1/12 mattorata-autot - Tech talk

[Vesa]

Eurorcn pojilla pitäs olla pieniä Precisionin (PRS) vetorattaita saatavilla. Ne on laadultaan parhaita in r/c business!

[jarkko]

Tässä graafi, jossa
-pystyakselilla pinjonin koko
-vaaka-akselilla välitys/etenemä millimetreinä
-värillisinä pystypalkkeina suuntaa-antavat välitysalueet moottorivaihtoehdoille viri/10.5/13.5/17.5 (nämä perustuvat useiden eri ihmisten arvioihin sopivasta alueesta)
-vasemmasta alakulmasta nousevat kolmen isoratasvaihtoehdon "suorat"



esim. halutaan 10.5 stock-välitys 69mm isorattaalla 81 dpi
-seurataan pinkkiä viivaa/käyrää 69mm kohdille ja todetaan että oikea pinjoni on 42-43

Tavoitteena on ollut saada esille jonkinlaiset lähtökohdat välityksille.
Oletuksena on säätimen asetuksena 0-ennakko ja takarenkaan koko 43mm.

[ripa_k]

Onko joku hakenut jo sopivia välityksiä viime kauden porokoneelle (siis CS tai GM 10.5T) ja nollaennakolle. Itse kokeilin viimeksi noin 63mm:n välitystä ja tuntui vielä liian lyhyeltä.

Oletko päässyt testaamaan lisää? Tai joku muu?

Tuossa hieman mittailin ja koitin laskea että mikä pitää olla isorattaan ja pinjonin yhteenlaskettu hammasmäärä minimissään (ettei koneen kannu osu taka-akseliin). Lukemaksi sain 108. Ja maksimissaan 127 kun kone hahloissaan mahdollisimman edessä, tämä varmaan jonkin verran auto-riippuvainen. Itsellä ei tässä ole vielä rattaita kokeilla, mutta pystyykö joku varmistamaan että nuo lukemat ovat oikealla hehtaarilla?

[goos]

Mulla tais olla omassa CRC:n autossa 73 spurri ja 48 pinioni kiinni ja meni ihan hyvin autoon. Tästä tuli kait joku 80-85mm rollout, millä ajattelin lähtee liikenteeseen kuhan tuo myyrin rata vakiintuu.

EDIT: korjattu 58->48

[Juize]

Onko joku hakenut jo sopivia välityksiä viime kauden porokoneelle (siis CS tai GM 10.5T) ja nollaennakolle. Itse kokeilin viimeksi noin 63mm:n välitystä ja tuntui vielä liian lyhyeltä.

Oletko päässyt testaamaan lisää? Tai joku muu?

Tuossa hieman mittailin ja koitin laskea että mikä pitää olla isorattaan ja pinjonin yhteenlaskettu hammasmäärä minimissään (ettei koneen kannu osu taka-akseliin). Lukemaksi sain 108. Ja maksimissaan 127 kun kone hahloissaan mahdollisimman edessä, tämä varmaan jonkin verran auto-riippuvainen. Itsellä ei tässä ole vielä rattaita kokeilla, mutta pystyykö joku varmistamaan että nuo lukemat ovat oikealla hehtaarilla?

Olen ajellut sellaoset 15 akullista tuolla LRP Areenan radalla. Baana on FTT-ratoihin verrattuna kohtuullisen lyhyt. Ainakin tuolla radalla sellainen 71,5 on toiminut kohtuu hyvin, siis 10.5T ja nollaennakko (säätimenä SPX:ää vastaava Nosram ja punssi 1:llä). Spurrina 87, pinioni 45 ja rengas 44 mm. Juurikaan suurempaa pinionia tuolla spurrilla ei ainakaan Asson 12R5:een saa ilman dremeliä paikoilleen. Rataprofiili on kohtuullisen hidas lyhyellä pääsuoralla. Nopeammilla radoilla tuo ei varmaankaan riitä vaan on laitettava pidempää puuta pesään.

On tuollainen mattis kyllä hieno laite ajaa kunhan vaan on säädöissä.

Juha

[ripe]

.

[Mikko L]

Kaikki 1/12 diffit käytää 1/8" kuulia. reikämäärä vaihtelee 6 ja 16 väliltä. Mielestäni Precision Racingin vetorattaat on best in business, tosin uusin Xenon vakuutti myös 16 kuulareiällänsä, myös materiaali on eri kuin aiemmin (hiljaisempi, kestävämpi, leveämpi). PRS rattaat on työstetty, xenonit valettu. Kimbrougilta en ole vielä pyöreetä ratasta nähnyt, tosin niitä monet suosivat.

