GT-8 kansallinen sarja on siis saatu päätökseen tältäkin kaudelta ja on pienen yhteenvedon paikka. Kilpailukautta leimasi mielestäni kaksi piirrettä. Ensinnäkin täytyy todeta, että sarjan taso on hyvä ja yhtään heittopussia ei radalla ollut, kaikki pystyivät ajamaan kilpaa toistensa kanssa ja todellisia kilvanajoja nähtiin paljon. Mitään ei jaettu etukäteen, vaan kaikki kisasivat sijoituksista tasavahvasti, etenkin viimeinen kisa osoitti sen, että tulokset voivat kääntyä suuntaan tai toiseen.
Valitettavasti se toinen piirre tämän vuoden kisoissa oli kisaajien puuttuminen ja sellainen verenvähyys, uutta porukkaa ei juurikaan saatu houkuteltua kilparadoille. Syistä ja toimenpiteistä on käyty keskustelua, mutta punaista lankaa ei oikein ole ja asiaa täytynee pohtia vielä talven aikana syvemmissäkin ajatuskuvioissa. Jokatapauksessa tällä formaatilla ajettuna ja näillä kilpailijamäärillä sarja jää vähän tyhjäksi ja viimeinen mielenkiinto kisapäivästä jää puuttumaan.
Joka tapauksessa ISOT onnittelu Jepelle, joka pokkasi sarjamestaruuden toisena vuotena peräkkäin. Tämän kauden "komeettana" voisin mainita Rikun, joka ajoi todella vahvasti kaikissa kisoissa. Onnittelut myös Mikalle viimeisen kisan voitosta ERITTÄIN haastavissa olosuhteissa. Erityismaininta kuuluu myös Iinalle, joka edusti sarjassa kauniimpaa sukupuolta ja pisti radalla ukonköriläille hienosti kampoihin.
Omalta osaltani Sarja meni vähän läpilaskuna, jostain syystä motivaatio ei sittenkään ollut ihan sitä, mitä kuvittelin sen olevan keväällä. Koko kauden treenit jäi yhteen päivään, sen lisäksi tuli ajettua kolme kisaa. menestymisen eväitä tällä ponnistusmäärällä ei saa ja se näkyy myös lopputuloksissa. Eilisen sadekisan keskeytys ekalla kierroksella sähköjen pettämiseen oli luonnollisesti iso pettymys ja siitä yritetään edelleen toipua.
Olen ollut mukana GT8 -sarjassa oikeastaan ihan sen alkumetreiltä lähtien. Hommahan lähti käyntiin kesällä 2007, kun Mika Rinne oli pystyttelemässä IGT-sarjaa, joka sitten parin kerhokisakauden jälkeen muotoutui vuodesta 2009 eteenpäin Kansalliseksi sarjaksi. Kisoja on tullut kierrettyä ja mukaan mahtuu huikeita muistoja ja erittäin antoisaa yhdessäoloa ja rehtiä kilpailua. Toki mukaan mahtuu, kuten moottoriurheilulle on ominaista, myös tekniikkamurheita ja henkisiä tappioita. GT-Sarja on ollut alusta saakka vähän omanlaisensa ja porukka on pitänyt hienosti yhtä. Vinkkejä ja tipsejä on jaettu ja osia osteltu ristiin kisapaikalla, kaikki ovat olleet toistensa apuna, silloin, kun apua on tarvittu. Kaikissa ajamissani RC-luokissa ja kilpailuissa tilanne ei ihan sama kuitenkaan ole, joten siinä mielessä GT8 erottuu kyllä edukseen. Edelleen harmittelen sitä, että sarja ei hyvistä puitteista ja olosuhteista huolimatta ole saanut houkuteltua tämän enempää niitä "pihasuttajia" radalle kisaamaan, niinkuin oli alunperin (ja on edelleen) tarkoitus. Toki täytyy muistaa, että vuosien saatossa GT8 sarja on toiminut ponnahduslautana muihin luokkiin, mm. LS5 -sarjassa ajoi tällä kaudella ainakin neljä entistä GT-kuskia, joten siinä mielessä GT sarja on asiansa ajanut.
Eilen ajellessani kotiin Kouvolasta, mietin näitä kuluneita vuosia ja tulin siihen johtopäätökseen, että minun osalta on aika siirtyä muihin haasteisiin ja jättää haikeat hyvästit rakkaalle GT8 luokalle. Tämä ei ollut mitenkään hetken mielijohteesta (eikä eilisestä pettymyksestä) johtuva päätös, vaan sama asia oli mielessä jo viime syksynä, mutta jotenkin veri veti vielä täksi kaudeksi radalle. Nyt koen tilanteen jotenkin sillä tavalla, että "tämä on nähty", uutta haastetta pitää löytyä. samalla jätän tietysti luokkayhteyshenkilön tehtävät, jotka toivottavsti ottaa huostaansa joku, jolla on aito palo hommaan ja luokan/sarjan kehittämiseen.
Kuten tuolla alussa sanoin, kisoja on tullut vuosien mittaan kierrettyä monta kymmentä ja jokunen pyttykin on näistä karkeloista jäänyt kaapin päälle pölyttymään. Näistä kisoista jää hienoja muistoja, jotka varmasti elää pitkään. Hienoimpana tietysti Sarjamestaruus vuodelta 2011, joka tuli pienimmällä mahdollisela marginallilla. Tämän vuoden Kisa-auto päätyy muistojen arkistoon, eli autotallin hyllyyn, sitä en kaupaksi laita.
Toivottavsti tulevat vuodet puhaltaa sarjaan lisää uusia ja raikkaita tuulia ja kilpailijamäärä saadaan kasvamaan. Se ei tietysti ole ihan helppo homma näinä päivinä, kun monella on rahat tiukassa ja vapaa-aika kortilla.
Kiitokset omalta osaltani myös RC-Navetalle / Jarnolle tuesta kauden aikana.
Kauden lopputulokset löytyy
tuolta.
Kalakukko, alias Abu The Peitsamo Pekka Kunkki kiittää ja kuittaa.
