Eli vain hyviä kokemuksia näyttäisi olevan. Millasia katkasulaitteita olette lankojen väliin kyhäilleet? Onko ihan kennomäärän valintaa vai tietylle kennomäärälle? Kattelin noita Wikin ohjeita jo vähän tuossa, mutta ei vissiin 2S 2300mah pakalle oikein sovellu tuo zäppäily. Oliko mitään ongelmia löytää noita jämäkämpiä fettejä?

Vastuslangalla lataus toimii vain 3s A123-paketeille, virtalähteenä iso 12V lyijyakku. Katkaisulaite on hienostelua, ledistä näkee milloin akku on täynnä, mutta ihan yhtä hyvin voi käyttää jännitemittaria ja seurata tilannetta itse.

Katkaisulaitteen skemassa on iso P-fetti, joita taas saa huonosti tältä puolen rapakkoa. Omani tilasin Mouserilta.

Lainaus käyttäjältä: ToniA - 17.04.09 - klo: 08.27

Omien kokemusten perusteella lipo kärsii kun sen lepojännite noin 5 minuuttia ajon jälkeen on alle 3.7 volttia. Noparin katkaisujännite taas voi akusta riippuen (siitä paljonko jännite kuorman alla notkahtaa) olla välillä 2.8 - 3.3 V.

Tarkoituksena on valita cut-off niin että akku ei mene liian tyhjäksi, sen taas voi tarkistaa tuolla lepojännitetestillä.

Mihin tämä perustuu ettei saisi mennä alle 3,7V? Tai siis miksi puhutaan tosta 3V jos sinne pitääkin jäädä noin paljon ajon jäkeen?

Siihen, että kuormalla jännite notkahtaa ja taas kun akussa ei ole mitään kuormaa niin jännite pomppaa takaisin ylös.

Yleensä lipo-cutoffiksi pistetään jotain 3.0 - 3.3V per kenno, eli kolmekennoisella jotain välillä 9.0 - 9.9V. Akku on kuitenkin täysin tyhjä jo siinä vaiheessa kun sen lepojännite on 3.7V per kenno. Kuormallahan jännite laskee ja sen vuoksi cutoffin pitää olla alhaisempi. Kuinka paljon, se riippuu kuorman suhteesta akun virranantokykyyn.

Esimerkki: Ota 4000mAh kolmekennoinen 30C purkuvirran lipo ja pura sitä 0.5A virralla kunnes jännite on 9.0V. Akku menee pahasti alijännitteeseen ja ottaa itseensä. Koitetaan samaa 30A virralla ja lopetetaan heti kun jännite on vaikkapa 9.6V. Ja kaikki on hyvin, akku ei todennäköisesti mennyt liian tyhjäksi.

Entä silloin kun akku menee hävitettäväksi?

Pitäisi kyllä tyhjentää. Oikosulkuun sitä ei parane laittaa, mutta puhuvat että pari vuorokautta suolavedessä tekisi tempun ilman palovaaraa (suolavesi johtaa sähköä).

Itse aloittelevana uutena harrastajana sitten taas olen törmännyt niinpaljon lipoakkujen vaarallisuutta hypettäviin kirjoituksiin, että kynnys hankkia itselle niitä tuntuu aika suurelta vaikka mieli tekisikin. Tuntuu, että talo palaa heti jos laturia näyttääkin niille mitä olen lueskellut.

Esim. En ole vielä löytänyt vastausta voiko lipo akut räjähtää (tai kuinka todennäköistä se on) jos käyttää tasaavaa laturia vai onko näissä aina syynä ei-tasaavan laturin tai muu 'oma moka' tyylinen käyttö? Itse ostin alussa CORE RC UDC-20 laturin jolla pitäisi lipoja pystyä lataamaan mutta silti arveluttaa lähteä niitä ostamaan nimh pötköjen tilalle juurikin tämän paloturvallisuusvauhkoamisen takia. Liposäkki nyt ainakin pitänee hankkia joskus jos lipoja hankin.

Ehjä lipo on kyllä turvallinen oikein käytettynä. Lennokkimiehet ovat käyttäneet noita jo vuosia eikä siellä puolella ole juurikaan raportoitu tulipaloista latauksessa, kaputeissa kylläkin. Tai jos viallista (osumaa saanutta tai liian isoilla purkuvirroilla rääkättyä ja pullistunutta) lipoa ladataan.

Kaikkein tärkein muistisääntö on se, että lipo ladataan aina laturin lipo-ohjelmalla. Jos sen menee epähuomiossa lataamaan NiCd/NiMH-ohjelmalla niin tulipalo on varma. Pikkuveli kokeili tuotakin...

