Harjallinen nopari ei kaiketi ole niin tarkka veden suhteen, se lähinnä vain lakkaa toimimasta märkänä, mutta saattaa toimia ihan hyvin kuivuttuaan.

Harjaton sen sijaan menee yleensä ihan kunnolla rikki kastuttuaan. Mä olen polttanut tähän mennessä kolme harjattoman noparia (lennokki ponttooneilla). Niissä käy niin, että kun kukin moottorin vaihekarva on yhdistetty sekä akun + että - napaan FETin kautta, niin vesi johtaa sen verran sähköä että se huijaa kummankin puolen FETit auki samaan aikaan -> nopari on oikosulussa -> FETeistä pääsee se kuuluisa toimintasavu ulos.

Lainaus käyttäjältä: Harw - 23.04.09 - klo: 18.53
Eli vain hyviä kokemuksia näyttäisi olevan. Millasia katkasulaitteita olette lankojen väliin kyhäilleet? Onko ihan kennomäärän valintaa vai tietylle kennomäärälle? Kattelin noita Wikin ohjeita jo vähän tuossa, mutta ei vissiin 2S 2300mah pakalle oikein sovellu tuo zäppäily. Oliko mitään ongelmia löytää noita jämäkämpiä fettejä?

Vastuslangalla lataus toimii vain 3s A123-paketeille, virtalähteenä iso 12V lyijyakku. Katkaisulaite on hienostelua, ledistä näkee milloin akku on täynnä, mutta ihan yhtä hyvin voi käyttää jännitemittaria ja seurata tilannetta itse.

Katkaisulaitteen skemassa on iso P-fetti, joita taas saa huonosti tältä puolen rapakkoa. Omani tilasin Mouserilta.

Mä olen käyttänyt Stampedessä 3s 2300mAh pakettia ajoakkuna halpisharjattoman kanssa. Tuolla on tullut ajettua lähinnä satunnaisesti, mutta hyvin pelaa vaikka latausajat ovat lyhyempiä kuin ajoajat (vastuslangalla + katkaisulaitteella isosta 12V lyijyakusta, lataus lähtee yli 20A virralla) :mrgreen: On siinä silti jo varmaan 20 purku-lataussykliä.

Puistolennokeissa 4s 1100mAh paketti pelittää hyvin ~20A purkuvirroilla, lataus Swallow Advancella jonka 50W maksimiteho rajoittaa virrat johonkin 3.5A tasolle, latausaika on aika tarkkaan 15min, parinkymmenen syklin jälkeen ei ongelmia. Vähän isommassa lennokissa on 6s 2300mAh paketti, sekin ladataan vastuslangalla + katkaisulaitteella. Tuossa on vasta alle kymmenen sykliä kummassakin akkupakassa.

Lainaus käyttäjältä: JL- - 17.04.09 - klo: 15.44

Lainaus käyttäjältä: ToniA - 17.04.09 - klo: 08.27Omien kokemusten perusteella lipo kärsii kun sen lepojännite noin 5 minuuttia ajon jälkeen on alle 3.7 volttia. Noparin katkaisujännite taas voi akusta riippuen (siitä paljonko jännite kuorman alla notkahtaa) olla välillä 2.8 - 3.3 V.

Tarkoituksena on valita cut-off niin että akku ei mene liian tyhjäksi, sen taas voi tarkistaa tuolla lepojännitetestillä.

Mihin tämä perustuu ettei saisi mennä alle 3,7V? Tai siis miksi puhutaan tosta 3V jos sinne pitääkin jäädä noin paljon ajon jäkeen?

Siihen, että kuormalla jännite notkahtaa ja taas kun akussa ei ole mitään kuormaa niin jännite pomppaa takaisin ylös.

Lainaus käyttäjältä: Sysi - 15.04.09 - klo: 12.13
Mistä tuo 3.0v on tullut? Eikä täällä lipokeskustelussa todettu että 2.8 on raja että "kuluu"?

Omien kokemusten perusteella lipo kärsii kun sen lepojännite noin 5 minuuttia ajon jälkeen on alle 3.7 volttia. Noparin katkaisujännite taas voi akusta riippuen (siitä paljonko jännite kuorman alla notkahtaa) olla välillä 2.8 - 3.3 V.

Tarkoituksena on valita cut-off niin että akku ei mene liian tyhjäksi, sen taas voi tarkistaa tuolla lepojännitetestillä.

