Luultavasti alamme tuomaan kyseistä radiota myös virallisesti maahan.

Ottakaa sitten myös valikoimaan se JR/Graupner R-1 malli, jotta minun ei tarvitsisi olla suurinpiirtein Suomen ainoa kyseisen radion tyytyväinen omistaja. Kallishan tuo on, mutta niin on esimerkiksi Sanwa M8:kin.

Oliko tuntuma muuten hyvä?

Taitaa olla melkoisesti mielipideasia, mutta ihan täsmälliseltä ja jämäkältä se tuntui. Ainoa negatiivinen asia, jonka siitä pikaisella tarkistelulla löysin, oli se seikka, että siinä ei ole graafista näyttöä. Tämä voi tietenkin olla vain tottumuskysymys.  :lol:

Jäykkyys siinä on säädettävä, mutta minulla ei ole hajuakaan progressiivisuudesta. Toisaalta yleensähän noiden rattien palautus on toteutettu jousilla, joten silloinhan ne olisivat progressiivisia. Olikohan tästäkään nyt sitten mitään apua.

Ensin sinun tulisi päättää millä virralla haluat purkaa akkua. Luonnollisestikin mitä suuremmalla virralla puretaan sitä suurempi on myöskin tehonkeston oltava. Kannattaa käyttää esim. 25 W vastuksia, joita voi ruuvata kiinni jäähdytyssiiliin, johon on kiinnitetty tehokas tuuletin. Käytännössä näitä tulee purkulaitteeseen useita. Jos halutaan esim. purkaa akkua 20 A virralla tulee näitä vastuksia laittaa rinnan tehonkeston takia vaikka 8 kpl. Tästä voidaan laskea vastuksen arvoksi noin 3 ohmia. Toivottavasti laskin oikein. Käytössäni ei ole laskinta tällähetkellä.

Lamput on siitä parempi ratkaisu, että niistä näkee milloin purkaminen on sopivassa vaiheessa keskeytettäväksi. Vastuksesta tätä on vaikeampi päätellä, joten jännitemittari kannattanee kytkeä myös purkulaitteeseen. Myös relekatkaisua voi käyttää.

Itseäni on jo jonkun aikaa askarruttanut se seikka, että minkä merkkisiä ja mallisia kennoja minun kannattaisi ruveta hamuamaan. Koska en ole ainakaan tällä hetkellä kiinnostunut täysiverisestä kilpailemisesta, minulle ei ole juurikaan merkitystä aivan uudeen akun huippusuorityskyvyllä. Enemmän minua kiinnostaa se, että pystyisin ajamaan yhdellä akulla mahdollisimman monta latausta suorituskyvyn juurikaan heikentymättä.

Eli mitä mieltä olette esim. seuraavista kennoista, kun ensisijainen kriteeri on suorituskyky esim. yli 50 latauksen jälkeen hyvin hoidettuna. Muitakin kennoja saa kommentoida.

Sanyo RC2000
Sanyo RC2400
Sanyo RC3000H
Sanyo RC3000HV
Sanyo RC3300HV

Powers GT3000R
Powers GT3300R

GP 3000
GP 3300

Panasonic 3000SMH
Panasonic 3000UMH

Tietääkseni se on Reedy Quasar, eikä Associated Quasar.

Joopa joo. Olet oikeassa se on virallisesti Reedy Quasar, vaikkakin Reedy on naimisissa Associated:in kanssa.

Hyvässä kunnossa olevat 2400mAh (ainakin pitäis olla vielä suht hyvässä kunnossa) akut kun laittaa lataukseen niin laturi näyttää taas sellasta 1600-2000mAh kun lataus on loppunut. Akut kylläkin tulee lämpimiksi, joten niiden pitäisi olla täydet ja potkua on riittänyt.

