Hermanni:

Joo, moottori ja säädin tulivat jo 3 viikkoa sitten, etkö katsonut kuvia?

http://koti.welho.com/jhenriks/emaxx/brushless_kuvia.html

Akut on myös tilattu.. 24 kpl GP3300 kennoja on tulossa.


!marco! ja Jethron:

Tuolta löytyy hintatietoja: (Noi on ehkä hieman yläkanttiin, mutta kyllä tosta jonkinlaisen käsityksen varmaan saa.)

http://www.gpracing.de/prices.htm

Joo katsoin kyllä mutta taisi jotenkin moottorin kuvat "unohtua".  :oops:
Tuo sun "kennosatsis" on aika vakuuttava. :D

Niin jokos moottori on tullut, itseäni kiinostaa sen suorituskyky vaikkakin oma valinta on jo tehty (Lehner 4200 Basic).
Tuolla moottorillasi kun suositus on 12 kennoa ja silläkin määrällä ampeerit lähentelee sataa (Hyötusuhdettahan sille luvataan 91%)!
Tosin Plettenberg on "vanha" valmistaja ja sen malliston hyötysuhteet on pääsääntöisesti ollu 90% kummankin puolin (+/-2%).
Akut joutunet laittamaan sarjaan jotta 12 kennoa "täyttyy", no onhan autossasi tilat valmiina.
Odottelen mielenkiinolla projektisi valmistumista.  

No niin nyt on tilattuna Lehner 4200 Basic ja Warrior säädin.
Sain tarjouksen Hacker C40 S8 moottoristakin mutta hinta arvio oli suomessa 180€ ja kontronikin säädin 259€, eli yhteensä 439€!!!!!
Nyt sain Lehnerin "setin" (Moottori + säädin) 221,23€, eli varsin kohtuulinen hinta vielä! http://shop.hobby-land.de/default.php
Toivottavasti toimitus ei kestä ikuisuuksia jotta pääsen testailemaan "paketin" toimivuutta.
Yksi asia tässä mietityttää että mitenkäs saan mitattua huippuvirrat?
Lennokeissa kun se on yksinkertaista, pidetään kone paikallaan sopivaksi valitulla potkurilla ja laitetaan "hanat auki".
Eli ainoa konsti mikä tulee mieleen että auto "seinää vasten" ja kaasu pohjaan, siitä sitten virtamittarilla katsomaan mitä ampeerit näyttää?
Parempia ehdotuksia?

Yleensä nuo huippuvirrat on kuitenkin aika paljon suurempia kun mutkasta lähdetään "lämä tiskissä". Sellainen 100A voi hyvin virrata aina hetkellisesti perinteisillä moottoreilla.

Lueskelin tuossa lennokit netistä että kokamilla olisi jo 3400mAh kenno testissä josta sais 70A jatkuvaa ja piikeissä enemmänkin.
Parit tollaset rinnan niin (Siis 2*2) 140A jatkuvaa olis kova sana (Painas noin 280g) ja kapasiteettiä 6800mAh!
Tosin tosta pakasta sais todennäköisesti pulittaa 200€ Suomessa. :(

Lainaus käyttäjältä: "Hermanni"

No ei tarkoitus ollut haukkua Novakin harjatonta mutta sen hinnalla (Noin 250$) saa jo paljon parempia harjattomia, esim Lehner 4200 Basic josta irtoaa 600W / 45A virroilla ja on kanssa 540 kokoluokan moottori (Alle 150$!).  http://www.finedesignrc.com/lehnerspecs.htm
Tiedä mikä on Novakin hyötysuhde mutta näillä tehoilla (Alle 200W) pitäisi virrat olla 15A-17A paikkeilla jotta moottori olisi hyvä (Silloin pitäisi toimia LiPoly akuillakin moitteetomasti)!