Yleensä lipo-cutoffiksi pistetään jotain 3.0 - 3.3V per kenno, eli kolmekennoisella jotain välillä 9.0 - 9.9V. Akku on kuitenkin täysin tyhjä jo siinä vaiheessa kun sen lepojännite on 3.7V per kenno. Kuormallahan jännite laskee ja sen vuoksi cutoffin pitää olla alhaisempi. Kuinka paljon, se riippuu kuorman suhteesta akun virranantokykyyn.

Esimerkki: Ota 4000mAh kolmekennoinen 30C purkuvirran lipo ja pura sitä 0.5A virralla kunnes jännite on 9.0V. Akku menee pahasti alijännitteeseen ja ottaa itseensä. Koitetaan samaa 30A virralla ja lopetetaan heti kun jännite on vaikkapa 9.6V. Ja kaikki on hyvin, akku ei todennäköisesti mennyt liian tyhjäksi.

Lainaus käyttäjältä: Isosuo - 02.02.09 - klo: 12.58
Taitaapi vielä löytyä se 'ohjelma' sieltä akun sisältä, ainakin jossain Nokian akuissa oli.

Kännykän akussa on turvapiiri joka estää ylilatauksen (liian suuri latausvirta tai -jännite) sekä oikosulun (=liian suuren purkuvirran). Eli akun kontakteja ei ole suoraan kytketty akkukennoon.

Lainaus käyttäjältä: qazu - 02.02.09 - klo: 11.01
Entä silloin kun akku menee hävitettäväksi?

Pitäisi kyllä tyhjentää. Oikosulkuun sitä ei parane laittaa, mutta puhuvat että pari vuorokautta suolavedessä tekisi tempun ilman palovaaraa (suolavesi johtaa sähköä).

Lainaus käyttäjältä: Karvajalka - 02.02.09 - klo: 10.32

LainaaLipoa ei saa ajaa täysin tyhjäksi eli noparissa pitää olla lipokatkaisu. Akku kärsii siitä jos sen ajetaan liian tyhjäksi

Tämähän tarkoittaa myös sitä, ettei Lipoja saa purkaa tyhjäksi laturillakaan.

Eikä siihen ole edes mitään syytä. Se ei ole nikkeliakku.

Lainaus käyttäjältä: kehveli - 31.01.09 - klo: 10.59
Itse aloittelevana uutena harrastajana sitten taas olen törmännyt niinpaljon lipoakkujen vaarallisuutta hypettäviin kirjoituksiin, että kynnys hankkia itselle niitä tuntuu aika suurelta vaikka mieli tekisikin. Tuntuu, että talo palaa heti jos laturia näyttääkin niille mitä olen lueskellut.

Esim. En ole vielä löytänyt vastausta voiko lipo akut räjähtää (tai kuinka todennäköistä se on) jos käyttää tasaavaa laturia vai onko näissä aina syynä ei-tasaavan laturin tai muu 'oma moka' tyylinen käyttö? Itse ostin alussa CORE RC UDC-20 laturin jolla pitäisi lipoja pystyä lataamaan mutta silti arveluttaa lähteä niitä ostamaan nimh pötköjen tilalle juurikin tämän paloturvallisuusvauhkoamisen takia. Liposäkki nyt ainakin pitänee hankkia joskus jos lipoja hankin.

Ehjä lipo on kyllä turvallinen oikein käytettynä. Lennokkimiehet ovat käyttäneet noita jo vuosia eikä siellä puolella ole juurikaan raportoitu tulipaloista latauksessa, kaputeissa kylläkin. Tai jos viallista (osumaa saanutta tai liian isoilla purkuvirroilla rääkättyä ja pullistunutta) lipoa ladataan.

Kaikkein tärkein muistisääntö on se, että lipo ladataan aina laturin lipo-ohjelmalla. Jos sen menee epähuomiossa lataamaan NiCd/NiMH-ohjelmalla niin tulipalo on varma. Pikkuveli kokeili tuotakin...

Eli:
* Lipo-ohjelmalla varustettu laturi ja mielellään tasauslaite jota käytetään joka latauskerralla
* Huolellisuutta latauksessa, ei koskaan käytetä muuta kuin lipo-ohjelmaa. Kennoluku oikein jos laturi ei tunnista sitä itse
* Jos akkuvalmistaja ei muuta ilmoita, niin lataus 1C:llä, eli latausvirta on sama kuin akun kapasiteetti. Esimerkiksi 4500mAh akkua ladataan 4500mA virralla
* Lataus palamattomalla alustalla tai liposäkissä. Eikä koskaan ilman valvontaa
* Lipoa ei saa ajaa täysin tyhjäksi eli noparissa pitää olla lipokatkaisu. Akku kärsii siitä jos sen ajetaan liian tyhjäksi
* Akku ei saisi kuumentua polttavaksi tai pullistua käytössä

Katso Youtubesta hakusanalla 'lipo fire'.