Mitkäs on hyviä pinioneja ja mistä kannattaa hommata?

[jarkkom]

PRS:ltä saa ainakin tarpeeksi isoja stockiin ja laatukin on OK. Ainakin tuolta Eurorc saa kotimaasta.

[goos]

Päivä mattiksella takana. 10.t ja hobbywingin 1s säädin 518 stock softalla, jossa käänetty ennakot niin pieneiksi kun mahdollista. 508 softassa ei toimi double bec kyseisessä säätiemssä, joten älkää päivittäkö ennenkuin tulee uusi versio.

Nopeus on autossa juuri sopiva, ainakin minulle. Ei tarvi tosiaan mennä lujempaa, eikä juuri hitaampaakaan. Hitaampi menisi helposti vain ohjaamiseksi.

Ajoin 73 spurrilla ja 41 pinionilla, 41-44mm renkailla. Ajattelin huomenna testata hiukan lyhyempää välitystä ja katsoa miltä se tuntuu.

Tänään opittua:
- pidota vain eturenkaan sisäpuoli 1/3 tai maksimissaan 1/2
- Auton tweakin voi testata laittamalla kaks kolikko eturenkaiden päälle ja nostaa keulasta. Jos kolikot tippuu samaan aikaan auto menee suoraan.
- Muista puhdistaa pitoaine renkaista, paina vähän että neste tulee mukana.
- Kun tulet radalle aja vähän kahdeksikkoa että pito tasaantuu, muuten ajat seinään ekassa mutkassa.
- älä unohda expo ja d-rate asetuksia radiosta.
- tarkista että laturi oikeesti lataa akun 4.20V:n eikä esim 4.17:n
- Muista kierrättää renkaita jokaisen erän välissä.

[ma-de]

Laitetaanko renkaisiin high grippiä vai jotain muuta?

[goos]

Laitetaanko renkaisiin high grippiä vai jotain muuta?

Itse käytän speedtechiä mut kyl sil CS:llä ajaa varmaan ihan yhtä hyvin.

[Vesa]

CS High Grip, Speedtech tai joskus Corally TC4.

Kaikki käyttäytyy eri tavalla, speedtech pehmentää renkaita pysyvästi enemmän kuin muut, joten sillä ajettaessa tarvii olla enemmän freesejä renkaita (max 1 akku/pv)

[ripa_k]

Niinkuin tuohon rolloutin laskemiseen ei olisi ollut vielä tarpeeksi työkaluja niin tässä vielä yksi: http://bit.ly/rollout-laskuri
Tuo on toteutettu ihan perus html:ää ja javascriptiä käyttäen joten uskoisin tuon toimivan suurin piirtein kaikilla kännyköiden selaimilla. Tässä sivu Nokian 5230:illä Nokian omalla selaimella ja Opera Mobilella (sivun zoomausta voi joutua muuttamaan laitteelle sopivaksi).
Opera Mini näyttää lataavan sivun aina kun tekee jonkun muutoksen.

Laskurissa olevat alkuarvot voi muokata haluamakseen kun tallentaa tuon html-tiedoston ja avaamalla esim notepadilla, siinä alkupäässä on kohta mistä arvot löytyvät. Tiedoston voi stten siirtää puhelimelle.

Käytöstä jokunen huomio.
Jos syöttää arvon tekstikenttään, täytyy siitä poistua että se havaitaan muuttuneeksi ja laskenta suoritetaan.
Laskuri siis laskee sekä rolloutin annetuista arvoista, sekä pinjonin jolla saadaan haluttu 'Tavoite rollout'. Koska esimerkkiarvojen tuottamaa 25,3 piikkistä pinjonia saattaa olla hankala löytää kaupasta, tai ainakin söisi isorattaan aika äkkiä, voi halutessaan koittaa muuttaa isorattaan kokoa millä osuisi tarkemmin, eli esim 95 tai 91 pääsee tasalukemaan.

[Heuli]

Onko jollain tieteellistä tutkimusta siitä mikä on riittävä koneenjohtojen paksuus? Omaan autoon tuli laitettua 14 AWG:tä ja varmaan ohuemmallakin pärjäisi. Jossain autoissa on näkynyt todella ohuita naruja (mm. 18 AWG johtoa), mutta mahtaako osa sähköstä karata lämmöksi matkan varrella?

