Katsoin Saksan hinnastosta hinnat osille päivitysosille Readysetistä TF-5:een ja sain summaksi 549 Eur. En ehkä bongannut kaikkia osia, mutta ainakin tämä summa pitää käyttää päivitysosiin Saksasta ostettuna, jotta saadaan TF-5 varustus. Toisaalta Readyset mallin optio-osien taulukossa ei olut ainuttakaan TF-5:n optio-osaa, kun taas TF-5:n ja Stallionin optio-osat ovat voimansiirtoa lukuun ottamatta melko yhteneväiset
Laskin samoin hinnan TF-5:n päivittämiselle Stallioniksi ja summaksi 298,50 Eur. Jälleen en ole varma, että kaikki on mukana, mutta nämä ainakin pitänee ostaa. Eli karkeasti siis Readysetistä TF-5:een saa pulittaa tuplahinnan verrattuna TF-5:stä Stallioniin.
TF-5 ei voi olla sama auto kuin Readyset päivitettynä kaikilla optioilla siitä yksinkertaisesta syystä, ettei TF-5:n julkaisemisen aikaan oltu kuultukaan mistään readysetistä. Miten joku laite voi perustua olemattoman mallin päivitysosiin?
Muistaakseni Juuri TF-5 oli ensimmäinen malliperheen autoista. Vähän tämän jälkeen tuli markkinoille Stallion päivitysversioineen ja paljon tämän jälkeen ilmestyi Readyset. Arvelisin, että Kyoshon strategia oli ensin saada kilpa-autot valmiiksi ja kun konsepti oli kunnossa suunniteltiin sen pohjalta halvoista materiaaleista halvalla valmistettava halpamalli massamarkkinoille, millä olisi sitten mahdollista tehdä tulosta. Tämän perusteella en ihmettelisi yhtään jos Kyosholta tulisi Readyset versio myös Ultima RT-5 ja RB5-autoista. Tosin mitään tähän liittyviä huhuja en ole vielä kuullut.
Jotta TfeK:n väite voisi pitää paikkansa olisi Kyoshon täytynyt pitää readyset malli pari-kolme vuotta salassa. Eli ensin tuotaisiin myyntiin versio, jossa on kaikki lisävarusteet ja vasta myöhemmin perusmalli, eli se versio, jolla se aikoo rahaa tehdä.
Se että kilpa-autoihin suunnitellut osat sopivat myös massamalliin on järkevää siitä syystä, että se lisää osien menekkiä, koska readysettien omistajatkin voivat niitä hankkia ja on muutenkin japanilaisen poka yoke ajattelun mukaista. Asiasta kiinnostuneiden kannattaa hankkia käsiinsä aikanaan Suomessakin luennoineen japanilaisen laatuguru Shigeo Shingon (1909-1990) teokset aiheesta. Niistä löytyy mm. selitys sille miksi ruotsalaisen auton valmistamiseen tarvitaan 80-, saksalaisen 40- ja japanilaisen 20 miestyötuntia (puhun siis 1:1 autoista). Itse suoritin japanilaisen tuotantofilosofian kurssin kiitettävän arvoisesti pari vuosikymmentä takaperin. Itse asiassa Kit-mallia kasatessa on kiintoisaa tutkia, kuinka Kyoshon insinöörit ovat poka yokea soveltaneet omassa työssään.