Eli:
* Lipo-ohjelmalla varustettu laturi ja mielellään tasauslaite jota käytetään joka latauskerralla
* Huolellisuutta latauksessa, ei koskaan käytetä muuta kuin lipo-ohjelmaa. Kennoluku oikein jos laturi ei tunnista sitä itse
* Jos akkuvalmistaja ei muuta ilmoita, niin lataus 1C:llä, eli latausvirta on sama kuin akun kapasiteetti. Esimerkiksi 4500mAh akkua ladataan 4500mA virralla
* Lataus palamattomalla alustalla tai liposäkissä. Eikä koskaan ilman valvontaa
* Lipoa ei saa ajaa täysin tyhjäksi eli noparissa pitää olla lipokatkaisu. Akku kärsii siitä jos sen ajetaan liian tyhjäksi
* Akku ei saisi kuumentua polttavaksi tai pullistua käytössä

Katso Youtubesta hakusanalla 'lipo fire'.

Lainaus käyttäjältä: ToniA - 22.01.09 - klo: 22.14

C on tunnin osia. Eli 1C latauksessa tarkoittaa että ladataan akku tunnissa, 2C tunnin puolikkaassa jne. Ja purkuna taas esim 20C purku tarkoittaa että puretaan kolmessa minuutissa (60/20 = 3).

C:n yksikkö on yksinkertaisesti 1/h. Eli kun kerrotaan kapasiteetti (mAh) tällä, niin tunti supistuu pois ja jäljelle jää mA. Esimerkki: Ladataan 3300mAh akku 1.5C:llä -> latausvirta on 3300mAh * 1.5 1/h = 4950mA = 4.95A

Täysin oikein asiasisällöllisesti, muuten täyttä hepreaa suurimmalle osalle.

Sitten taas joku toinen vastaa että 1C on esim. 5000 mAh akun kohdalla 5A, kummastakohan vaihtoehdosta ville-veikko saa enemmän irti???

Otetaan sitten ratakiskoa. C vastaa kysymykseen 'montako kertaa tunnissa voin purkaa tai ladata akun':
* Jos lataus on 1C, se kertoo että akun saa ladattua yhden kerran tunnissa, eli yhdessä tunnissa
* Jos lataus on 3C, se kertoo että akun saa ladattua tunnin kolmasosassa, eli 20 minuutissa
* Jos purku on 20C, se kertoo että akun saa purkaa max. tunnin kahdeskymmenesosassa, eli kolmessa minuutissa

C ei kerro virrasta yhtään mitään ennenkuin tiedetään akun kapasiteetti. Esimerkiksi maksimi purkuvirta on akun kapasiteetti kertaa C-arvo.

Tulipa testattua gyroa viikonloppuna. Tuo mun Spede alkaa olla jo vähän liiankin tehokas talvella ajettavaksi kun aina mennään sladissa ja ihan mihin sattuu. Kaverilla sattui olemaan GWS PG03 gyro toimettomana, joten pistin sen ohjausservon piuhan väliin ja teippasin tuon ohjausservoon kiinni.

Ensimmäinen fiilis liukkaalla tiellä ajettaessa oli 'kuka on pistänyt kiskot tielle', ei paljoa kiemurrellut vaikka kuinka antoi hanaa. Vaikka ei tuokaan ihmeisiin pysty. Ikävä kyllä harjoitukset jäivät lyhyiksi kun törmäsin takapyörällä postilaatikon tolppaan ja teräsvetari ei tietenkään kestänyt sitä vaan meni pyöränlaakerin juuresta poikki...

Gyro siis antaa automaattisesti vastaohjausta sladissa. Esim. kun nostaa takapyörät ilmaan ja heilauttaa perää vasemmalle niin ohjaus kääntyy myös vasemmalle. Eli etupyörät pyrkivät siis automaattisesti (gyron ohjaamana) kääntymään luiston suuntaan.

Mulla tuli tuossa mieleen että saako/ pitääkö lipo:t ajaa ihan loppuuun,että ajot loppuu siksi kun ei auto liiku vai melkeen, sillon kun alkaa meno hyytyä?

Ei missään tapauksessa loppuun asti. Noparissa olisi syytä olla lipo cutoff ja se saisi olla sitä korkeampi mitä kovempi C-arvo akulla on (jotain 3.0 - 3.4 V per kenno, akusta riippuen, eli kolmekennoisella välillä 9.0V - 10.2V). Sopivan cutoffin löytää, kun mittaa akkujännitteen 5 minuuttia ajon jälkeen (akku siis irroitettuna) tavallisella yleismittarilla. Jos se on kolmekennoisella alle 11.1V niin akku on liian tyhjä ja kärsii pikkuhiljaa vahinkoa tuosta. Liian korkea cutoff taas hyydyttää auton kulun kesken kaiken.

Tuo vastarin/noparin yms. virtojen päälle unohtaminen on aika varma tapa pilata lipo.

Kaikkein helpoin henkivakuutus on olla käyttämättä kytkimiä, vaan aina vaan akku liittimestä irti. Esim. Deans-liitin niin että se on helppo avata irroittamatta koria.

