Tällä hetkellä 3 varmaa ja 3 vakaasti harkitsevaa kuskia pk seudulla

"Mini Tattis Challenge 2011" - join now   

Kun SC-luokka on kuitenkin täyteluokka niin ehdottaisin et ne ajettaisiin heti aamulla.
8:00-11:00 SC2-10 ja SC4-10
11:00-19:00 M2-10 ja M4-10

Tälläinen aikataulu helpottaa kauempaa tulevia ja varsinkin jos ajaa yhden luokan.

Ajatuksena ihan hyvä mutta oletko miettinyt mitkä tulisi tuolla kaavalla ajaessa eräväleiksi?

Ihan karkeasti laskettuna:
1 x treenit
3 x alkuerät
3 x finaalit

Oletuksena vaikka 30 kuskia, ts. = 4 erää ja A, B ja C finaalit

= kaiken kaikkiaan 25 lähtöä á 5 + 3 min = 3 h 20 min ilman ongelmia, ilman yhtään ylimääräistä taukoa ja alkuerien kierrosväli olisi 32 min - kerkeekö lataamaan akut?

Vastaava ajatus juolahti joskus mieleen 

Kiitos kovasti järjestäjille. Jo tässäkin keskustelussa esille tulleen palautteen perusteella näyttäisi oleva tilaus kertsikisoille - ja niitähän tulee.

Oma kisailu oli tutustumista uuteen rataan, autoon ja taas pienen tauon jälkeen sähkörossiin... Auton sain ajokuntoon edellisenä iltana, jolloin kerkesin melkein kaksi akullista kokeilemaankin. Mutta kivaa oli joka tapauksessa, seuraavia kinkereitä odotellessa.

Isompi masssa = suurempi liike-energia, mutta tien ja renkaan välinen kitka = x
Pienempi massa = pienempi liike-energia, mutta tien ja renkaan välinen kitka = x (tien ja renkaan välinen kitka(kerroin) pysyy samana)

Eli kennen tapauksessa kun yhdistelmällä on massaa enemmän kertyy myös alamäessä nopeutta enemmän. Kitkalla on tuossa tapauksessa häviävän pieni osuus. Jos sitten taas polkisit renkaat lukkoon tyhjällä ja täydellä autolla, samasta nopeudesta, asvaltilla niin - teoriassa - autojen hidastuvuus olisi yhtä suuri.

Lainaus

Tai jos massa ei vaikuta kiihtyvyyteen/hidastuvuuteen (sama asia), niin silloin ei tarvita suuria tehoja sen vekottimen liikkeelle saamiseksi.

Tottakai suuremman massan kiihdyttämiseen/ hidastamiseen tarvitaan suurempi teho - mutta edellä on puhuttu kitkasta - mihin ei massa vaikuta.

OT edit: Laitetaan nyt vielä, jotta vaikka (tai koska) meillä ei suuria mäkiä olekkaan niin monet eivät ymmärrä seikkaa että jos autossa on vaikka 200 hp ja se kiihtyy 0-100 km/ h 8 s niin vastaavasti jos autolla pysähdytään 100-0 samassa ajassa 8 s niin auton jarrut tekevät saman tehtävän kuin moottori kiihdyttäessä, ts. hidastaa autoa 200 hp teholla... Ja mitä tuolloin tapahtuu liike-energialle? Teoriassahan energia ei häviä - valtaosa tuosta tehosta muuttuu lämmöksi. Kannattaa siis muistaa kun vuoristossa ajelee... Nyrkkisääntönä voi pitää että alas tullaan samaa nopeutta ja samalla vaihteella kuin ylöskin kiivetään.

Jos toi toimii käytännössä, vaikka teoria sanoo muuta, niin turhaanhan meille teoriaa opetetaan, suoraan vaan kokeita tekemään.

Pelkkä massa ei voi mitenkään olla se tekijä, painopiste kyllä vaikuttaa vetopitoon. Jarrutusmatkaan ei edes painopisteellä ole mitään merkitystä. Edelleenkään ei käytännön kokemusta siis ole, mutta en tahdo uskoa, että niitä fysiikan lakeja pystyisi juksaamaan.

Niin tuo teoriahan pitää paikansa jos alusta pysyy samana eri massojen alla...