En usko, että mikään laturi ehjänä pystyisi laskemaan 30% ladattu kapasiteetti väärin. Kokeilemissani latureissa (LRP Quadra, Orion D67, Tekin BC 112A) heitto on ollut 100 mAh sisällä samalla tavalla puretulla akulla ja samoilla latausparametreilla. Vika on joko laturissa tai akuissa, eli

- Akut ei ole tyhjiksi purettuja ennen latausta (esim. 0,7V kenno)
- Akut eivät ole sittenkään hyväkuntoisia
- Laturissa on jotain vikaa

Eli heitän ilmaan ihan vain veikkauksen, että akkuja ei ole purettu oikeaoppisesti, joten melko nopeasti akut ovat menettäneet parhaimmat ominaisuudet. Eli akut on laitettu lataukseen suoraan sen jälkeen, kun ne on ajossa alkaneet hiipumaan.

Ongelman selvittäminen on helppoa. Lainaat jonkun kaverin akkua tai laturia (jossa kapasiteettinäyttö). Sillä kaverin laturilla lataat oman akkusi ja vertaat eri latureiden arvoja. Vaihtoehtoisesti lataat kaverin akun (ladattava kapasiteetti tiedossa) omalla laturillasi, jolloin voit taas verrata arvoja.

Kontaktipinnat voi tehdä esim taivuttamalla noin 90 asteen kulmaan joustavasta metallista tehtyjä liuskoja. Toinen vaihtoehto on pultata piirilevyyn pultti pystyyn ja juottaa pultin päähän mutteri esim. hopeatinalla, jolloin mutterin läpi voi ruuvata toisen pultin. Tällä menetelmällä saa kunnolla säädettävän kontaktin. Seitsemän kontakti pintaa riittää, mutta 12 on helpompi käyttää varsinkin akuilla, joissa ei ole kennoja liimattu yhteen tai niissä on hyppylankoja.

Punaisen ledin kynnysjännite noin 1,7 V on näkyvistä ledeistä pienin, joten niitä kannattaa käyttää. Niin kuin huomaat yhden kennon jännite ei riitä sytyttämään lediä. Tämän takia ledi kytketään aina kahden kennon yli, jolloin purkulevyyn tulee 5 lediä. Kahden kennon jännite täytenäkin on niin lähellä tuota kynnysjännitettä, ettei etuvastusta kannattane käyttää. Vaikeampiakin toteutuksia tietenkin voi tehdä, jolloin voidaan käyttää kaikille kennoille omaa lediä ja saadaan ledit palamaan kirkkaana purun loppuun asti. Nämä vaativat kuitenkin melko monimutkaisia toteutuksia, joten kannattanee tyytyä ihan siihen 5 ledin toteutukseen.

Olihan tuossa testissä minulle ainakin kaksi mielenkiintoista asiaa. Ensimmäiseksi yllätyin hieman, kuinka dramaattisesti teho putoaa jo muutamalla ajokerralla, vaikka olen ollutkin tietoinen tehon putoamisesta. Tässä täytyy kuitenkin muistaa, että testissä on ajettu 6 minuttia kerralla, joka on huomattavasti rasittavampaa moottorille kuin 4 tai 5 minuttia.

Toiseksi yllätyin todella Matrixin kestävyydestä. Sorvauksen jälkeen kymmenen ajokerran jälkeen tehosta oli hävinnyt vain noin 5%. Tämä moottori näyttää siis erittäin hyvältä valinnalta varsinkin budjettikuskille, jolla ei ole mahdollista sorvata kollektoria, joka ajokerran jälkeen.

Tuo laturi pystyy toimimaan hyvinkin jo noin 10 V jännittellä niin kuin Mre sanoikin. Eli powerin antama noin 12 V riittää mainiosti. Yleensä ongelma on PC:n virtalähteen kanssa siitä, että siitä ei saada tarpeeksi virta, joka on eri asia kuin jännite. Huomioitavaa on myös se, että jännite mitataan kuormitettuna, eli latuksen aikana. Tyhjäkäyntijännite on huomattavasti suurempi kuin kuormitettuna.

