Jostain syystä kisasää korreloi fiilareita. Sattui huono mäihä koko ajan säiden suhteen. Koko aikana ei taidettu kuivalla ajella. Ei se sijoitusta jälkikäteen ajateltuna muuttanut, mutta sen kuran kanssa läträäminen varikolla alkoi erityisesti lauantaina ottaa pattiin. Sunnuntai aamuna nousuissa sama toffeessa ajelu jatkui. Silloin sattui hyvät ajot nousten 32 ja 16 finaaleista ylöspäin. 1/8 tie pystyyn lähinnä kuskin vateilun takia sekä siksi, että auton perä jäi aavistuksen alas, kun arveltiin ettei kuraa autoon enää niin tartu. Vaan loppumatka tuli perä kelkkana aiheuttaen pomppimista. Lopputulema oli huonoin sijoitus PM kisoissa, joita on nyt tahkottu vuodesta 2004.
Yksi uusi ilmiö tuli koettua. Lauantaina tuuli niin kovaa, että auto lähti hypystä leijailemaan hallitsemattomasti. Eipä olisi moista uskonut yli 3 kilon kimpaleen tekevät tai taisivat olla kuran kera jopa 4 kiloisia.
Rata oli muuten mainio paitsi kovavauhtiset mutkat puuttuivat.
Loppukisan suomilinssien läpikatsottuna harmitti kaikkien neljän semiin saakka päässeiden tekniset murheet. Finaali olisi ollut mukavaa katsottavaa, jos Linuksen auto ei olisi hajonnut sekä Arin pari teknistä murhetta olisi jäänyt tulematta. Ekan tankin aikoihin oli neljä autoa selkeästi omassa vauhdissa, Ronnefalk, Svensson ja kaksi edellä mainittua. Ronnefalk ja Svenssoni sitten kisailivat voitosta. Svenssoni oli noin sekunnin nopeampi mutta mokailevampi. David vei ansaitusti voiton.
7 suomalaista 30 joukossa on ihan kelpo suoritus, mutta semissä ja finaalissa pitäisi olla enemmän meikäläisiä. Se vaatisi ehkäpä Suomen toptenin etukäteisvierailua kisaradalla. Ensi vuonna siihen on paremman mahdollisuudet...
