielekäs ja uuden oppiminen tässä vaiheessa lienee helpointa jollain muulla.
Sc-410: Voimaa paljon ja helposti hallittavassa paketissa. Monen mielestä eivät sovi sisäradoille. Mielestäni sopii, tosin ajaminen oikeasti nopeita kierroksia vaatii malttia, esimerkiksi hypyt menevät helposti ylipitkiksi.
Rwd-drifteri: Absurdi, hullunkurinen. Gyron myötä ajaminen ei muistuta oikeastaan mitään muuta. Hauskaa sinänsä ajaa hallitusti edes soikiota kylki edellä. Hatunnosto niille jotka osaa.
Classic Mini: Päivän yllättäjä, luulin tylsäksi luokaksi, mutta olin väärässä. Tasamaan rataa on helppo kiertää mutta kierrosajan pudotessa vaikeusaste nousi tasaisesti. Voin kuvitella miten kivaa kahinat tasaväkisellä kalustolla on.
Kaikki edellä kirjoitettu on monelle itsestään selvää. Opin paljon eilen. Muut asiat arjessa määrittävät miten paljon aikaa lähitulevaisuudessa jää panostaa joten vielä en pysty päättämään. Vaivattomuutensa puolesta Mini jäi houkuttelemaan...

Yleisimmistä autoista on tarjolla "laydown" ja "standup" versiot, kumpi vaihteisto toimii betonilla? Entäs kuuladiffi verrattuna ratasdiffiin?

Pidetäänkö huomenna facebookin puolella mainittua torstaikerhoa? Jos pidetään niin mihin aikaan? Mielelläni tulisin perehtymään kerhon kuvioihin

Tulen todennäköisesti joku sunnuntai Raisioon kokeilemaan ja ihmettelemään Sijainnin puolesta onroad on hyvä vaihtoehto. Kuluista ja luokasta paha sanoa, minit ovat tietääkseni melko halpoja (*suhteellista). Stanuluokan kalustosta en tiedä, peruskamppeiden ja auton lisäksi kaikenlaiset säätötyökalut ovat kai tarpeen.
M210 olisi hyvä luokka koska takaveto ja maastoradat ovat tuttuja. Pystyisin keskittymään kilpailemiseen alusta alkaen. Oma kotipaikkakunta kilpailuihin nähden vaikuttaa hankalalta, tuskin tulisi lähdettyä kilpailemaan Vaasaan tai Joensuuhun asti, joten pitäisikö tämä luokka rajata pois?
Nelkkucorrikuskit hox! Muutamia teistä kiusasin kysymyksilläni kesällä, kertoisitteko näkemyksenne? Muuten tuttuun touhuun lisäyksenä pari vetävää pyörää, olisi varmaan looginen jatko?
-Eemil

Hyvää syksyä kaikille
Mielestäni otsikon mukaiselle aiheelle ja avulle päätöksentekoon olisi tarvetta. Taustaa: Olen viimeiset viisi vuotta lähinnä kesäisin ajellut muutamalla autolla, ensin bashannut takapihalla ja sitten radalla kerännyt vauhtia. Viime kesänä rohkenin kilpailemaan ja ajoin sc-sarjan tuuppiluokan kolme kilpailua. Kilpaa ajaminen oli todella hauskaa, vaikka taistelin vain jumbosijoista. Janoan lisää mutta olen ymmälläni luokkien osalta, missä olisi hyvä kilpailla?
Asun Turussa joten mitkä kilpailut olisivat sopivan lähellä, Ulvila-Helsinki-Tampere -akselilla?
Rajaan patterikasit pois samantien, liikaa voimaa ja kuluja.
Sc210: Tuttu ja turvallinen mutta kesällä, minulle otollisimpana aikana harrastaa, ilmeisesti osallistujapulaa. Talvisin kuskeja enemmän kuin viisi tai kuusi.
Sc410: Melko paljon kuskeja. Kilpailut sopivan lähellä kuten tuupissa. Miinuksista en tiedä. Sisälle rajuja??
M10: Kisojen sijainti ja kaksipäiväisyys miinusta, budjetti ei taida riittää. Onko vain tuupin tai nelkun ajamisessa mieltä? Jyrkkälässä treenaaminen varmaan hyvin vaikeaa. Plussana toimivuus sisäradalla. Kaiken lisäksi onko näin keltanokalla asiaa kisoihin joihin tarvitaan lisenssi?
Touring/Minit? Täysiä mysteerejä. Turussa mineille sisärata ja Raisiossa ulkorata. Ei mitään kokemusta ajamisesta.

Kiitoksia kommenteista ja viisauksista jo etukäteen!

