Huonomman akun lepojännite oli 5-10 min levon jälkeen 3,5V luokkaa kummassakin kennossa. Paremmassa akussa, joka oli Summit:in BEC-puolella kuten aina, oli noin 3,7V eli sekin oli vähän tyhjempi kuin aiemmin yleensä ollut.

Laitoin tuon liian tyhjäksi ajetun lähes heti storage-lataukseen ja sinne meni 2141 mAh (koska vain 3,85V tasoon ladattu) ja kennot oli sen jälkeen hyvin balansissa (storage-lataushan ei tee balansointia). Ilmeisesti akku ei tuosta isommin kärsinyt jos ei pullistu lähipäivinä?

Tänään latasin täyteen ja purin laturilla tuon liian tyhjäksi viikko sitten ajetun NanoTech-akun. Purkettaessa 3,6V tasoon asti kapasiteetiksi tuli hiukan vajaa 4600 mAh. Eli ei mikään ihme että tuo ei oikein hyvin toimi Summitissa parina toisen paremman "6000 mAh" akun kanssa.

Sitä en tiedä mitä vahingossa tapahtunut syväpurku tuohon kapasiteettini sitten vaikutti. Sen suhteen ainakin oli muutosta tapahtunut, että akun sisäinen resistanssi oli aiemmin laturin mukaan noin 1mΩ ja nyt se on 4mΩ (molemmat mitattu akku täynnä).

Korisokka hävis pulkkamäen hyppyristä laskeutumisen seurauksena.

Voiko LiPo-akkua käyttää Traxxas stampede xl-5 autossa? Onko 2S lipot liian tehokkaita vakiomoottoreille? ( olen kuullut, että stampedesta olisi akku sulanut. ) Tuovatko Lipot paljon lisä nopeutta autoon? 

Aloittelijan mutuilua, enkä ota vastuuta mistään: Tuosta autosta kai puuttuu lipo cutoff, eli pitää pitää jotenkin muuten huoli ettei aja akkuja liian tyhjiksi. Siis esim. käyttää erillistä lipo-hälytintä kuten mullakin on Summitissa. Eihän moottori tiedä mistä akusta se virta sinne tulee jos vain noparille menee oikeaa jännitettä, eli et ylitä sen jännitespeksiä. Nopeuttakaan ei periaatteessa lisää tule jos korvaat 7-cell NiMH:n 2S LiPo:lla, mutta ainakin Summit piristyi käytännössä selvästi kiihtyvyyden osalta.

Siksi hakusessa latain joka ei tartte mitään nappuloita, eikä säätöjä.

(jos ei millään löydy, haetaan yhden napin systeemiä, jonka napin voisi tuoda kauas, metrinkin.

http://www.robotcombat.com/products/battery_chargers_lipoly.html löytyy monenlaisia latureita ja noissa on sellaisia missä ei ainakaan tartte tehdä muuta kuin painaa yhtä nappia. Ehkä tuolta löytyy joku jonka vois soveltaa tuohon käyttöön.

Eilen kävin ihan fyysisesti Grenoblessa Ranskassa Flash RC -nimisessä kaupassa (http://www.flashrc.com/). Selkeät webbisivut, tosin vain ranskaksi. Palvelua sai jopa englanniksi, vaikka tuo on lähinnä webbikauppa ja liiketila on käytännössä vain varasto jossa kamat on tiskin takana hyllyissä.

Itse tuosta ongelmasta sen tarkemmin tietämättä tulee mieleen, että tehdasasetusten palautus ois kyllä eka asia minkä tekisin jos ostaisin esittelykäytössä (tai muussakaan käytössä) olleen puhelimen. Tietysti siinänkin on pieni riski että jotain kivaa valmiiksi ladattua sisältöä häviää. Siltä varalta vois ottaa varmuuskopion puhelimesta ennen tehdasasetusten palautusta.

Oisko siinä 1000e noi sigun laitteet tarpeellisine varusteineen ja tarvikkeineen.

Eli en kyllä lataisi akkuja rinnan elleivät ne akut varmasti ole olleet käytössäkin rinnan kytkettyinä. Akun sisällähän ne rinnakkain olevat kennot ovat aina rinnakkain, joten jännite-eroa ei synny.

Sarjaan kytkemisessäkin jännite-ero on ongelma, koska latureiden tasausvirrat ovat niin heikkoja, että tuollainen 0,3V jännite-ero latauksen alussa tasautuu todella hitaasti ja sen tasaaminen kasvattaa latausaikaa, jolloin yhdessä lataamisen hyöty vähenee.