Eli siis voisiko tämä käytännönero johtua siitä, että lumisella alustalla 30-60 t puristaa rengasta syvemmälle lumeen kuin 1,2 t?

Kyllähän jokainen bussia odotellut on nähnyt kun bussi liukuu kelkkana kovaksi tamppautuneen "jään" päällä. Tai mitä tapahtui konginkankaalla? Ts. kun se liukas alusta on tarpeeksi kova niin ei se massa enää autakkaan.

Sähkömies päiväks pyörimään ja sähkötaulu lukkojen taakse... vain 4 kytkintä näkysälle missä on selkeesti krossirata, turistirata, varikko ja vtr rata.

Mut niin joo... tämäkin vaatii rahaa.

Lauantaipäivä + (tuttu) sähkömies + 12 tölkkiä (limppaa) = valot ja kytkimet ojennuksessa (ehkä)

Eli onko joku tai tunteeko joku luvallisen sähkärin?

Tärkeää tietoa PKSRCAn jäsenyyteen liittyen - lue kokonaan

*** Ohjeita päivitetty hieman, kohdassa SOTU.

PKSRCAn 2011 jäsenmaksun suorittaminen

PKSRCA on AKK:n jäsenseura. AKK lähettää PKSRCAn jäsenmaksulaskun niille jäsenille, joiden tiedot olemme voineet välittää heille.
Jäsenmaksulappu on tänään jakelussa Netpostin kautta ja paperiversiot tulevat postilaatikoihin alkuviikosta.

Kilpailulisenssin ensi vuodelle voi ostaa AKK:n sivuilta sen jälkeen, kun jäsenmaksun suoritus on rekisteröitynyt AKK:n järjestelmään. Maksupankista riippuen siihen menee muutamia päiviä.

Jos haluat seuran jäseneksi, täytä nettisivuillamme oleva jäsenhakemus
http://www.pksrca.fi/yhteystiedot/jasenhakemus/
LISÄOHJEITA jäsenhakemuksen täyttämiseen
-laita "syntymäaika" kenttään koko SOTU ***(Tunnuksen voi myös lähettää jäsenrekisterin ylläpitäjälle tekstiviestinä samasta numerosta jonka on antanut jäsenhakemuksessa, näin SOTU ja oikea henkilö yhdistyvät)***
-"Terveiset yhdistykselle" kohdassa kerro
-----AKK:n SPORT-ID numerosi, jos sinulla on sellainen
-----RC10.fi foorumilla käyttämäsi nimimerkki, niin sinut saadaan liitettyä seuran oman keskustelualueen käyttäjäksi
-jäsenhakemuksen lähettämisen jälkeen saat lähiaikoina jäsenmaksulaskun.


NYKYISET JÄSENET HUOMIO!!!
Nykyisten jäsenten tietoihin tarvitaan täydennyksiä sekä AKK:ta että omaa jäsenrekisteriämme varten.
Pahoittelemme turhalta tuntuvaa ylimääräistä hommaa, mutta JOKAISEN vanhan jäsenen tulee käydä täyttämässä jäsenhakemuslomake nyt uudestaan, vaikka sen olisi jo kertaalleen joskus tehnyt. Näin saadaan jäsenrekisteri kuntoon. HUOMIOI LISÄOHJEET YLLÄ.

PKSRCA hallitus

Grawling radalle rakennuslupa myönnetty. Ja tarvittaessa yhdistys voi osoittaa kohtuullisia ja perusteltuja varoja rakennustarvikkeiden hankintaan. Nyt kuitenkin hallitus haluaa ensin jonkin asteisen suunnitelman rakennusprojektista, kustannusarvion sekä jonkinlaisen arvion tulevasta käyttäjäkunnasta. Ennen kaikkea jonkun tulee ottaa pallo haltuun ja pitää nyörit näpeissään niin rakentamisen aikaan kuin sen jälkeen ylläpidon suhteen. Samainen henkilö myös organisoi radalle toimintaa, ts. kilpailuja.

Tavoitteena on, että jokaisella radalla olisi oma vastuuhenkilö, joka huolehtii radan kunnosta, organisoi talkoot ja kilpailut sekä pitää hallituksen ajantasalla.