[Vesa]

Laitetaanpa tännekkin topikkiin 1/12 aiheesta eli loppuvuoden kisoista.

Kiimingissä ajetaan 4.-5.12. Blue Carpet Race nyt jo kymmenettä vuotta peräkkäin, C-12 kuskeja kiinnostanee, että kisassa ajetaan molemmat luokat, eli stock ja viri. Lauantaina on 2 treeniä ja 5 alkuerää, sunnuntaina finaalitreeni ja 3x finaalit kaikille. Eli kansainvälisten kisojen formaatilla mennään. Kaikki mukaan!

[Habaku]

Eilen haeskelin välityksiä, meidän kohtuu pienellä(teknisellä) radalla CS 10.5T kone + SPX  mode 1:llä.

Ensin veivasin 42.5mm rengas, 80 spurri ja 44 pinjoni = n. 73mm etenemä. Kone ei juuri lämmennyt. Muutenkin tuntu ja näytti aika kesyltä kyyti. Verrokkina rataa kiersi modifielti vermes.

Viimiselle akulliselle tuuppasin 47 pinjonin, muiden asiaoiden pysyessä samoina. Modikuski tuumasi heti, että nyt näyttää kulkevan. Vauhti oli aikalailla samaa, kun välillä sai sen hyvän kierroksen  :p
Koneenkin sai jo lämpenemään, kuitenkaan olematta ylikuuma. Etenemäksi tuli siis n. 78mm
Koneenlämmöt n.65 ei varmaan liikaa ?

Muilla radoilla en ole käynyt, mut aika pitkät saa olla muualla

[goos]

Moottoria voi hyvin lämmittää sinne 80 tienoille ilman mitään ongelmia.

Pidemillä välityksillä olen itse huomannut että akku hyytyy aikasemmin kuin että moottori lämpiäisi. Voi toki johtua mun IP:n viime vuotisist aakuist ajotka eivät jaksa puskea.

Itse olen ajanut 73 spurrilla 36 pinionilla ja noin 42-44mm renkailla.

[Habaku]

Jaha, hyvä tietää. Itellä kans 5000 IP:t

[Miika.laurila]

Onko jollain tieteellistä tutkimusta siitä mikä on riittävä koneenjohtojen paksuus? Omaan autoon tuli laitettua 14 AWG:tä ja varmaan ohuemmallakin pärjäisi. Jossain autoissa on näkynyt todella ohuita naruja (mm. 18 AWG johtoa), mutta mahtaako osa sähköstä karata lämmöksi matkan varrella?

Itsellä ainakin oli autossa hyvinkin ohuen näköistä piuhaa (reilusti ohuempaa entä sun kuvassa) kyydissä, en oo ihan varma oliko se sitten tuota 18 AWG:n piuhaa. Ei kyllä ajot jääny niistä johdoista kiinni koskaan. Kunhan peräpää liikkuu vapaasti ilman että johdot sitä jotenkin häiritsee niin kyllä siihen käy tuokin johto ihan varmasti. Tottakai pienempi vastushan on ohuemmissa johdoissa ;)

EDIT: ajattelin kahdesti ja toi vastushomma meni kyl p*rseelleen 

[Heuli]

Nyt olen ajanut parit treenit TQ Racingin 1,5mm johdoilla eikä pahemmin huomannut mitään eroa potkussa 14 awg johtoihin verrattuna. Nuo uudet johdot ovat jotain 15 AWG luokkaa jenkkipaksuudeltaan mutta silti fyysisesti ohuemmat kuin esim. Novakin 16 AWG:t koska TQ:ssa on todella ohut kuori.

[Vesa]

Noiden akkujen kanssa kannattaa muistaa, että vaikka onkin samanlaiset akut malliltaan/tyypiltään, ne kyllä heikkenee suht nopeesti, eli ei ne ikuisuuksia kestä. Kauden ajetut (esim 150-200 latausta) akut on jo aika pehmeitä verrattuna uuteen, ero on iso.

[Habaku]

Moro mattisinsinöörit  Tuli mieleen, että onko moottorijarru kuinka yleisesti käytössä näissä ?
Yhtänä vinkkinä kuulu et sais mutkaan sisään mennessä käntyvyyttä tällä säädöllä, mut tuleeko mitään haittavaikutuksia sitten siinä samalla ?