No nimenomaan tässä lipon latauksessa ei tarvitse miettiä mitään mistään C-arvosta. Alakoulun matematiikallakin ymmärtää että jotain kertaa yksi on triviaali kertolasku.

Mutta lipon latauksessa C on siis aina 1 ja nimenomaan tuota et laturiisi syötä, ellei sulla sitten ole 1000mAh akkua.


Homma on huomattavasti mielenkiintoisempi siinä vaiheessa kun miettii vaikkapa sitä että haluaisi ladata vaikkapa 2p3s A123-pakkaa 12C:llä.

Lainaus käyttäjältä: bluebeetle - 23.01.09 - klo: 07.11

Lainaus käyttäjältä: ToniA - 22.01.09 - klo: 22.14

C on tunnin osia. Eli 1C latauksessa tarkoittaa että ladataan akku tunnissa, 2C tunnin puolikkaassa jne. Ja purkuna taas esim 20C purku tarkoittaa että puretaan kolmessa minuutissa (60/20 = 3).

C:n yksikkö on yksinkertaisesti 1/h. Eli kun kerrotaan kapasiteetti (mAh) tällä, niin tunti supistuu pois ja jäljelle jää mA. Esimerkki: Ladataan 3300mAh akku 1.5C:llä -> latausvirta on 3300mAh * 1.5 1/h = 4950mA = 4.95A

Täysin oikein asiasisällöllisesti, muuten täyttä hepreaa suurimmalle osalle.

Sitten taas joku toinen vastaa että 1C on esim. 5000 mAh akun kohdalla 5A, kummastakohan vaihtoehdosta ville-veikko saa enemmän irti???

Otetaan sitten ratakiskoa. C vastaa kysymykseen 'montako kertaa tunnissa voin purkaa tai ladata akun':
* Jos lataus on 1C, se kertoo että akun saa ladattua yhden kerran tunnissa, eli yhdessä tunnissa
* Jos lataus on 3C, se kertoo että akun saa ladattua tunnin kolmasosassa, eli 20 minuutissa
* Jos purku on 20C, se kertoo että akun saa purkaa max. tunnin kahdeskymmenesosassa, eli kolmessa minuutissa

C ei kerro virrasta yhtään mitään ennenkuin tiedetään akun kapasiteetti. Esimerkiksi maksimi purkuvirta on akun kapasiteetti kertaa C-arvo.

Lainaus käyttäjältä: thorak - 22.01.09 - klo: 20.28
Eikös 1C olekkin 5a? Korjatkaa, jos olen päärässä!

C on tunnin osia. Eli 1C latauksessa tarkoittaa että ladataan akku tunnissa, 2C tunnin puolikkaassa jne. Ja purkuna taas esim 20C purku tarkoittaa että puretaan kolmessa minuutissa (60/20 = 3).

C:n yksikkö on yksinkertaisesti 1/h. Eli kun kerrotaan kapasiteetti (mAh) tällä, niin tunti supistuu pois ja jäljelle jää mA. Esimerkki: Ladataan 3300mAh akku 1.5C:llä -> latausvirta on 3300mAh * 1.5 1/h = 4950mA = 4.95A

Tulipa testattua gyroa viikonloppuna. Tuo mun Spede alkaa olla jo vähän liiankin tehokas talvella ajettavaksi kun aina mennään sladissa ja ihan mihin sattuu. Kaverilla sattui olemaan GWS PG03 gyro toimettomana, joten pistin sen ohjausservon piuhan väliin ja teippasin tuon ohjausservoon kiinni.

Ensimmäinen fiilis liukkaalla tiellä ajettaessa oli 'kuka on pistänyt kiskot tielle', ei paljoa kiemurrellut vaikka kuinka antoi hanaa. Vaikka ei tuokaan ihmeisiin pysty. Ikävä kyllä harjoitukset jäivät lyhyiksi kun törmäsin takapyörällä postilaatikon tolppaan ja teräsvetari ei tietenkään kestänyt sitä vaan meni pyöränlaakerin juuresta poikki...

