Olipa taas aikaa vähän edetä.
Tuntuu että kaikkea on mietitty, nuo pikkuholkitkin on työstetty, että lukittuvat paikoilleen.
Laitoin viereen yhden Kyoshon vastaavan osan, ihan vain vertailun vuoksi... Onneksi ei noita osia enää ole tuon enempää :)
Edelleen jatkuvat valmiiksi mietityt ratkaisut. (Tai ainakin siltä tuntuu) Akselitapit ovat tällaisten polyuretaanisten, -vai mitä se nyt olikaan- varassa. Väri kertoo asennon. Lisäksi tapit kuluvat vähemmän ja vaikka kuluvatkin, niin ei tarvitse tappien kanssa vaihtaa aina kaikkia muoviosia. Nämä pienet nätit jutut vain.
Sisäpuolella jatkuu sama linja, titaanitapit eivät kuluta kauniita alumiiniosia väljäksi, kun on nuo tutit. Lisäksi siihen sisältyy mitä kätevin säätö, vaihdat vain tutin, joita tulee iso pussillinen mukana.
Minun tyypillinen tuurini jatkuu, toinen titaanitapeista oli tangon päästä leikattu, eli valuu oli vähän kapeampi. Yhdeltä kohtaa halkaisija oli oikea, eli meni tukevan tuntuisesti paikalleen, mutta kuluttaa varmasti aika pian holkin väljäksi.
Taka- ja etupäähän laitoin DE Racingin kulutuslevyt, paikallinen rata kun on aika kivinen.
Kätevä idea tämäkin, iso O-rengas pitää tapin paikallaan ja samalla suojakumin, joka tuntuu aika napakalta tuohon päälle venytettynä.
Ja sitten taas sitä tuuria... Vaikka kuinka varovaisesti yrität asentaa, suurta huolellisuutta, malttia ja öljyä käyttää, niin kuitenkin kävin näin.
Ja vielä säätösysteemistä.
Takasiiven kiinnitys on myös aika tukeva.
Apua, joko tämä loppuu kohta... No ei sentään, kori pitää vielä ainakin maalata ja leikata.
Ja vielä nätti pohja.
Nyt pitää taas lopettaa, kun pitäis maalata olohuoneen katto, tämän tekeminen kun ei kuulemma edistä sitä asiaa