Tällä hetkellä vastuuhenkilöitä ovat

Krossirata: Nicklas Holmberg
Touringrata: Pekka Kuronen
Pikkurata: ?

Mikäli kenellä tahansa on mielessä Myyrin toimintaa kehittäviä ajatuksia niin niitä kannattaa tuoda hallituksen tietoon ja voimme ottaa asian harkintaa seuraavassa kokouksessa. Kokouksia pidämme vähintään kerran kk.

Ja tässä vielä muistutuksena ketkä hallitukseen kuuluu:

Mikko Laitinen (Mikko L)
Mikko Wirmavaara (*Wimmu*)
Sami Salmela (SS)
Jarkko Kuusinen (jarkko)
Reijo Mattila (*remppa*)

Lisäksi seuran rahaston ja jäsenrekisterin hoitajana toimii Jari Valkola (-Jari-)

Hallituksen ei ole tarkoitus pitää kokouksiaan salassa hämärissä onkaloissaan, eikä sen paremmin pimittää käsiteltyjä asioita tai salata päätöksiä. Seuran aktiiviseen toimintaan kaivataan lisää henkilöitä ja tarkoituksena onkin saada sopiva porukka sitoutuneita henkilöitä pyörittämään käytännön asioita, jotta ei kuormitettaisi yksittäisiä vapaaehtoisia liikaa.

Ajatus on kyllä ollut että liukuovea pidettäisiin avoinna aina kauppakeskuksen ja radan ollessa auki. Nyt ilmeisesti valvoja ei ole aina ovea avannut. Asiasta taidettiin joskus kyllä tiedottaakin että näin tulisi tehdä.

Eli valvojat - pitäkää liukuovea auki. Mikäli ongelmia alkaa esiintymään niin sitten mietitään uudelleen oven aukipitopolitiikkaa.

Hallitus on päättänyt, että rata on avaoinna kuten on jo moneen, moneen kertaan ilmoitettu. Näillä avainmäärillä ei millään voi luvata enempää. Kaikki muut illat, aamut ja päivät ovat bonusta ja näitä voi seurata tuolta nimenhuudosta. Nimenhuutoon voi jokainen avaimen haltija luoda treenipäiviä.

Aukioloajat

Tästä eteenpäin mennään siten, että Myyri RC-Keskus pidetään auki ilman eri ilmoitusta seuraavasti:

- Tiistai, keskiviikko ja torstai kello 17 - 22
- Lauantai kello 12 - 18

Muut aukioloajat ilmoitellaan tilanteen mukaan http://pksrca-myyri.nimenhuuto.com/ -saitilla.

Luo itsellesi tunnarit ja ilmoita itsesi mukaan "tapahtumiin", niin muutkin tietävät tulostasi. Salasana tunnusten luomiseen on PKSRCA.

Mielenkiintoista on sekin, että vaikka motareita ei hiekoiteta niin silti niillekin muodostuu uria...

Hoke, lähes koko sun viesti perustuu sinun omaan totuuteen vai mistä sinä päättelet kaiken tuossa viestissäsi, mistä saat kaiken tuon tiedon?

tturku

...
Se että nastarenkaan pito katoaa enemmän kuin kitkan, on taas suhteellista.
Eli... nastarengashan on pitänyt alussa enemmän kuin kitka.
Okei... molemmat kuluvat, lamelit pyöristyvät ja kumi vanhenee.

Eikös juuri ole jossain testissä kitkarengas voittaja - pitikö tämäkin alussa hunommin kuin nastarenkaat? Pitääkö kitka joka olosuhteessa huonommin kuin nasta?

Ja nyt vielä unohdetaan se että joo... nastarengas menettää pitoaan nopeammin, juuri siitä syystä että esim nastat pyöristyvät.

Mutta se pidon menettämisen nopeus myös tasaantuu nopeasti, eikä siis se putoaminen tapahdu jatkuvasti samalla nopeudella.
Kas kun se nasta kerran pyöristyy ja menettää purevuuttaan niin sen jälkeen se lähinnä vain kuluu samassa muodossa hiljalleen lisää.

Siis ihan oikeasti oletko töissä rengasalalla vai mistä vedät nämä johtopäätökset? Mistä tiedät että "pidon menettämisen nopeus myös tasaantuu nopeasti" - missä tätä on testattu, mistä löytyy testaustuloksia?

