Nyt sitten vielä laitettu lisäksi:
Alumiinikulmasta (4mm) jyrsittiin moottorille uusi kannake. Entinen jousti liikaa ja oli tarpeettoman vaikea purkaa.
Eli n 40mm pätkä n 45mm alumiinikulmaa. Siihen pitkä reikä ylös etäisyyden säätöä varten ja normireikä alas. Moottorin akselille 12mm pitkä reikä (oli kaikista vaikein tehdä). Käytetyt työkalut, kovapalasirkkeli, normipora, pykälletty levyterä ja normiteriä + dremel-kopio jyrsinterällä.
Pohjaan reijät 2:lle alkuperäisen kiinnikkeen ruuville ja etupäähän kolmas. Mutterit sisäpuolelle.
Nyt käy normipinjonit ja ei hypi niin helposti enää ylikään. Videota [youtube]http://www.youtube.com/watch?v=tjWG51CaLVI[/youtube]
Tuossa vielä vanha 23T halpisankkuri putnamin kannun sisällä. Eilen saatiin ekat ajot "oikeella" stanuankkurilla - kulkupuoli silmämääräisesti vähintään samaa, lämmöt vielä kohtuullisemmat.
Ai niin: Spurrille sorvattiin pidike alkuperäisestä - normiporaan vaan 5mm terä akseliksi ja terävällä ruuvimeesselillä ja viilalla ylimääräiset pois. Nyt ei spurrikaan enää vipata. Ainoo mitä tarvii enää uudelle spurrille tehdä on vetää dremelillä 4 reikää "pitkiksi" säteen suuntaisesti kun nuo vakio- ansmannin reijät sattuu justiin kahden reijän väliin.

Eli pojalla on moinen kampe. Harrastus alkoi ehkä hieman varkain ja voip olla että ihan kaikkia suosituksia ei tullut seurattua vaan haettin "lähikaupasta" se mihin rahat oli olemassa.

Nyt on tekniikkaa mennyt:
- vakiomotti kärysi - ensin laitettiin tilalle lähikaupasta löytynyt 9.99€ motti joka kesti
"muutaman akullisen" ennenkuin se porsi - hommattiin tilalle pari käytettyä pataa ja ankkuri
- ansmannin nopari päästi savut pihalle - tilalle robitronikin kampe
Sitten mentiinkin jo kappaleen matkaa (ostettiin pari nosramin akkua lomareissulla)
Koko ajan tosin moottori lämpesi aivan mahdottoman kuumaksi ja käämien väri muuttui sangen pian mustanpuhuvaksi.

Pinjoni ajettiin loppuun ja spurri meni samalla.
Siinä yhteydessä ruvettiin katsomaan välityksiä ja koko homman karmeus paljastui:
Kamppeessa on samat väitykset kuin Master Smackerissa jossa on reippaasti pienemmät renkaat.
Pinjoni ja pääratas 21/64 (sekä 62 vaihtorattaana). Päärattaalle on vakiona tilaa 40mm halkaisijan verran kun taasen minimietäisyys akseleitten välillä on lähes 24mm.
Lisäksi spurri ja pinjoni on (ilmeisesti) mod 0.6 jaolla yleisemmän 48p jaon sijasta.
Spurrin kiinnitys on lisäksi omalaatuisella jaolla ja 12mm keskireijällä.

Kierrettiin tämä ongelma väliaikaisesti seuraavasti:
- Hommattiin 48p long boss pinjoni 16 hampainen
- Spurriksi HPI:n 78 hampainen (halkaisija n 43mm)

Spurria modattiin rankasti - keskireikä avarrettiin hyllystä löytyneellä 12,8mm levyporalla.
4 eniten sopivaa kiinnitysreikää venyteltiin sopiviksi poralla ja senkkausterällä ajeltiin kolot ruuveille. Spurrin kiinnike on lähtöjään senverran huonolaatuinen että ei tuo meidän tekemä spurri heitä sen enempää kuin tehdastekoisetkaan...

Sitten voimansiirron "koppaa" avattiin niin paljon että saatiin spurri pyörimään. Runkolevyssä oli syvennys jo valmiina - vielä jäi milli väliäkin.
Tämänpäiväisen ajelun perusteella 23 lankaisella koneella voin todeta että silmämääräisesti huippunopeus asfaltilla ei juurikaan alentunut mutta kiihtyvyys parani paljon. Esim leikkaamattomalla ruohikolla auto kulkee selkeästi aiempaa kovempaa.

Eihän siitä tälläkään kisakampetta saa mutta ajattelin jakaa tämmöisen kokemuksen niille kaikille isille ja pojille jotka tämmösen kanssa tuuusaavat.
Jos jollain on vinkkejä mistä löytyisi spurrille pidike 5mm akselille (lukkosokka + tappi) johon passaisivat vakiorattaat modaamattomina niin olemme kiitollisia vinkeistä.

Nyt kun noita linkitettyj dokuja lukee niin todennäköisesti vain lakanneet toimimasta.
Ko koneissa on toinen pää "kannusta" niitattu kiinni - pitää availla vasaran ja pistepuikon kanssa tuo irrallaan oleva kone ja katsoa voiko sitä uudistaa.

Tähän mennessä tunnistettu:
1) puutteellinen sisäänajo - mitä näitäkö pitää oikeesti varoa aluksi.
2) hiilet on kiinni pitkillä jousilla eikä putkissa - näyttäisi että "hyvä" konstruktio muistuttaisi esim laturin tai akkuporakoneen moottorin hiiliä - niitä on joskus tullu auottua - mutta näitten koneitten päät on ihan erilaiset.

Lisäksi semmoinen ilmiö että nuo koneet pyörii "takaperin" - noparin saa kyllä kalibroitua kaasulle ja lähettimestä vaihdettua kaasukanavan takaperin mutta jännite tulee jostain syystä aina nurinpäin. Siis pakki on lähettimessä vain 30-50% siitä mitä eteenpäin ja jos auton haluaa saada kulkemaan eteen kovempaa kuin taakse pitää johdot kytkeä punainen - sininen + joka meikäläisen lyhyellä sähköpilla on äippäin.

Luulisi että tuo ennakko olisi kuitenkin noissa nollilla vakiona joten ei kai sillä ole väliä moottorille vaikka sillä ajetaan "pakkia" koko ajan. Tuulettimenkin siivet on symmetriset keskipakosiivet.

Ja sitten pidemmän aikavälin ratkaisu taitaisi olla kaksi parempaa mottia joista toinen on aina odottamassa huollettuna että toisen käyttötunnit alkaa olla täynnä - sitten vaihto ja toisen huolto heti ensi tilassa.