Gyro siis antaa automaattisesti vastaohjausta sladissa. Esim. kun nostaa takapyörät ilmaan ja heilauttaa perää vasemmalle niin ohjaus kääntyy myös vasemmalle. Eli etupyörät pyrkivät siis automaattisesti (gyron ohjaamana) kääntymään luiston suuntaan.

Lainaus käyttäjältä: Penguin - 24.12.08 - klo: 23.47
Taitaa kuitenkin olla todellisuudessa käytetty purkuvirta, joka vaikuttaa cut-off-jännitteeseen. Hyvän akun jännite ei notkahda vaikka sitä purettaisiin lähellä maksimivirtaa (siis maksimi C-arvolla) ja huonomman notkahtaa. Siten myös kennojen laatu vaikuttaa siihen mille tasolle cut-off-jännite pitäisi laittaa. Mitä laadukkaammat kennot, sitä korkeammaksi. Mitä suuremmalla virralla puretaan sitä korkeampi pitää cut-off-jännitteen olla.

Luitko sä yhtään mitä mä kirjoitin kun väität suunnilleen samaa...

Mä ratkaisisin ongelman niin, että jos cut-off on säädettävä, niin hakisin korkeimman mahdollisen cutoff-jännitteen jolla meno ei ala pätkimään edes kaasu pohjassa silloin kun akun kapasiteetista on jo suurin osa käytetty, mutta kuitenkin tyhjän akun lepojännite olisi jossain 11.1V paikkeilla 5 minuuttia ajon jälkeen.

Ja miksi näin:
* Ei ole kivaa ajella jos cutoff puuttuu peliin liian aikaisin
* Akun elinikä lyhenee tarpeettomasti jos sen jatkuvasti ajaa liian tyhjäksi

Lainaus käyttäjältä: hpi-cen - 23.12.08 - klo: 22.58
Mulla tuli tuossa mieleen että saako/ pitääkö lipo:t ajaa ihan loppuuun,että ajot loppuu siksi kun ei auto liiku vai melkeen, sillon kun alkaa meno hyytyä?

Ei missään tapauksessa loppuun asti. Noparissa olisi syytä olla lipo cutoff ja se saisi olla sitä korkeampi mitä kovempi C-arvo akulla on (jotain 3.0 - 3.4 V per kenno, akusta riippuen, eli kolmekennoisella välillä 9.0V - 10.2V). Sopivan cutoffin löytää, kun mittaa akkujännitteen 5 minuuttia ajon jälkeen (akku siis irroitettuna) tavallisella yleismittarilla. Jos se on kolmekennoisella alle 11.1V niin akku on liian tyhjä ja kärsii pikkuhiljaa vahinkoa tuosta. Liian korkea cutoff taas hyydyttää auton kulun kesken kaiken.

Bilteman 12V kylmälaukun muuntaja toimii ihan hyvin näiden noin 50W tehoisten laturien kanssa: http://www.biltema.fi/osteri/osteri.cgi?sivu=skriptisivut/index_kauppa.htm&linkki=267217.htm&tuote=267217

Biltema tuotekoodi 267217, 19.90€.

Tuo vastarin/noparin yms. virtojen päälle unohtaminen on aika varma tapa pilata lipo.

Kaikkein helpoin henkivakuutus on olla käyttämättä kytkimiä, vaan aina vaan akku liittimestä irti. Esim. Deans-liitin niin että se on helppo avata irroittamatta koria.

2s2p akussa rinnan kytketyt kennot ovat automaattisesti samassa jännitteessä, eli ei niitä tarvitse tasata erikseen. Tasaushan on sitä, että kennojen jännitteet tasataan samoiksi kaikissa kennoissa. Eli laturin ja tasurin kannalta 2sxp näyttää 2s-akulta.

Lainaus käyttäjältä: Penguin - 08.12.08 - klo: 16.25
Ainakin harjattomissa koneissa ja miksi ei harjallisissakin maksikierrosluku on ihan fysiikkaan perustuva raja, eikä se nouse eikä laske mihinkään riippumatta siitä millaisen akun sinne moottorin perään ripustaa. Toki koneen pyörimisnopeus kasvaa jännitteen kasvaessa, mutta jossain vaiheessa magneetit/käämit lentävät tangentin suuntaan ja kierrosluvun maksimi tulee ylitetyksi.