...

EDIT: Tuo video on kyllä oikeassa siinä, että sarjaankytkennän tekee helposti väärin, ja sen väärin tekeminen johtaa aina oikosulkuun. Toisaalta, jos ne kytkee oikein eivät akuissa olevat erilaiset jännitteet ole ongelma.

Olen ylläkirjoitetuista asioista täysin samaa mieltä. Mutta silti hämmennän tätä jännite-erosopppaa vielä hiukan kun lueskelin ohjeita sarjasssa ja rinnakkain lataukseen näiltä sivuilta:
http://sites.google.com/site/tjinguytech/charging-how-tos/serial-charging
http://sites.google.com/site/tjinguytech/charging-how-tos/parallel-charging

Tuolla ohjeistetaan rinnakkain lataukselle mm. näin:

Ideally the packs to be charged should all be at a similar voltage. If I had to put a number on it I would say that all cells should be within .2V for each other. This is not required but is a good practice.

Ja jostain syystä taas sarjalatauksessa pitäisikin akkujen jännitteet olla paljon lähempänä toisiaan, vaikka siinähän ei nähdäksi ole mitään varsinaista ongelmaa (tai vaaraa) alkutilanteen jännite-eroista (lukuunottamatta hitaampaa latauksen balansointivaihetta):

All the packs to be charged in series together need to be very close to the same voltage per cell. If I had to put a number on it I would say within .05V per cell.

Jos nyt kuvitellaan joku ihan tavallinen useita kennoja sarjaan kytkemällä rakennettu akku (eli mikä vain 2S/3S/4S/5S/6S-lipoakku) niin sehän ladataan aina akun sisäistä rakennetta ajatellen sarjassa ja kuka nyt muka takaa, että siinäkään toteutuisi aina tuo <0,05V kennojen välinen jännite-ero-vaatimus.

Mittailin laturillani akkujen sisäistä resistanssia.

Vertailin Nano-tech vs. tavallinen Turnigyn resistanssia.
Myyntiväitehän on, että Nanotech = pieni sisäinen resistanssi.

Turnigy nano-tech 5300mAh 2S2P 30~60C Hardcase Lipo Pack
http://www.hobbyking.com/hobbyking/store/uh_viewItem.asp?idProduct=17273
Näiden sisäinen resistanssi luokkaa 10 mohmia per kenno.

Mittailin vertailun vuoksi noita mun Turnigy nano-tech 6000mAh 2S 25~50C pehmytkuorisia http://www.hobbyking.com/hobbyking/store/__11938__Turnigy_nano_tech_6000mah_2S_25_50C_Lipo_Pack.html. Mittaustulokset tuntuu hiukan vaihtelevan eri mittauskerroilla ja myös akun varaustilan mukaan. Akku täyteen ladattuna näyttäisi saavan pienemmän sisäisen resistanssin. Akuissa oli noin 3,8V lepojännite eli eivät olleet täynnä.

Mittasin noi 2 kpl akkuja sekä yksittäin että sarjaan kytkettynä siten että laturille näkyvät yhtenä 4S-akkuna.  Tällöin saattoi helposti vaihtaa akkujen paikkaa ristiin ja sai näin toiset mittaustulokset ilman että mikään muu muuttui. Mittaustuloksiin siis pitää laittaa jonkinlaiset virherajat, mutta jos noista nyt jotain uskaltaa sanoa niin toisen akun kennot on molemmat 2 (+/- 1) mΩ ja toisen taas 3 (+/- 1) mΩ. Ei siis mitenkään huono tulos kai.

Verrokiksi mittasin myös kolmannen akun joka mulla on, ZIPPY Flightmax 2200mAh 4S1P 40C (http://www.hobbyking.com/hobbyking/store/uh_viewItem.asp?idProduct=9943). Tätä ei mainosteta "Ω matched" kuten Turnigyn akkuja. Tälle tulokset oli luokkaa 6/5/4/3 mΩ, eli hiukan enemmän hajontaa. Tässä lepojännite oli noin 3,85V.

Ite tilasin HK:sta nipun 2S- ja 4S-balansointijatkojohtoja, ja niistä ajattelin kolvailla 2 * 2S => 4S balanserijohdon sarjalataukseen.

