Noin yleisesti sanottuna kytkimet ovat sellaisia, missä valmistajat eivät ole alkaneet keksimään pyörää uudelleen. Kytkinpaloja ja -jousia voinee soveltaa muiltakin valmistajilta (kunhan on saman tyyppinen kytkin) ja voi olettaa, että ne toimivat riittävän hyvin. Toki jos kytkin on tehty ihan eri halkaisijan kytkinkellolle, ei kytkin tule toimimaan kunnolla.
Sepä se kun kello alkaa olla aika heikossa kunnossa. Liekö liian pehmeää materiaalia tai jotain verrattuna alumiinisiin limppuihin, mutta aika härskisti on kulunut urille sisäpuolelta. Ihan yksinkertainen kaksi limppuinen kytkin, limppujen ympäri venytetyllä jousella, tuossa on. Jousihan tuolta oli poikki kun auto minulle pöydälle tuli, mutta onneksi niin läheltä päätä, että sain vielä taivuteltua sen toimivaksi. Kello vaan on tosiaan niin pahasti urilla, että menee puhki kohta.
Spurrit eli päärattaat taas voivat olla kinkkisempiä. Todennäköisesti hammastus on standardin mukainen, mutta kiinnitys akseliin/vaihderumpuun tms voi olla hyvinkin merkkikohtainen. Kymmenisen vuotta sitten olisin ehdottanut katsomaan Kyoshon ja Thunder Tigerin autojen räjäytyskuvia ja arpomaan jotain mikä näyttää olevan hyödynnettävissä olevalla kiinnityksellä, mutta TT taitaa enimmäkseen olla poistunut skandimarkkinoilta, Kyoshonkin vanhempiin ei taida ihan hyllytavarana enää osia saada. Se on juuri näiden off brand autojen murhe, että muuten toimiva laite voi jonkin pienen varaosan johdosta jäädä kaapin pohjalle.
Osien saaminen voi mennä aika pitkälti Ebay hommiksi, mutta sen tarkemmin en itse osaa enää nykyisin neuvoa.
Kaupankäynnin siirtyminen asiantuntevista kivijalkamyymälöistä verkkoon on kyllä luonut tämän valitettavan ongelman. Nykyään on kauhean hankala hankkia yhtään mitään mallikappaleen perusteella. Nykyään kysytään tarvikekaupan tiskillä heti ensimmäiseksi, että mihin tämä osa on menossa, vaikka ei sillä mitään väliä ole, kunhan samanlaisen vain saisi. ATKn ihmeellisessä maailmassa harva kauppias nykyään ilmoittaa tuotteen mittapiirroksia. Tyytyvät vain kertomaan, että sopii siihen, tähän ja tuohon. Saattaisi sopia sama tuote moneen muuhunkin paikkaan, mutta eivät jaksa mittoja ja muita teknisiä tietoja ilmoittaa turjakkeet. Turhauttaa vanhan liiton ukkoa joka osaa soveltaa, sekä käyttää mauseria ja mikrometriä.
No pitääpä kuitenkin valmiiksi kaivella ja tilata sopivia nippeleitä. Ei muuten, mutta minun nurkkiinihan tuo taas kannetaan kun se särkyy ja harrasteluhuone on muutenkin aika turvoksissa.
Tuosta moottorin lämpötilasta on vielä pakko huikata: toki se on näppärä keino tietää, että ollaan säätöjen suhteen kartalla, mutta kovin moni tuiottaa sitä turhankin paljon. Toki jossain vaiheessa tulee piste, jolloin moottori käy aivan liian kuumana ja voiteluöljykin alkaa palamaan, mutta yleisesti riittää että lämpötila on tulpasta mitattuna sata ja jotain. Alle sen tarkoittaa, että kartiomallisella ABC-sylinterillä varustettu kone käy turhan kylmänä, jolloin moottori kuluu ennenaikaisesti. Jos kone käy kivasti ja tuntuu ettei säädöt vaella, on ihan sama näyttääkö mittari sataviis vai satakakskytviis.
Justiinsa näin minäkin ajattelen, enkä yleensä moottorin lämpöjä mittaile. Säätää vaan koneen niin, että toimii jouheasti ja terve savu tupruttaa putkesta. Tämän kanssa oli kuitenkin pakko mitata lämpötila, oman mielen rauhan vuoksi varmistaakseni, että lämpiää tarpeeksi. Jotenkin lennokkikokemuksella, joka on "selkäytimessä", perstuntuma väitti, että aika rikkaalla käy toimiakseen (edellisestä rc auoton säätämisestä on kuitenkin yli 30v). Noilla säädöillä se nyt kuitenkin käy ja kukkuu.
Tuota paikallaan käydessä tapahtuvaa tukehtumista ilmenee kyllä vähemmälläkin öljypitoisuudella. En tiedä luinko aiemmat viestit huonosti, mutta ei käynyt ilmi onko kysessä yksi- vai kaksineulainen kaasari? Jos yksineulainen, kuten lennokeissa, täytyy kehua että olet saanut paketin keskivertoa paremmin toimimaan. Jos taas kaksineulainen, voi alaneulaa (luistin päässä, liikkuvassa osassa) koittaa pistää hitusen kiinnipäin. Alaneula käytännössä vain kuristaa pääneulan säätöä lisää, joten se ei vaikuta siihen, miten kone kiertää tms.
Onneksi on sentään kaksineulainen kaasutin (on muuten myös joissain lennokkimoottoreissakin). Ei kai tuommoista pelkän ilmaruuvin (vai olisiko ohivirtausruuvi) kanssa kukaan jaksaisi. Jotenkin olen ymmärtänyt, että alaneula vaikuttaa itseasiassa aika laajalla moottorin toiminta-alueella, täysikaasua lukuun ottamatta, mutta se nyt lienee sivu seikka. Moottori ei tukehdu/tukkeudu paikallaan käydessä, vaan tuntuu hiukan puutuvan jatkuvan "väännätyksen" alla riippumatta kaasun asennosta (ehkä puutumisen ilmaantuassa pieni kaasun keventäminen helpottaa tilannetta). Esimerkiksi, jos autolla ajaa pitkällä nurmella, jossa se ei oikein jaksa edetä niin tuntuu, että meno hyytyy koko ajan vain huonommaksi kunnes pääsee ajamaan hetken matkaa pinnalla jolla moottori jaksaa kiertää vapaasti. Huippukierroksia ei tarvita, puolikaasulla ilman "suurta vastusta" riittää "selvittämään" moottorin minkä jälkeen se taas jaksaa laulaa. Ongelmahan on sinäänsä aika triviaali, mutta koeajo on koeajoa ja kaikki puutteet on koitettava löytää.
Janne