Ihan noin yleisesti ottaen sähköhärveleiden hyötysuhde kasvaa jos virtaa saadaan pienennettyä. Teho = jännite * virta, joten samalla jännitettä pitää nostaa jotta säilytetään sama teho. Eli esimerkiksi kaksinkertaistamalla jännite saadaan virta putoamaan puoleen. Mutta samalla myös moottorin kierrosluku kaksinkertaistuu.

Tuohon kierrosluvun muutokseen on kaksi lääkettä: kV-arvon pienentäminen (mutta tuo samalla heikentää virrankestoa, toisaalta tavoitteenahan oli pudottaa virtaa) tai välitysten muuttaminen (kunhan ei ylitetä moottorin maksimikierroslukua, autossa, tuo sentään onnistuu, lennokkipuolella käytetään suoravetoa ja joku kV 400-600 on ihan tavallinen 6-kennoisen pakan perässä).

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 07.12.08 - klo: 13.54
Nyt on BC6-10 hankittuna ja johan latautuu tuo 9,9V 2300mAh lifekin 4C voimalla...
Mitenkäs näitä lifejä pitäisi/suositteletta purkamaan, onko muistihäiriö sama juttu
kuin nimh/nicd kennoilla vai miten menee?

Unohda kaikki NiCd/NiMH jutut. Noissa ei ole muisti-ilmiötä, eivätkä ne juuri purkaudu itsestään. Kunhan et tyhjennä niitä ihan täysin, esim. unohtamalla auton virrat päälle viikoksi.

Mä olen huomannut säilyttäväni noita tyhjinä kun lataus ei ota edes kymmentä minuuttia.

Ei tuossa ole yhtään mitään vikaa, ja kirjoittelinkin tuosta jo yllä. Tuo Swallow on max. 50W teholla lataava laturi. Eli ratakiskosta: latausjännite voltteina kertaa latausvirta ampeereina on korkeintaan 50 (wattia). Tuon 6A latausvirran saa vain jos latausjännite on alle 8.3V.

Kolmekennoinen A123 ladataan 10.8V jännitteeseen. 50W / 10.8V = 4.63A. Jännite nousee äkkiä yli 10 voltin, eli virran pitää mennä alle 5A jo varhaisessa vaiheessa tuolla laturilla.

Tuota akkua voi hyvällä omallatunnolla ladata yli 10A virralla, noin mäkin teen omalleni. Edelleen, lue pari viestiä ylempää miten.

Yksinkertaisin mahdollinen kolmekennoisen A123-pakan (ei sovi muille kennomäärille!!!) laturi on muuten

• halpa yleismittari
• n. 3 metriä 1.5mm² piuhaa, esim. kattohalogeenien kytkentään tarkoitettua
• starttiakku, vapaa-ajan akku tms. iso lyijyakku

Kolmekennoinen pakka kytketään tuolla piuhalla lyijyakkuun. Sitten seurataan A123-pakan jännitettä tuolla yleismittarilla ja kun se näyttää noin 11.8V on akku täynnä. Tähän menee noin 8-10 minuuttia. Eikä akku ole siitäkään kovin pahoillaan jos tuota ei niin orjallisesti noudata, A123 ei poksahda pienestä ylijännitteestä.

Jokainen lataus kuluttaa sitten noin 3Ah sähköä, ja tavallinen noin 55Ah auton akku ei enää jaksa käynnistää autoa kun sen kapasiteetista on puolet käytetty.

Mun lataussysteemi on muuten vastaava, mutta tuon halvan yleismittarin sijasta mulla on itse kasattu katkaisulaite joka yksinkertaisesti katkaisee virtapiirin kun ladatun pakan jännite on tarpeeksi korkea (eli akku täynnä).

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 24.11.08 - klo: 14.37

Lainaus käyttäjältä: ToniA - 21.11.08 - klo: 09.02
Laturissa pelkkä maksimi latausvirta ei ratkaise, vaan myös teholla on merkitystä. Esimerkki:
* Swallow Advance lataa max. 5.0A virralla
* Mutta max. latausteho on kuitenkin 50W
-> Latausvirran ja latausjännitteen tulo on korkeintaan 50, eli täyden latausvirran saa vain 10V jännitteeseen asti

Meinaatko tällä sitä, että 9,9V pakkaa pystyy vielä täydellä teholla lataamaan,
mutta sitä suurempia ei pysty ruokkimaan täydellä tehokkuudella?

