Eikös liiallisella vauhtipyörän keventämisellä saa kadotettua väännön tehokkaasti? Ja tosta lukkoperästä, ihmetytti vaan kun harvemmin kuulee että etuvetosessa autossa lukkoperä..(ehkä se on sitten asia mitä ei hehkuteta niin paljoa kuin jos takavetosessa olisi lukko)
joo katoohan se vääntö siinä kun sitä keventää, mutta se haetaan sitten yleensä jostain muualta takaisin esim: avartamalla kantta, jyrkemmillä nokilla, mottorin ohjauksen rukaamisella yms yms.. ja en nyt kyllä itekkään oo ihan varma tosta perä jutusta mutta käsittääkseni perällä tarkoitetaan yleensä sitä tasaus pyörästön lukkoa 
No mikäs on se "kultainen sääntö" että kuinka paljon sitä saa keventää?Vai onko nämä nyt sitten ESSO juttuja?
Puolet?60%?
Mahtaisko olla että liiallinen keventäminen kostautuu kestävyyden nimissä?Ei pyörimis kestävyyden vaan muiden voimien alla.
Se että pyöriviä massoja voimansiirrosta kevennetään tarkoittaa sitä että vähemmän voimaa menee niiden pyörittämiseen.
Ja koska se voima ei enää hukkaannu v-siirtoon niiin silloinhan se menee??????Aivan,,renkaille.
Ja se että keveämpi vauhtipyörä kestää kierroksia paremmin koska sisäiset voimat eivät käy esim pulttien päälle.Niinkuin hyrrävoima juu sii.
Jos keventäminen hukkaa vääntöä,miksi kilpailuvehkeissä ne on alumiinia?Eikä sorvattuja rautaisia??
Se että liiallinen sorvaaminen kostautuu voi olla myös siitä kiinni että sen tasapainotus katoaa.Vapiseva alakerta ei kierrä,se hajoaa.
Ja sillä jyrkällä nokalla tai kansien avartamisella ei sitä vääntöä tuoda pelkästään.Pitää tietää mitä siellä oikeasti tapahtuu.
Jos ei ole hajuakaan virtausnopeuksilla,kanavakoolla suhteessa poraukseen ja käytettävääv kierrosalueeseen niin neuvoisin antamaan sen kannen olevan kiinni.
Isompi kanava ei ole sama kuin isompi voima!!!!
Pieni suurentaminen ok jos siinä tapahtuu kanavan muotoilu,ei koon kasvattaminen.mutta tällöin pitää TIETÄÄ kuinka se ilma siellä kulkee.
Jos kanavaa suurennetaan liikaa,eikä muotoilla oikein (useimmiten näin on),niin virtausnopeus hidastuu ja tulos:
Ala-ja keskialueella on teho+vääntö kateissa.
Yläkierroksille sitä saattaa tulla lisää mutta sekin suuri kysymysmerkki.
Ajatelkaas:
-Sylinterin tilavuus on kussakin moottorissa vakio.Tarkoittaa että sinne ei saada vaparina mitenkään enempää ilmaa kuin sinne mahtuu.Ahtamisessa sama juttu.
Taika on saada se tila täytettyä mahdollisimman tehokkaasti.Ja poistettava pakokaasu alta pois.
Tässä kohdassa kuvioon tulee nokka-akseli ja kanavakoko.
Kun tämä tietty ilmamäärä(mäntä "vetää" sylinteriin) menee imukanavaa pitkin sillä on tietty nopeus.
Jos kanava suurenee niin silloin se sama ilmamäärä(huom tämä on vakio) menee hitaammin siellä kanavassa.Eli vähemmän ilmaa ja bensaa sylinteriin.
Liian pieni kanava taas hallitsee suuren nopeuden mutta häviää määrässä=sama lopputulos.
Tämän takia se on oikeasti tärkeä asia tuo kanavakoko ja virtausnopeus.Ahtokoneessa sen merkitys vähäisempi.
Ja mitä tulee nokkaan niin se että laitetaan "kireempi" nokka pelkästään,yleensä huonontaa tehoja.
Kuka tietää miksi?
On olemassa tietty "haarukka" johon tietyt arvot pitää osua jotta nokka-akseli on alueella.
Kaksi tärkeää arvoa määrittelee tämän nokan oikeellisuuden ko.moottoriin.
a ja b.
Ja ne ovat?
Tuo moottorin tekeminen on niinkuin elokuvan tekeminen:
-käyttötarkoitus=juoni
-Nokka-akseli=päänäyttelijä
-Kansi/kannet,imusarja ja pakosarja=Apunäyttelijät
-Tulpat,sytkävehkeet,vaimentajat yms=statistit,taustaporukka.
Jos jokin näistä kohdista ei ole oikea tähän leffaan niin kokonaisuus ei toimi.
kaikki nämä kohdat pitää olla oikean tyyppiset että juoni toimii.