Virtamittaus suoritetaan siten, että laitat yleismittarin suuren virran mittausalueelle ja laitat yleismittarin johdot myös oikein. Toinen johto siirretään yleensä toiseen reikään. Tämän jälkeen kytket laturin miinusjohdon virtalähteen miinusnapaan, laturin plusjohto laitetaan yleismittarin toiseen johtoon kiinni ja toinen yleismittarin johto laitetaan virtalähteen plusnapaan. Eli yleismittari on laturin plusjohdon ja virtalähteen plusnavan välissä. Tämän jälkeen kytket latauksen päälle, jolloin voit lukea virran.

Tuo laturi ilmoittaa muistaakseni koodilla EC2, jos virtaa ei saada virtalähteestä riittävästi. Tällöin apuna voi olla esim. latausvirran pudottaminen.

Referenssinä voisin sanoa, että itsellänikin on virtalähteenä tietokoneen 200W virtalähde, jossa luvataan 12V jännitteelle 8A virta. Tämän 8 A saa latausvirtana helposti ulos kun 5 V johtoja on kuormitettu yhdellä auton H4 polttimolla. Olen kylläkin korvannut ko. lampun myöhemmin kotelon sisälle asennettuilla vastuksilla. Virtalähteissä on kuitenkin eroja, joten tämä ei välttämättä toimi kaikilla.

Jos ohjauksessa on välystä reilusti, auto jää kääntymään siihen suuntaa, johon on viimeksi käännytty. Välyksen tuntee, kun laitteet on päällä ja kääntelee eturenkaita vain sen verran, ettei servo pistä hanttiin.

Sama koskee myös servoa. Jos servon varresta kääntämällä tuntuu välystä keskittäminen ei onnistu kunnolla. Olen kylläkin törmännyt myös servon varteen, joka oli kulunut hieman, jolloin se pyöri hieman servon akselissa.

Tuo puolen sekunnin viive keskittämisessä kuitenkin kuulostaa oudolta, joten olisikohan sittenkin servo viallinen. Kun ohjauksen päästää irti, niin jääkö servo surisemaan? Jos jää, niin jossakin on luultavasti edelleen jäykkyyttä (voi olla myös itse servossa).

Kyselin Novakilta, onko tulossa 27Mhz:n moduulia Sanwa M8:iin ja vastaus oli:
 "At this point, we have no plans to offer the Switch on 27mhz"

Joten Suomessa tältä osin (Sanwa/Airtronics M8)voidaan asia unohtaa.

Halukkaiden täytyy alkaa kyseleen Novakilta tiuhaan tahtiin muillakin taajuuksilla (27 ja 40) modulia. Kysyntä luo yleensä tarjontaa :D  Sama taitaa koskea myös Hitec 3D:n omistajia.

Mutta jos akun kytkentä radiossa on huono tms. ja joku on radion päällä ollessä ruuvannut namiskoja ja virta katkeaa radiosta huonon kontaktin takia hetkeksi niin käytössä onkin uusi taajuus? Autch...

Eiköhän tämä jo ala olemaan aika epätodennäköistä? Minulla ei ole esim. koskaan sammunut radio kesken ajon. Todennäköisempää on varmaankin, että perinteinen kide vioittuu tai yhteys muuten häiriintyy.

Muuten hyvä mutta kyseinen moduuli on jenkkitaajuudelle eli 75Mhz

Koska Novak valmistaa jo vastaristakin 40 MHz Euro-versiota, niin eiköhän lähetinmodulistakin ole tulossa lähiaikoina myös Euro-versiot - ainakin toivon niin.

Jos kyseessä on sähköauto (oletettavasti ryhmän takia) elektronisella noparilla, ei erillistä virtalähdettä tarvita. Vastaanotin saa virtansa nopeudensäätimeltä. Jos kyse on mekaanisesta nopeuden säätimestä ja BEC-mallisesta vastarista, virran voi ottaa suoraan akusta. Jos vastari on vanhempi, akun jännitettä voi laskea esim. Diodilla.