Ainakin harjattomissa koneissa ja miksi ei harjallisissakin maksikierrosluku on ihan fysiikkaan perustuva raja, eikä se nouse eikä laske mihinkään riippumatta siitä millaisen akun sinne moottorin perään ripustaa. Toki koneen pyörimisnopeus kasvaa jännitteen kasvaessa, mutta jossain vaiheessa magneetit/käämit lentävät tangentin suuntaan ja kierrosluvun maksimi tulee ylitetyksi.

Ihan noin yleisesti ottaen sähköhärveleiden hyötysuhde kasvaa jos virtaa saadaan pienennettyä. Teho = jännite * virta, joten samalla jännitettä pitää nostaa jotta säilytetään sama teho. Eli esimerkiksi kaksinkertaistamalla jännite saadaan virta putoamaan puoleen. Mutta samalla myös moottorin kierrosluku kaksinkertaistuu.

Tuohon kierrosluvun muutokseen on kaksi lääkettä: kV-arvon pienentäminen (mutta tuo samalla heikentää virrankestoa, toisaalta tavoitteenahan oli pudottaa virtaa) tai välitysten muuttaminen (kunhan ei ylitetä moottorin maksimikierroslukua, autossa, tuo sentään onnistuu, lennokkipuolella käytetään suoravetoa ja joku kV 400-600 on ihan tavallinen 6-kennoisen pakan perässä).

Ei tuossa ole yhtään mitään vikaa, ja kirjoittelinkin tuosta jo yllä. Tuo Swallow on max. 50W teholla lataava laturi. Eli ratakiskosta: latausjännite voltteina kertaa latausvirta ampeereina on korkeintaan 50 (wattia). Tuon 6A latausvirran saa vain jos latausjännite on alle 8.3V.

Kolmekennoinen A123 ladataan 10.8V jännitteeseen. 50W / 10.8V = 4.63A. Jännite nousee äkkiä yli 10 voltin, eli virran pitää mennä alle 5A jo varhaisessa vaiheessa tuolla laturilla.

Tuota akkua voi hyvällä omallatunnolla ladata yli 10A virralla, noin mäkin teen omalleni. Edelleen, lue pari viestiä ylempää miten.

Lainaus käyttäjältä: ToniA - 21.11.08 - klo: 09.02

Laturissa pelkkä maksimi latausvirta ei ratkaise, vaan myös teholla on merkitystä. Esimerkki:
* Swallow Advance lataa max. 5.0A virralla
* Mutta max. latausteho on kuitenkin 50W
-> Latausvirran ja latausjännitteen tulo on korkeintaan 50, eli täyden latausvirran saa vain 10V jännitteeseen asti

Meinaatko tällä sitä, että 9,9V pakkaa pystyy vielä täydellä teholla lataamaan,
mutta sitä suurempia ei pysty ruokkimaan täydellä tehokkuudella?

Ymmärsit juurikin täsmälleen oikein

Eli tuossa tapauksessa jännite (voltteina) * virta (ampeereina) <= 50 W (watti on yksikkönä voltti * ampeeri)

Elikkä, mulla on toi bantam pc5 laturi, niin voiko sillä latailla näitä akkuja ?

Tuossa on lyijyakkuohjelma. Voit ladata kaksikennoisia A123-akkuja 6V lyijyakkuohjelmalla ja neljäkennoisia 12V lyijyakkuohjelmalla.

Erillisellä katkaisulaitteella näitä voi ladata millä tahansa vakiovirtaa antavalla laturilla: http://wiki.lennokit.net/index.php/LiFe#Lataaminen


Mun mielestä tällä hetkellä ei kannata ostaa muita kuin aitoja A123-kennoja, siis jos haluaa näitä Life-kennoja.

Lainaus käyttäjältä: ToniA - 18.11.08 - klo: 11.03

Mä ajelin ihan Speden XL-1 noparilla 3s A123-kennoilla. Nopari ei ottanut nokkiinsa, mutta olisi pitänyt käyttää vielä 13-hampaistakin pienempää pinjonia 18-hampaisen tilalla.

Ihan varotuksena vain ajattelin mainita, että XL-5:n speksien mukaan tuo 9,9 V on liikaa. Voihan sekin sen kestää, mutta kun ei itsellä ole tietoa niin en mene vasta äskettäin aloittaneelle harrastajalle neuvomaan sellaista, mikä voi noparin hajottaa.

Juu, ja speksien mukaan se on liikaa myös XL-1 noparille. Mutta se tosiaan kesti, moottori ei.

Juu. Meinasin just sanoa että hinta on paljon kovempi, mutta noiden kennojen hinta ulkomailla on näköjään noussut. Mä ostin omani $16.50 kappalehinnalla silloin kuin eurolla sai vielä lähemmäs $1.50.