Muistetaas nyt kuitenkin se, että akusta otettu sähköinen teho on jännitteen ja virran tulo. Eli jos akussa on 7.2 V ja virtaa otetaan 45A, niin silloin akusta tulee 324W tehoa. Tällöin mikään moottori maailmassa ei voi sillä virralla tuottaa tätä enempää tehoa!
Jos sitten moottorista halutaan tuo 200W tehoa ja hyötysuhde olisi vaikka 85%, niin virtaa siihen tarvitaan 33A.

Näinhän se on!
Joo kun tarkkaan lukee Lehnerin speksit niin ilmoitettu kennomäärä on 6-8, tuo (Tarkotaa tietysti 8 kennolla mitattuna.  :? )!
Tosin silläkin jännitteellä (9,6v) jää uupumaan toistasataa wattia tehoa, näyttää siltä että valmistajat ilmoittelavat noita suurimpia tehoja miten parhaaksi näkevät.
Siis esim akkupakka "kuumana" laturista jolloinka kennojännite on yli 1,2v, se kertaa 8 niin hetkellisesti kyseinen teho voikin olla saavutettu ("Mutua")?
Esim Jeti Phasor 15-3 (Ei mikään huippumoottori kuitenkaan) antaa 6v/33A virralla ulos 202W! http://www.mft.nu/elmotortest/jeti_15-3.htm
Tuo onkin jo sitten mitattua "dataa" (MFT julkaisema testi) eikä valmistajan ilmottamia moottorin speksejä. :D

Niin kysymys olis että onko 27Mhz AM radioilla käytännössä eroa 40Mhz FM radioon häiriöissä ym.
Autoillahan kun ei kovin kauas ajella niin kantaman ei pitäisi olla ainakaan ongelma.
Mutta entäs kun on useampi auto radalla samaan aikaan miten on häiriöiden laita, käytetäänkö "torpattaessa" lennokimiesten lentävää lausetta "se oli radiohäiriö". :D
Tarkotus olisi ostaa keväämmällä syntikkaradio (Futaban AM tai Graupnerin FM) ja olisi hyvä saada muiden kokemuksia hyvissä ajoin ennen päätöstä.
Futabahan mainostaa uutta kaksinkertaista pulssitaajuutta ko radiossaan, mutta toimikko ominaisuus sitten mulla vastareilla kuin vain Futaban?

En nyt menis novakia haukkumaan.. Ei tuo kone varmaan hidas kumminkaan ole, eikä sitä ole tarkoitettu korvaamaan nykyisiä virimotteja kisoissa. Helppo ostos, ei tarvitse tehdä julmetusti hakua siitä mikä säädin sopii mihinkin ja mikä moottori pitäs hankkia ja oisko sittenkin jotain parempaa mottia tai jos toi toinen säädin toimiskin paremmin.. Käy vaan kaupasta hakemassa, ei ehkä paras paketti mutta helppo ja tietää saavansa toimivaa tavaraa. Sitten jos enemmän tehoa haluaa niin onhan se HV-mottikin olemassa, joka on tarkoitettu kahdelle akulle. Ja onhan siinä hv-setissä pakillinen säädinkin :) Itte ajattelin että jos tässä nyt ailakis joksus kisaamaan taas niin hankkis harjattoman treeneihin ja ajais sitten kisat salittuilla koneilla.

No ei tarkoitus ollut haukkua Novakin harjatonta mutta sen hinnalla (Noin 250$) saa jo paljon parempia harjattomia, esim Lehner 4200 Basic josta irtoaa 600W / 45A virroilla ja on kanssa 540 kokoluokan moottori (Alle 150$!).  http://www.finedesignrc.com/lehnerspecs.htm
Tiedä mikä on Novakin hyötysuhde mutta näillä tehoilla (Alle 200W) pitäisi virrat olla 15A-17A paikkeilla jotta moottori olisi hyvä (Silloin pitäisi toimia LiPoly akuillakin moitteetomasti)!