[Vesa]

Aika harvoin on tarvetta automaattijarrulle, 1 tai max 2 pykälää voi kokeilla jos se tuntuu itelle sopivalta ja siis jos on kellon mukaan nopeempi. JArrun haittapuolena on vauhdin hidastaminen ;) Ja ajosta voi tulla tökkivää.

[jval]

Vesa tarkoittaa että kokeile ihmeessä, ei siitä haittaakaan ole. Ainakaan Stockki-koneella ja pitkillä välityksillä kun moottorijarrua ei ole muutenkaan.

Nosta arvoa niin kauan että huomaat sitä olevan liikaa ja vähennät sitten sopivaksi.

[Habaku]

Jeps, pitää kokeilla tässä kun taas pääsee radalle. Kiitos teille 

[Vesa]

Muistutetaan vielä, että noi jarrusetupit on ratakohtaisia säätöjä radan koon ja pidon mukaan.

[samae]

Mun mielestä ~70 mm välityksillä kymppipuokki on paljon helpompi tähdätä mutkiin, kun säätimessä on muutama pykälä drag brakea. SXX V2:ssa mulla näytti olevan 5 pykälää, mikä tuntu olevan melko sopiva määrä BCR:n baanalla.

[ripa_k]

Brittien sivuille on tullut ja tulossa lisää artikkeleita:
http://www.brca.org/?q=sections/subsections/pages/technical-articles/1144

1S akkuja ladatessa kannattaa huomioida millaiset latauspiuhat on käytössä. Akun jännitettä kun mitataan samoista piuhoista mistä ladataan, joten piuhojen (ja liittimien) vastuksen aiheuttama jännitehäviö aiheuttaa virhettä mittaukseen. Eli laturi näkee akun jännitteeksi isompaa kuin mitä se todellisuudessa on. Tästä seuraa se että laturi alkaa pudottamaan latausvirtaa turhan aikaisin kun luulee sen jo olevan 4,2V. Seurauksena ei siis ole sinänsä mitään vaarallista, mutta lataus-aika voi olla varsin paljonkin pidempi jos on huonot piuhat.
Asiaa voi koittaa tarkistaa vertaamaalla laturin näyttämää jännitettä kun vaihtaa eri piuhat kesken latauksen (ennen kuin on saavutettu 4,2V).

[goos]

Brittien sivuille on tullut ja tulossa lisää artikkeleita:
http://www.brca.org/?q=sections/subsections/pages/technical-articles/1144

1S akkuja ladatessa kannattaa huomioida millaiset latauspiuhat on käytössä. Akun jännitettä kun mitataan samoista piuhoista mistä ladataan, joten piuhojen (ja liittimien) vastuksen aiheuttama jännitehäviö aiheuttaa virhettä mittaukseen. Eli laturi näkee akun jännitteeksi isompaa kuin mitä se todellisuudessa on. Tästä seuraa se että laturi alkaa pudottamaan latausvirtaa turhan aikaisin kun luulee sen jo olevan 4,2V. Seurauksena ei siis ole sinänsä mitään vaarallista, mutta lataus-aika voi olla varsin paljonkin pidempi jos on huonot piuhat.
Asiaa voi koittaa tarkistaa vertaamaalla laturin näyttämää jännitettä kun vaihtaa eri piuhat kesken latauksen (ennen kuin on saavutettu 4,2V).

hmm voisko asiaa helpottaa kytkemällä 2 pienempää piuhaa suoraan balanseriliittimeen? Ottaiskohan laturi sit sieltä jännitteen niinkuin 2s:ää ladatessa?

[ripa_k]

Testasin hieman asiaa kuvan mukaisella kytkennällä (ei heikkohermoisille). Halusin varmistaa että latausjohtojen jännitehäviö tulee selvästi esiin.
Laturi lataa balansointi-moodissa ja näyttää akun jänniteeksi 8,28V mutta kun katsoi mitä yksittäisten kennojen jännitteet ovat niin siellä oli 3,93V ja 3,90V eli yhteensä 7,83V. Vastaava tilanne oli jos latasi balansoimattomassa tilanteessa.
Eli ainakaan tuollainen kiinalogiikan laturi ei näytä käyttävän balansointiliittimen jännitteitä varsinaisen latauksen hallintaan, vain siihen balansointiin.

Ainakin tuon tyyppisellä laturilla latauspiuhat vaikuttavat siis myös 2S akun latausnopeuteen.