Ymmärsit juurikin täsmälleen oikein

Eli tuossa tapauksessa jännite (voltteina) * virta (ampeereina) <= 50 W (watti on yksikkönä voltti * ampeeri)

Ovat suht' edullisia ja erittäin toimivaksi todettuja. Esimerkiksi Hobbycity myi jossain vaiheessa Yuntong-merkkisiä LiFePO4-kennoja. Kokemukset eivät vissiin olleet kovin hyvä.

Lainaus käyttäjältä: Habaku - 23.11.08 - klo: 10.34
Elikkä, mulla on toi bantam pc5 laturi, niin voiko sillä latailla näitä akkuja ?

Tuossa on lyijyakkuohjelma. Voit ladata kaksikennoisia A123-akkuja 6V lyijyakkuohjelmalla ja neljäkennoisia 12V lyijyakkuohjelmalla.

Erillisellä katkaisulaitteella näitä voi ladata millä tahansa vakiovirtaa antavalla laturilla: http://wiki.lennokit.net/index.php/LiFe#Lataaminen


Mun mielestä tällä hetkellä ei kannata ostaa muita kuin aitoja A123-kennoja, siis jos haluaa näitä Life-kennoja.

Laturissa pelkkä maksimi latausvirta ei ratkaise, vaan myös teholla on merkitystä. Esimerkki:
* Swallow Advance lataa max. 5.0A virralla
* Mutta max. latausteho on kuitenkin 50W
-> Latausvirran ja latausjännitteen tulo on korkeintaan 50, eli täyden latausvirran saa vain 10V jännitteeseen asti

Tuo iCharger on varmasti erittäin asiallinen peli.

Ja mitä tulee latausvirtaan, tuo 4C eli noin 10A latausvirta on valmistajan varovainen suositus pitkäaikaiseen käyttöön. Maailmalta löytyy pakkoja jotka on aina pikaladattu noin 20A virralla, noin 6-8 minuutissa. Yli 400 syklin jälkeen nämä ovat vielä lähes uudenveroisia, virranantokyky ei ole laskenut mutta kapasiteetista puuttuu parisataa milliampeerituntia.

Mä lataan omiani (3s pakkoja) vastuslangalla 12V lyijyakusta. Lataus lähtee vähän yli 20 virralla ja putoaa sitten pikku hiljaa loppua kohti niin että akun ollessa täysi virta on enää luokkaa 10A.

Lainaus käyttäjältä: Penguin - 19.11.08 - klo: 10.51

Lainaus käyttäjältä: ToniA - 18.11.08 - klo: 11.03
Mä ajelin ihan Speden XL-1 noparilla 3s A123-kennoilla. Nopari ei ottanut nokkiinsa, mutta olisi pitänyt käyttää vielä 13-hampaistakin pienempää pinjonia 18-hampaisen tilalla.

Ihan varotuksena vain ajattelin mainita, että XL-5:n speksien mukaan tuo 9,9 V on liikaa. Voihan sekin sen kestää, mutta kun ei itsellä ole tietoa niin en mene vasta äskettäin aloittaneelle harrastajalle neuvomaan sellaista, mikä voi noparin hajottaa.

Juu, ja speksien mukaan se on liikaa myös XL-1 noparille. Mutta se tosiaan kesti, moottori ei.

Lainaus käyttäjältä: thorak - 18.11.08 - klo: 08.42
No, eivoi mitään. Tottapuhen en kyllä noita kasatakkaan osaa... :mrgreen: Kysympäs vaan, että minkälainen nopari vähintään pitäisi olla, että soveltuisi noihin?

Mä ajelin ihan Speden XL-1 noparilla 3s A123-kennoilla. Nopari ei ottanut nokkiinsa, mutta olisi pitänyt käyttää vielä 13-hampaistakin pienempää pinjonia 18-hampaisen tilalla.

3s A123:lla riittää että nopari kestää 9.9V nimellisjännitettä. Cutoffin kanssa ei ole väliä, kunhan se ei ole liian korkealla. Nuo akut eivät ota nokkiinsa siitä että ne ajaa tyhjäksi, auton kulku loppuu kuin seinään akun tyhjentyessä. Esim. Speden kulku ei juuri hyydy ennenkuin akku on täysin tyhjä, sitten sillä ei enää pääse edes kahtakymmentä metriä.

Juu. Meinasin just sanoa että hinta on paljon kovempi, mutta noiden kennojen hinta ulkomailla on näköjään noussut. Mä ostin omani $16.50 kappalehinnalla silloin kuin eurolla sai vielä lähemmäs $1.50.