Säädin puolella näyttää "mustaksi hevoseksi loppumetreillä" nousevan Kontonik Beat 70 Car malli http://www.kontronik.com/beat2002e.htm!
Näyttävän olevan aikakoinen "monitoimikone", se kun käy autoon lennokkin ja jopa kopterille!
Jatkuvaa virtaa se kestää 70A ja piikejä 90A, eli harjattomille enemmän kuin tarpeeksi, niillä kun liikutaan 90% hyötysuhteissa ja jopa yli!
Painoakin on vain 21g, laiton juuri hobbixille kyselyn paljonko maksaisi suomessa ko säädin, ettei aina tarvitsisi ulomailta tilailla (209$ "jenkkilässä")!

Paha sanoa max-kierroksia. Normaalien harjallisten spedessä käytettävien moottorien kierrokset ovat karkeasti välillä ~20 000 - 40 000. Välityksiä täytyy lyhentää, jos kireempää konetta spedeen laittaa, muuten ei moottori kestä. Itsellä kärynnyt pari vakioluokan konetta spedessä liian pitkällä välityksellä. Tosin koneet olivat muutenkin loppu. Kuitenkin, niissäkin koneissa oli enemmän puhtia, kuin speden stingerissä.

Mutta, mulla on sellanen käsitys, että harjattomien kierrokset olisivat reilusti alle 20 000, olenko oikeassa? Siinä tapauksessahan ei tarvita muuta, kuin riittävän pitkä välitys. Kovin isoa pinjonia spedeen ei saa mahtumaan, mutta pienemmällä isorattaalla homman luulisi hoituvan. Myöskin kannattaa ottaa huomioon se, onko harjattoman halkaisija reilusti isompi, kuin harjallisen.

No Hacker Masterilta pitäisi löytyä valmiiksi sopivaa moottoria ko autoon ja kierrosluvut ovat 25200 -  49982 väliltä mallista riippuen (Kahdeksalla erilaisella käämytyksellä)!
Eli näillä näkymin paras malli olisi Hacker Masterin C40 7S jonka RPM/V on 5950, eli 7.2v kiertäisi 42840rpm?
Vastaavat harjatomat ovat yleensä pienempiä "harjallisiin" serkkuihin verrattuna.
Esim 240W antava Mini AC 1215/12 (4750 RPM/V) on kooltaan 24.8mm * 47.5mm ja painaa 53g eli luulisi sopivan autoon kuin autoon (No ei nyt sentään MiniZ kokoisiin mutta lötyy niihinkin tarpeeksi pieniä harjattomia)!

Ensimmäisenä tulee mieleen moottorin haukkaamat virrat, ollaanko samoissa lukemissa, kuin esim nykyinen vakioluokan moottori (oisko ~150W, korjatkaa tietäväisemmät)? Sitten säädin, onko säätimessä tehokas jarru tosiaan, vaikka on lennokkisäädin? Harjattomassa kun ei ole moottorijarrua vastaavasti, kuin harjallisessa, niin jarru todellakin tulee tarpeeseen.

Näissä harjattomien säätimissä on kylläkin jarrut jotka saa on/off asentoon, tosin lennokkikäytössa on yleisesti pois päältä mutta "liidarikäytössa" päällä koska niissä käytetään taittuvalapaisia potkureita.
Itselläni on Castelen säädin ja siinä on neljä moodia jarrulle (Autokäyttöön tosin kaksi käyttökelpista, hard ja soft).
Hard asennossa se pitää moottorin paikallaan magnetisoimalla staattorin ja käsin koittamalla potkurista pistää suht hyvin "hanttiin". :D

Sitten, paikaltaan lähtö. Ainakin kesällä, omaa liidokkia ekoja kertoja lennellessä, totesin seuraavan seikan: Jos isken kaasuhanikan täysille nollasta sekunnin murto-osassa, kyykkää säädin ja kaasua joutuu käyttämään nollassa. Akkuina normaalit sub-c kennot, eli akuista ei homma kiinni. Harrastajakumppanit sanoivat ilmiön olevan normaali, eli kaasu pitää hissukseen rontata täysille. Säätimenä 35A jeti, voimalaitteena 600:n suoraveto.