Kiitokset järjestäjille! Rata sopi ihan hyvin tuupeillekkin, tuuli ainoastaan aiheutti erikoisia tilanteita, keulin pääsuoralla ja myös takana alamäessä ennen oikoreittiä
Slash antoi kaikkensa ja jälleen sai taistella sijoituksesta (5. )
Kiitokset myös kanssakilpailijoille ja yhteyshenkilöille. Short course on niin hyvää hupia, että toisin kuin uumoilin, valmistaudun huolella tulevaan kesäkauteen.
- Eemil M

Pahoittelen, Myllymaralta teknokuumeen lisäksi tarttui kilpailunumeron sössiminen. Mäkinen, sc-210 ja #38 niin tiedot tulevat kohdilleen. Kiitos ja anteeksi.

Paljon kiitoksia järjestäjille ja onnittelut menestyneille!
Lisäksi kiitokset kipille/ulvilan tiimille telttapaikasta ja avusta säätöjen kanssa.

Rata oli armoton tuupparille, viides sija oli iso yllätys. Varma pääsy a-finaaleihin ja kärjen varmasti suurempi vauhti mahdollistivat geometrian kanssa räpläämisen. Ilman häröä haritusta ja camberia ei hommasta olisi tullut yhtään mitään. Omasta sijoituksesta sai vääntää finaaleissa ja hyvä niin, nautin. Loppujen lopuksi isoin haaste oli korvien välissä, ajorytmin kasassa pitäminen oli vaikeinta.

Sää oli upea ja porukalla hyvä fiilis, päivä oli todella hieno!

Vantaalle tulen kauden päätökseen hakemaan pisteet sarjataulukkoa varten, siellä nähdään
Mäkinen, #38

Isot kiitokset hienosta päivästä järjestäjille, sarjan vetäjille, buffetille ja sponsoreille! Moni muu on antanut palautetta, tärkeimpänä aloittelijan näkökulmasta aikataulun seuraaminen vaati välillä paljon tarkkuutta, joten hieman aikasempi kuuluttaminen helpottaisi kärryillä pysymistä.

Kyseessä oli tosiaan minulle ensimmäinen kilpailu ikinä, en olisi uskonut että voitan takavetojen B-finaalin -korkeapohjaisella Slashilla. Aloitus klo 0900 vaikutti sopivalta ja päivä lähti mukavasti käyntiin. Alussa kohtalaisen vauhdin pitäminen tuntui vaikealta mutta pienellä säätämisellä meno rauhoittui ja päivän kuluessa autoon löytyi sopiva helppo ote ilman turhaa survomista.

Kiitokset myös jokaiselle joka neuvoi ja antoi palautetta. Olen aika varma että tämän viestin lukee joku jota kilpaileminen kiinnostaisi, tiedoksi että aloittamista ei todellakaan pidä arastella. Rohkeasti säännöt täyttävää kalustoa hankkimaan ja foorumin kautta tietoa keräämään. Sarjan yhteyshenkilöt auttavat mielellään alkuun

540 kokoisiin harjattomiin moottoreihin liittyen kysymys, voiko offroad -autossa käyttää moottoria jonka kyljessä on reikiä joista näkyy osa käämeistä ja muista osista? Pääseekö hiekka ja pöly tekemään tuhoja vai kestääkö kone? Kyseessä on turnigyn 8,5t moottori.

Akihoo: 4wd on helpompi ajaa. 2wd ei ole kuitenkaan mahdoton. Takaveto on aloittamiseen ehdottomasti parempi, koska huollettavia voimansiirron osia on paljon vähemmän, kovan ajokuumeen ja alun innostuksen ruokkiminen sujuu paremmin. Pelkästään auton hintaa ei kannata tuijottaa, myös varaosien hinnoilla ja saatavuudella on merkityksensä.

Takavetojen renkaasta hole shotista on olemassa versio 2.0. Tarkoitetaanko säännöissä sitä? Vanhempaa ei löydy kauppojen varastoista.

Eemil Mäkinen
SC2-10 Ulvilan kilpailu ja ehkä myös Turun.

Sitä tarkoitinkin että onko rata koko päivän kiinni. Ja kiitos tiedosta 

Mites tuo sunnuntai (19.7.)? Ilmeisesti silloin taitaa olla kartingradalla väkeä mutta estääkö se rc-radalla ajamisen?

Aina nää suunnitelmat pitää nii "hyvin" 
Slashin ulkoiluttamine siirtyy keskiviikolle, tai sitä myöhemmälle ajankohdalle... Saas nähä miten käy.

Maanantaina tulen Ulvilaan lässykkää monottamaan Jos joku viitsii/ehtii/haluaa/muistaa niin voisi auttaa kertomalla kuinka märkää siellä on Ei huvita lähteä Eurajoelta saakka toteamaan että rata on vedenpaisumuksen alla.