Kitka menettää pitoaan myös alussa nopeasti, mutta siellä on vähemmän pitoon vaikuttavia tekijöitä... koska siellä ei ole nimenomaan sitä yhtä lisätekijää, eli nastaa.

Hupaisaa että olet tehnyt johtopäätöksesi tämän yhden testin mukaan.
Huvittavaa että ainakin tekstistäsi myös ymmärtää sen että kuvittelet sen pidon vähenemisnopeuden pysyvän samana ja siis mielestäsi ekan talven jälkeen nastarenkaat ovat kuluneet loppuun eikä niissä ole mitään pitoa.

No hupaisaa todella. Mistäs taas tämä tieto tuli, kuinka kitkarenkaiden pito-ominaisuudet muuttuu kulumisen ja iän myötä.

Ja hupaisaa on myös se, että yhdessä viestissäsi viittaa testejä kintaalla, pyh, pah tai WOW ja seuraavassa kehotat lukemaan testejä - sano nyt onko ne testit luotetavia vai ei ja mikä testaustaho tekee testit oikein?

Kun sinulla on niin vakaa käsitys renkaiden paremmuudesta niin onko sinulla ihan oikeaa omakohtaista kokemusta hyvistä nastarenkaista ja hyvistä kitkarenkaista? Vai perustuuko kitkakokemukset essonbaarissa kaverilta kuultuun.

Eipä ole käytäntö tuota näyttänyt vielä koskaan.
Hyvin ovat parikolme talvea kestäneet.
Sitten alkaa jo olla senverran kumi kovettunut että on hyvä vaihtaa uudet alle mikäli haluaa maksimoida oman ja läheistensä turvallisuuden.
Sama kovettuminen ja urasyvyyden häviäminen tapahtuu myös kitkoissa.
Ja useammat testit ovat taas laajemmalla katsauksellaan tulleet siihen tulokseen että kitkat ovat yleisemmin kuluneet nopeammin juuri johtuen jo alkujaankin pehmeämmästä seoksesta ja siitä että täällä ajetaan kuitenkin niin paljon kuivalla asvaltilla ja monesti jopa täysin kesäisissä olosuhteissa, vaikka talvirengas pakko voimassa onkin.

Ja taas onko sinulla parikolme talvea kokemusta kitkoista?

Ja Mikko L

Kyllä se on vaan niin mennyt että ei täällä porukka ole väittänyt etteikö nasta kuluttaisi asvalttia jne... On vain kaivettu ne muutkin tekijät jotka sitä tekevät.
Sinä olet osoittanut aivan suoralla sormella nastarenkaaseen.

Porukka ei ole väittänyt ettei kuluttaisi ei, mutta tätäkin asiaa täällä on vähätelty - "kyllä sitä uutta asvalttia voidaan tehdä" -tyyliin. Itse olen asian ottanut esille silloin kun on koitettu puhua kitka- ja nastarenkaan paremmuudesta liikenteessä kokonaisvaltaisesti. Täällä taas tuntuu vallitsevan käsitys, että ainut seikka renkaan valinnassa on sen tekniset ominaisuudet. Nyt se on kuitenkin vain yksi osa kokonaisuutta kun aletaan miettimään mikä rengas olisi riittävä tai yhteiskunnan kannalta kokonaisvaltaisesti edullisin ratkaisu. Nastassa on edut ja haitat kuten on myös kitkassa - kun siis koitettaisiin puhua muustakin kuin niistä lehtien testeissä todetuista seikoista. Tähän asiaan kun vaikuttaa todella monta muutakin asiaa. Mutta kai se sitten on niin että kun näitä seikkoja ei ymmärrä tai tuntuu, että ne ei itseen tai läheisiin vaikuta niin eihän ne ole ongelmia - joten nasta on paras ja kitkakuskit ovat kansanmurhaajia.

Kuraa tuulilasissa... Nasta
Häränsilmä tuulilasissa... Nasta

No katohan mitä on tullut kommentoitua ja aivan vain järkyttääkseni teidän nastan särmään järkkymättä luottavien ajatusmaailmaa - löylyä kiukaalle ja keskustelua vireille.