Voi olla että se on säätimesi "ominaisuus" koska itselläni on kaksi harjallisen säädintä, Robben ja GWSsän joilla ei ko ominaisuutta ole.
Tosin säätimesi "oire" viittaa siihen että kyseinen 35A ylitetään hetkellisesti ja säädin "puhaltaa pelin poikki".
Castelin "harjaton" säädin vain vilkuttaa vastaavassa tapauksessa lediä ja rajoittaa virtaa, vaikkakin itselläni on 25A kestävä säädin niin piikkejä se kestää 40A asti.

Eli, nyt tullaan siihen, että: Kun autolla lähdetään paikaltaan, lähettäjän päästäessä kuskit liikkeelle tuupataan kaasu täysille hetkessä. Piikkivirrat ovat erittäin isoja niissä tilanteissa ja kiihdytyksessä ylipäätään isommat. Onko säädin suunniteltu tällaisiin tilanteisiin?

Pitäisi toimia, esim helikopterikäytössa käytetään soft start moodia jotta ei kulutettasi/hajoitettaisi voimansiirtoa, tässähän kanssa aikamoiset roottoreiden massat pitää saada liikkeelle suht nopeasti.
Onhan nyt jo samoja säätimiä auto ja lennokikäyttöön, tosin sätimen ohjelmisto on vain erillainen (Kontronik).

Sitten akut. Vaikka LiPoja laitettaisiin 2s2p, kestävätkö nekään virtoja? Pelkästään kaksi kennoa sarjassa ei voi kestää. Akkutekniikan vaihtaminen ei varmaankaan tule kyseeseen, vaikka harjattomat kuvioihin saataisiin. Autoharrastajat ja etenkin elektroniikkakauppiaat ovat niin vannoutuneita NiMh-faneja, että johan heillä menisi pasmat vallan sekaisin   Ja kyllähän se tulisi erittäin kalliiksi jokaisen uusia sekä laturit, että akut.

LiPo akuista vielä sen verta että olen mitannut omat Kokam kennoni ja esim 1500HD antaa 14A hetkellisesti ja jatkuvaa 12A kun taas 2100 (Ei HD) antaa 17A hetkellisesti ja 16A jatkuvaa.
Näillä näkymin pitäisi 3300 kennoista irrota yli 20A jatkuvaa joka pitäisi riittää noin 130W tehoiselle harjattomalle, pitää tietysti muistaa että vaikka tehoa on pikkuisen vähemmän niin tehopainosuhde ei paljonkaan muutu (Puoli kiloa "jousilta" pois).
Esim E-Tec kennojen max purkuvirta on 10C, tosin niitä ei ole kuin 1200 mAh saatavana tällä hetkellä (Odotellaan isompia. :D).

Ja niin, LiPoissa epäilyttää vielä tuo maksimi 1C latausvirta. Tiedä sitten onko se vain turha suositus (Annetaanhan NiCdeillekin jotain lataussuosituksia, jotka ovat kaukana totuudesta), mutta kisoissa akut pitää saada nopeasti tulille. Ainakaan omaa LiPo-pakkaani en ole isommilla virroilla uskaltanut ladata =)

LiPo akkujen latausprosessihan on erillainen kuin NiCd/NiMh akkujen ja pelkkään "C" arvoon ei kannata tuijottaa.
Esim oma 2100 "pakkani" latautuu tyhjästä täyteen noin tunnissa ja 90% noin puoli tuntia.
Tästä "vajaalatauksesta" ei ole pahemmin haittaa (Ei sitä muisti ilmiötä akulla) muutakuin pienentyneenä ajoaikana.
LiPoly akuilla on myös se hyvä puoli että "virtaa" riittää lähes loppuun asti (Noin 10% kun on jäljellä) tehojen silti "katoamatta" jännitteen laskun myötä (Tulee monasti kiire "vetää" kone alas).
Toisin kuin kokelemallani NiCD/NiMh akuilla tehojen putoaminen alkaa jo noin 50% kohdalla jolloin koneesta tulee "laiskempi"!

