Nyt kun kerrankin on päästy siihen tilanteeseen, että tehoa on enemmän kuin pystyy käyttämään (ainakin matolla), niin heti pitää alkaa muuttamaan sääntöjä?
Jos mennään neljään kennoon, niin akkujen hankintakustannukset tippuu koska tarvii ostaa 4 kennoa vs 6. Tehoa on kuitenkin nyt niin paljon, ja uudet akut kestää sen verran hyvin, että muutamalla akulla ajaa helposti koko talven/kesän kisat. Jos siirrytään 4 kennoon autot ei taas kulje mihinkään ja pitää olla ihan viimeisen päälle vehkeet.
Hiilettömiin moottoreihin siirrytään luultavasti kokonaan seuraavan parin vuoden aikana, niin eikö olisi parempi vähän muokata niiden sääntöjä ettei laitteet hajoais? Oon kokeillut ajaa sintratuilla roottoreilla ja niillä poistuu kaikki ongelmat, mitä hiilettömissä nyt on: Magneetti on niin vahva, että säätimen ei tarvii hoitaa jarruttamista -> säädin pysyy viileenä. Vahvempi magneetti myös parantaa hyötysuhdetta -> pannu ei kuumene niin paljoa. Myös vääntö kasvaa -> kierrokset putoo niin ei hajoa senkään takia, että pitää kiertää 60 000rpm radalla kuten noi vanhat magneetit.
Voisko joku selittää, miten akut on rääkissä, jos tehoa on liikaa? Silloinhan niistä just ei tarvii ottaa kaikkea irti? Ja muutenkaan kamat ei mun mielestä kumirenkailla ajaessa kovin pahasti rasitu kun ei ole pitoa. Renkaat toimii sulakkeina.
Foamiluokasta vielä: Esim IIC:ssä ajettiin molemmat luokat. Kumirenkailla käytin 2 settiä renkaita ja kolmannen treeneissä, foameilla joka treeniin, alkuerään ja finaaliin uudet, yhteensä lähemmäs 15 settiä. Kumirenkailla piti vaihtaa löysempään koneeseen, koska kulki liikaa, foameilla laitettiin varmuuden vuoksi uus pannu joka kisaerään, ettei hajoa. Lisäksi voimansiirto on foameilla todella kovilla, koska pitoa on niin älyttömästi. Onhan se kivaa kun on pitoa, mut kustannukset on sitten ^2.