Tässäpä tuo johto nyt ois valmiina:



Alempana olevan kaaviokuvan vastaisesti kytkin tässä nuo akut jo "oikeasti" sarjaan enkä vain katkaissut toista noista Y-johdon karvoista koska ajattelin että haluan saada 2*2S-akut tunnistumaan oikein 4S-akuksi kun laturin ohjeiden mukaan pitää ensin kytkeä tuo balanserijohto ja sitten vasta varsinainen latausjohto.



Tarttee vielä kiinnittää tuo varsinaiseen sarjakytkentälatausjohtoon nippusiteillä siten, että ei voi kytkeä väärin kovin helposti. Itellä ei normaalioloissa latausnopeudella ole niin hirveästi väliä, mutta sarjalatauksessa ois helpompaa se että yhdellä kytkemisellä saa molemmat akut täyteen. Rinnan kytkentä ei tunnu niin hyvältä tavalta kun akut ei ole autossakaan rinnan ja auto ei kuormita niitä täysin tasaisesti.

Kuormituksessa toki 3.3V saattaa hetkellisesti alittua, jolloin häly laukeaa.

Joo, näinhän siinä tietysti käy. Mietin tässä vain että onko purkamisen alaraja syytä hakea kuinka hetkellisen jännitteen alituksen mukaan? Eli käytännössä akut tuntuu palautuvan tuon piippailun jälkeen jopa 3,8V/kenno tasolle, mikä on toki sopiva jännite sen suhteen että voi jättää akut vaikka viikoksi säilytykseen suoraan autosta ilman mitään varastointilatausta.

Aamulla kolvailin lipoihin Traxxas-liittimet, YouTube:n ohjevideoiden mukaan tosi simppeli homma mutta sai tuossakin kummasti aikaa kulumaan kun edes 100W kolvilla ei tuntunut saavan akkujen 10 AWG johtoa helposti riittävän kuumaksi. Toinen ongelma sitten oli HK:n TRX-liittimissä se, että niitten metallikontaktien lukkiutuminen muoviseen liitinrunkoon oli vähän heikkoa.

Lipot tuli koeajettua ja olihan se melkein kuin eri autolla ois ajanut. Eli täysin oikeassa oli täältä luetut kommentit että lipoilla kulkee vakio-Summit paremmin. Ero on juurikin nopealla vaihteella jolla nyt jaksaa kiihtyä ja kulkea aivan eri tyyliin kuin NiMH:eillä. Kotipihassa on lumiauran tekemä jyrkkä lumikasa (noin 1,5m-1,7m korkea) ja siitä voi nyt hyppiä yli kuin tyhjään vain, NiMH:eillä ei ois jaksanut edes yrittää kun vauhdin saaminen oli niin verkkaista. Täytyy siis perua aiemmat puhee lisätehon tarpeesta, kulku riittää nyt sekä mulle että pojalle.

Mulla oli kummassakin akussa HK:n piippaava lipo-häly (http://www.hobbyking.com/hobbyking/store/uh_viewItem.asp?idProduct=18987). Hälyttimen sai juuri ja juuri survottua auton akkukotelon takaosaan. Sen jälkeen kun jompikumpi noista alkoi täydellä kaasulla piipata lopetin ajamisen ja jännitteet oli akuissa noin 3,7V/kenno luokkaa. Eli aika pessimistinen taitaa tuo hälytys olla?

Ajoaikaa saatiin 6Ah lipoilla nopealla vaihteella käytännössä koko ajan ajaen 40+ min. Tuokin on ihan riittävä, mutta tietysti toinen liposetti pitää laittaa tilaukseen jossain vaiheessa kesää varten.

Otinpa huvikseni kuvan noista nippeleistä mitä on näin tuoreena aloittelijana saanut RTR-auton lisäksi ostaa:



Kuvasta puuttuu vielä laturin virtalähde, jonka virkaa hoitaa toistaiseksi läppärin telakan vanha poweri, ja laatikko jonka ostin tänään, että on joku paikka missä näitä säilytellä. Samoin autoon jo etukäteen ostetut todennäköisimmin hajoavien osien varaosat puuttuu tuosta kuvasta.

Ja tänään tuli 20.12. tilatut kamat HK:sta. Noitten osalta koko prosessi vei siis hiukka vajaa 10 vrk. Eilen iltapäivällä maksoin tulliin ALV:it ja tänään ennen klo 8 aamulla oli paketti kotona.