Lainaus Lennokit netistä "Kelataksemme lisää perusasioita: latausvirran pienentäminen ei litiumkennojen kohdalla lisää turvallisuutta lainkaan. Ajatus on peräisin NiCd/NiMH -puolelta.

Litiumlataus perustuu CC-CV / Constant Current - Constant Voltage /vakiovirta - vakiojännite menetelmään. Lyijyakuilla on sivumennen sanottuna juuri sama latausmetodi.

Asettamasi 1,5A pysyy vakiona A- eli CC -osan loppuun. A-osalla jännite nousee kolmesta voltista 4,2 volttiin/kenno.

B eli CV-osalle laturi vaihtaa kun jännite saavuttaa tuon 4,2V/kenno. Juuri tuo 4,2V on tässä tapauksessa se CV eli vakiojännite. Se pidetään vakiona latausvirtaa pienentämällä, ts. latausvirta alkaa pudota 1,5A:sta alaspäin. Kenno on täynnä kun latausvirta putoaa 100-50mA tienoille. "

LiPo laturitkaan eivät enään hirveitä maksa (Alkaen 25€) mutta kunnollinen laturi millä lataa NiCd/MiMh sekä LiPolymeerit maksaa 96€!
Lainaus Hobbylinnan hinnastosta "12V laturi, jossa kaksi erillistä latauspiiriä. Lataa NiCd(1-8), NiMH(1-8), LI-Ion(1-3kennoa) ja Li-Po(1-3kennoa) akut.
Erittäin monipuolinen ja helppokäyttöinen laturi edulliseen hintaan.
Hobbico Quick Field Charger MKII á 69.00 EUR"

Mutta, yhteenvetona, minun mielestäni harjattomat olisivat erittäin tervetullut uudistus myös autoihin. Aika on kypsä, kunhan byrokratiapuoli saadaan kuntoon.. :D

Enkä minä yritä "väkisin" ajaa LiPolymeerejä autoihin vaan ajatuksena on juuri tuo "akkupelin" lopettaminen.
Toinen etu on kustannus säästö, nämä LiPolyt eivät "väsy" niin nopeasti latauskertojen lisääntyessä oikein käytettynä.
Tosin näilläkin on "akilleen kantapää", jos kennojännite laskee alle 2.5v on kennon "kuolema" todennäköinen.
Yleensä tähän on vaikea päästä muutenkuin "unohtamalla" akkukaapelit kiinni säätimeen pitkäksi ajaksi, koska ajamalla tehot ovat jo pudonneet niin alas ei ole edes mieltä "kruisailla" enään.
Tietenkin voitaisiin pysyä "hyväksytyissä" kennotyypeissä tyyliin "SANYO 2400 NiCad" ja kaikki Pushed, zapped ja matched olisi kiellettyä (Tosin voisi olla erittäin vaikea valvoa, eikä akkupakan hinnalakaan olisi paljon eroa LiPolymeereihin).

EDIT Niin lopuksi vielä, onko joku kenties punninnut akku (Mitä nyt yleensä käytetään, onko 3300 mAh?), säädin ja moottoriyhdistelmän painon?
Ehdottamalla yhdistelmällä kun vastaava paino on 200g (Akku 3300 mAh 7.7v 130g, säädin noin 25g ja moottori 48g) ilman kaapeleita ja liittimiä?
Eli mitenkä käy tehopainosuhteen, mennäänkö "huonommalle" puolelle?

Eilen tuli 40 täyteen ja "lelut" (Vaimon mielestä) kiinostaa vaan entistä enemmän. :D

Juu lennokkifoorumia tulee ihan aktiivisesti selattua myös. Olen ollut siinä luulossa, että lennokkiharjatonta ei voi soveltaa autossa (vaikka eihän siihen kummempaa syytä juuri löydy). Mutta, hyvä, että olin väärässä.

