Toivon charzin omaisille ja ystäville voimia tulevien päivien, viikkojen ja kuukausien aikana.
Isäni muutama kuukausi takaperin syövälle menettäneenä, osaan arvata miten "tyhjältä" lähes tuntemattomien ihmisten surunvalittelut voivat välillä tuntua, mutta siltikään en osaa, eikä tähän varmasti muuta voi sanoa kuin otan osaa.
Toivon että joitakin vuosikymmeniä sitten eläneen filosofin, Bertrand Russel, kirjoittamat sanat toisivat edes pienen hitusen lohtua, itseäni ne koskettivat.
"Ihmisen elämä on kuin joki - alussa se on pieni puro, joka vähitellen asettuu uomaansa, se ryntää kiihkeästi kohti koskia ja yli vesiputousten. Vähitellen joki kasvaa leveyttä, ajoittain vesi ylittää joen törmän ja vesi virtaa huomaamattomammin, kunnes lopussa, ilman näkyvää rajaa joki sulautuu mereen ja vaivattomasti menettää itsenäisen olemassaolonsa.
Kun ihminen voi nähdä elämänsä tällä tavalla, hän ei kärsi kuolemanpelosta, sillä hänelle tärkeät asiat jatkavat olemassaoloaan."
Vilpittömät surunvalitteluni.
Jouko "uni" Näätänen