Mutta voivoi kun nastarenkailla ajavia tais karulla veikkauksella olla täällä eteläsuomessa sillähetkellä 0,05 prosenttia.

Jep taas karu veikkaus ja kun taas itse kattelin samaisena aamuna, kun tuonkin kommentin viskasin, liikennevaloissa autoja ja kaikissa sattui olemaan nastat n. 6 autoa - olikohan siis kaikki 0,05 prosentia samoissa valoissa minun kanssa, varmaan.

Suolaa kyllä levitettiin yöllä aamupakkasten pelossa... ja olihan silloin yksi ilta+yö+aamu kun tuli kesärenkailla liukasteltua ihan kunnolla jäisillä asvalttiteillä.
Suolaa, suollaa enemmän suolaa.
Tottakai kuraa.

No ehkä se sitten on vaan niin, että se kovin paljon hiekkaa muistuttava skeida auton kyljessä on sitten sitä suolaa. Ja ilmeisesti se suola on sellaista jännää ainetta, että se pesee noi teiden pinnat ja nyt sitten irroittaa sen lian teistä tai jotain.

Kyllä on tiedossa, että se suola tahmaa autoja ja saa siten sen skeidan tarttumaan myös autoihin. On tiedossa myös sekin, että se suola liuottaa ja pehmentää asvalttia, mikä taas edesauttaa sitä että ne nastat saa paremmin jyrsittyä sitä pintaa. Juuri tästä syystä on joissain maissa nastat kielletty. Suolausta kun ei voi lopettaa, kuten edelläkin on mainittu, raskaan kaluston takia.

Ja ihan oikeesti kun noita talvirenkaita jokainen menee katsomaan niin niissä on PALJON viimetalvisia kiviä.
Jotka sitten irtoilevat kun lähdetään ajamaan ja varsinkin kun kiihdytellään vähän kovempaan vauhtiin.
Syyttävä sormi osoitti tuuliasien hajoamisesta nastaa, vaikka nastan osuminen tuulilasiin ihan aikuisten oikeesti on todella marginaalisen pieni mahdollisuus verrattuna niihin kiviin jotka eivät ole millään miljoonien kehitystyöllä siihen renkaaseen kiinnitettynä.

Saipahan tuollakin kommentilla taas tekstiä palstalle, eli puolestani turha provo, pahoittelut ja koitan välttää jatkossa.

Kia on korkeintaan keskiluokkainen korealainen auto, ei voi siis odottaa liikoja.

mitä sun faktojen hakuun tulee niin pese vaan asfaltit pois ruudulta ennen huutelua.

Kerro toki Kiasta lisää, mitä tarkoitat tuolla. Miten Ceed poikkaa äänieritykseltään vaikka Golffista? Ja mitä faktojen hakuun tulee niin moni täällä huutelee mitä otsalohkossa sattuu olemaan sen enempää edes etsimättä.

Eli et toisinsanoen ole istunut autossa missä on nykyaikaiset nastarenkaat alla.

Tervetuloa kokemaan.
Ei vaan ropise ei.
Nastojen äänen kuulet vain avaamalla ikkunan.
Tai kuuhdyttäessä, jarruttaessa ja toki tiukkaan mutkitellessa.

Normaalissa ajelussa oli sitä vauhtia sitten 30-100 ei nastojen ropinaa ole havaittavissa.

Onko Conti wintercontact 2 vanhanaikainen rengas? Onko Kia Ceed (vm. 2010) huonosti äänieristetty auto? Aattelin vaan kun noiden nastojen ropinan kuulee hiljaisessa ajossa ja tasaisen jurnutuksen kovemmassa vauhdissa 50 km/ h ->

Pelkkä savu ei riitä palohälyytykseen. Anturit ovat lämmöstä laukeavia. Viime viikon torstaina pidimme myyrmäessä palaveria yläkerrassa ja aloimme ihmettelemään varsin tukevaa "sähkön" hajua. Haju vain voimistui kunnes piti lähteä alas katsomaa mitä on tapahtunut. Jollain oli lipo tussahtanut ajossa. Akku oli valmis ja auto sen mukainen. Halli oli savua täynnä, mutta hälyytystä ei tullut.

Toki jos tämä olisi sattunut Lippulaivassa, niin kyllä olisi asiakkaat ihmetelleet savua ja hajua..