Piikkivirtojen luulisi olevan aika hurjia tollasella koneella paikaltaan lähdettäenssä. Säädinkään ei varmaan halvimmasta päästä siis ole. Pakkikaan ei olisi pahasta Stampeden tyylisessä autossa. Ilmankin tietty varmasti pärjää, jarrun pitää jokatapauksessa olla tehokas  

Litiumtekniikka ei tosiaan hintansa takia minunkaan mielestä kuulosta kovin hyvältä. Toisekseen, LiPolle suositeltu 1C latausvirta on hiukka ikävä kenttäolosuhteissa, kun ajosessiot ovat lyhyitä. Nicd/Nimh kun voi kohtalaisen huoletta ladata ~5-5,5A.

Mutta mutta, innolla odotan projektin edistymistä  :D

Joo niinkuin kirjoitin niin noita harjattomien tietoja tutkiessa ainoat erot autokäyttöön olevilla moottoreilla löytyi käämityksestä, ne kun on pääsääntöisesti sen 6 kennon mukaan mitoitettuja (Ja täten otettavat ampeerit suurempia).
Säätimissä on tosiaankin se tilanne että valikoimaa ei turhan paljon ole vielä, toivottavasti valmistajat "heräävät" tähänkin.
Harjattoman säädinhän ei tarvitse kuin uuden softan niin soveltuu autokäyttöön (Siis pakkihan niistä vain puuttuu).
Monissa säätimissä on kattava ohjelmointimahdollisuus, esim 1 ennakko, 2 jarru, 3 soft start, Cut off voltage, ym...
Hätätapauksessa voi käyttää lennokin säädintä vaikkakin pakki puuttuu, sen voi korvata servolla hoidettavalla napaisuuden vaihtajalla.
Harjattoman moottorin pyörimis suunnan kun voi vaihtaa kahta johdinta ristiin kytkemällä, ja se on aivan sama mitkä johdot niistä kolmesta kytkee ristiin.

Mukana tuleva säädinhän on mekaaninen.. Sen voi siis laittaa syrjään saman tien

500w kuulostaa aika hurjalta.. Tietty hienolta =) Itse olen ollut kovasti siinä luulossa, että autoihin harjattomat ovat vielä aivan tolkuttomissa hinnoissa. Lennokeissahan hinnat ovat varsin inhimillisiä. Mutta, jos hinta on kerran mielestäsi kohillaan, niin laita ihmeessä.

Meillä on autoissa kiinni tällä hetkellä 15/17-lankaset koneet, itselläni on ennakko nollassa. Huoltoväli siten hiukka pisempi, etenkin kun välitys on kohillaan. Tehokkaimpien harjallisten koneiden huoltoväli onkoin sitten jotain aivan naurettavaa, muutamia akullisia.. Sen puolesta harjaton on ehdoton.

