Olen ajanut kuvan mukaisella kiesillä nyt yhden kaksipäiväisen kerhokisan ja yhden treenipäivän joten kerrotaanpa hieman kokemuksia.
Auton kasaaminen oli helppoa ja osien tarkkuus kiitettävää luokkaa. Ainoa hieman enemmän työtä ja järeämpiä työkaluja vaatinut työvaihe oli hihnapyöriin sivulevyjen asennus. Kasattaessa huomasin että osien laatu on parantunut huimasti siitä mitä se oli Axiksen ja Missionin aikaan jolloin autot piti oikeasti rakentamalla rakentaa.
Iskarit on Tamiya-mallia mutta sillä erolla että ylähatussa on päällä reikä jolloin nännin ja hatun väliin ei jää kasattaessa painetta ja reboundin saa helposti haluamakseen.
Setupit on luonnollisesti edelleen hieman hakusessa ja auto on vielä lähellä ohjekirjanmukaisia säätöjä. Pieniä eroja toki on mm. iskarit olen asentanut toistaiseksi makaavimpaan asentoon ohjausherkkyyden rauhoittamiseksi koska auto vaihtaa kapeasta painonjakaumasta johtuen todella nopeasti suuntaa.
Pohjalevyyn olen laittanut kakspuoliteipillä muutaman suikaleen hiilikuitulevyä estämään akun liikkumista sivusuunnassa keskilinjaa kohti.
Tähän mennessä on rikkoutunut muutama muovinen tukivarren kiinnityspala mutta ne on onneksi halpoja ja helppo vaihtaa. Niiden tilalle saa alumiiniset palatkin mutta niitä en ole vielä harkinnut.
Autosta on esittely redrc:ssä ja tietenkin tehtaan kotisivuilla.
Täältä löytyy keskustelua edellisestä Mi3.5 mallista jonka muutamat kasausvinkit toimii tässäkin mallissa. Alla kuitenkin lainaus Olevilta.
Ainoat paikat jossa tässä autossa kannattaa käyttää lukitetta on nuo pikkuruuvit alatukivarsien kiinnityksissä, spoolin ulostulot ja ehkä rattitolpan yläruuvi.
Erityisesti kannattaa välttää lukitetta noissa 20mm ruuveissa, jolla tukivarsien kiinnitykset pultataan runkopuoliskoihin, ne tuppaa jumittumaan muutenkin ja pultinpäät pyöristyy irroituksessa. Kannattaa ehdottomasti laittaa prikka pultin ja kiinnityspalan väliin, se vähän helpottaa hommia, muistaakseni manuaalissa neuvotaan näin tekemäänkin, mutta kuvassa niitä ei näy.
-Janne