Kaikki (2 kpl 2S + 1 kpl 4S) lipot oli täysin balanssissa, mutta toinen noista pehmytkuorisista Nano-Techeistä on pari milliä paksumpi kuin toinen. Tuskinpa tuo mikään isompi ongelma on.

Miten muuten, jos latailee 2S akkuja, niin saako noita laitettua sarjaan ja löytyykö valmiiksi tuohon sopivia balanssointi johtoja? Eli jos laturilla saa ladata 1-6 kennoisia akkuja, niin järkeväähän olisi laittaa pari 2S akkua sarjaan ja latailla yhtenä pakettina vrt. se että ostaa kaksi laturia (jotka nekään ei tosin maksa miljoonaa).

Olemattomalla kokemuksella mutta näistä lataushommista juttuja nyt reilun kuukauden lukemisen jälkeen vaikuttas että kyllä voi ladata sarjassakin, mutta monet suosittelee mielummin rinnakkain latausta LiPoille.

Itseäni tuo sarjalataus alkoi kiinnostaa alunperin kun ois kans aina tarpeen ladata 2 kpl samanlaisia 2S-LiPoja. Ja mielessäni järkeilin että laturin kannalta jos 2 kpl 2S-akkua näkyy yhtenä 4S-akkuna niin kaikki menee hyvin koska balansointi toimii tällöin kennokohtaisesti. Laturi kun kuitenkin yleensä tarjoaa ihan yhtä suurta maksimaalista latausvirtaa niin 2S- kuin 4S-akkuunkin. Vaarana sarjassa latauksessa kai lähinnä on, että jos kytkee akkujen isot virtakaapelit ja balanserikaapelit akuista "ristiin" niin tuloksena on vähintään savua.

Jos taas ladataan rinnakkain niin silloin tietysti jo akkujen balanserijohtojen yhteen kytkeminen tasoittaa kunkin kennoparin jännitteet samoiksi. Eli tavallaan siinä tulee jo eräänlainen balansointi tehtyä ennen kuin laturi edes alkaa ladata. Tätä tuntuivat pitävän asiantuntijat hyvänä ja turvallisena tapana ladata koska valmiilla "rinnankytkentälaudalla" ei ole mitään isompaa riskiä että tulisi vääriä kytkentöjä tehtyä. Osassa LiPo-akkuja on jo sisäisestikin kytketty 2 kennoa rinnan sarjaankytkennän lisäksi, eli tavallaan rinnan lataus vain laajentaa tästä. Laturilta kuitenkin vaaditaan rinnan latauksessa kaksinkertainen latausvirta kuin mitä sarjassa latauksessa tarvitaan jos samassa ajassa haluaa akut täyteen. Eli jos vaikka lataan 2 kpl 6Ah akkuja 1C-virralla niin laturin pitäis puskea 12A kun sarjassa lataukseen riittää 6A. Tehoa tietysti liikkuu molemmilla tavoilla sama määrä, mutta moni laturi tuntuu rajoittavan nimenomaan latausvirtaa.

Sitä en vielä ole saanut oikein järkeiltyä päässäni, enkä luettuakaan mistään, että kumpi sitten on parempi tapa ladata jos akut on hiukan eri varaustilassa lähtötilanteessa. Jotenkin kuitenkin tuo sarjalatauksen 4 kennon erillinen balansointi kuulostaa parammalta idealta kuin rinnan latauksen "2 kennon" balansointi, vaikka tosiaan siinä kunkin kennoparin balansointi hoituu tavallaan itsestään.

Tulipa mieleen kysyä sellaista, että kun en omista autotallia ja tuota Summittia saa kuitenkin näin talvella sulatella lumesta jokaisen ajon jälkeen pesuhuoneen lämpimällä lattialla ja keväällä/kesällä/syksyllä taas auto rapaantuu ja likaantuu niin onko jollakulla joku hyväksi havaittu muovikaukalo tms. alusta löytynyt missä autoa voisi sulatella/pestä (ja ehkä jopa öljytä) ilman, että vedet/hiekat/öljyt on lattialla (tai auton peräkontissa jos 1:1 autolla RC-autoa kuljettelee)?

Hätäsesti etittynä löysin tämmöisen Orthex-merkkisen sängynaluslaatikon johon Summit kyllä pitäisi sopia ja siitä voisi käyttää siis joko itse laatikkoa tai sen kantta tilanteen mukaan alustana estämään sotkun leviäminen ympäristöön.