Joo se 500W on maksimi siis mitä olen ajatellut, sillähän saa jo 200W per pyörä ulos (Noin)!
Tässä tulee kuitenkin se haitta että akkupaketti maksaa tolkuttomasti jos käyttää LiPoly akkuja (6kpl Kokam 2000HD=180€) ja NiCd pakalla ei kauan hurjastella.
Todennäköisempää on että pyrin katsomaan moottorin joka ei ota yli 40A (Tosin AXIlta löytyy malli jolla päästään 10 kennolla ja 40A virralla 420W)!
Kennomäärällähän tässä ei periaatteessa ole merkitystä kun eihän näillä stadium truckeilla edes Suomessa kilpailla (Vielä :D).
Tuo "lennokkipuolen" moottori käy aivan yhtä hyvin autokäyttöönkin, ne vain ovat "vääntävämpiä" ja pienemmillä kierroksilla käyviä noin yleensä, sehän ongelma korjaantuu välitysten muunnoksella.
Tosin harjattomien moottorien teknisiä tietoja tutkiessa erot autokäytöllä ja lennokkikäytöllä ovat yleensä vain käämityksessä ja siten mitoitettu auto/lennokkin moottoriksi.
Autokäytössähän on 6 kennon "satsit" ja lennokeissa voi olla 24 kennosiakin.
Hiiliharjoja kun ei näissä ole ja ennakonkin on säätimellä niin suurin kierrosluku näissä ilmoitetaankin per voltti (Tosin kennomäärä kannattaa huomioida ettei käämilangat sula).
Kontronikilta löytyy esim säädintä joka säätää ennakkoa jatkuvasti moottorin kuorman ja kierrosluvun mukaan ja antaa näin optimaalisen tehon jatkuvasti (Jazz).
Lämpiämäminen näissä harjattomissa ei ole suuremmin tullut ongelmaksi vaikkakin autokäyttöön suunnatuissa moottoreissa onkin jäähdytys rivastot, onhan lennokejakin täysin umpinaisella nokkarakenteella jossa ei ole ilmavirran jäähdyttävää vaikutusta.
Itselläni näyttää moottorin valinta kallistua Jeti Phasor 15/3 malliin joka antaa 6 kennolla 235W (40,3A) ja 8 kennolla saa jo yli 300W (36,3A) irti.
Kärkkäiseltä tuo moottori "lähtee" 100€ hintaan eli suht kohtuullinen vielä, eikös hyvästä harjallisesta saa "pulittaa" saman määrän euroja?
Tosin tuossa pöydällä "lojuu" AXIn 2808/16 millä voisi ensin kokeilla, siitäkin irtoaa 8 kenolla 240W 25A virralla (Painaa vain 78g!), sekin maksaa vain 65€ uutena!
Säädin tässä nyt vain on vähän hakusessa enään, tosin nuo Haker Masterin car mallit maksavat alkaen "jenkeissä" noin 120$, eli postikuluineen sekä veroineen ja tulleineen noin 130€.

Hienoa hermanni, hyvän valinnan olet tehnyt!  

Towerhobbiesiltahan noita viriosia saa, varmasti muualtakin. Kesällä, kun autot noudettin ensin Hobby Peoplelta, jätettiin Hobbylinnan kautta tilaus towerille, heidän kauttaan kun tilaus oli helpompaa ja halvempaa. Nykyään Hobbylinnan kautta huomattavasti kalliimpaa, kannattaa vertailla ja ottaa selvää mitä tulee maksamaan, jos itse tilaat ja jää tulliin.

Oletko millasta voimalaitetta autoon laittamassa, kun noin rankalla kädellä meinaat päivittää? RPM:n laakerinpesät ja niihin sopivat isot kuulalaakerit kannattaa ainakin hommata.

Jeps tarvinnee tutkailla noi Tower Hobbiesin sivut tarkkaan ja laskeskella mitä tulisi itse tilaten maksamaan, tietty kun tekee pieniä ostoksia (Olikos se alle 40€) niin ei tule tulleja.
Harjaton moottori on tutkailun alla (500W tai alle) ja tässä olenkin selvitellyt valikoimaa, tämä siksi että haluan tehoja ja huoltovapaan moottorin (Laakerit kun on ainoat kuluvat osat noissa).
Tuossa juuri "valaistuin" että nehän maksavat suunnilleen saman verran kuin hyvät harjalliset vastineensa!
Eli kun moottorin vaihto tulee eteen niin valinta on suht selvä, koska eihän sillä alkuperäisellä säätimellä ole paljonkaan virkaa ja jos säätimen (Siis hyvän) joutuu ostamaan niin pikkuisen lisää eroja niin saakin jo harjattoman säätimen.
Tuolla alustan päivittämisellä haen kanssa tuota huoltovapautta/enemmän kestävyyttä, lennokkipuolella kun on mennyt enemmn tunteja korjauksiin kuin lennättämiseen (Autot kun ei kovin korkealta putoile, yleensä :D).
Yksi kokeilu on kanssa tuossa mielessä, eli laittaa gyro kaasuun kytkettynä.
Sillä saisi aikaiseksi sen että ei keulisi liikaa ja kiihtyvyys olisi paras mahdollinen, toisaalta hypyissä jos auton perä "putoisi" se vähentäisi kaasua ja toisin päin.

Täällä on kuvia ja pari pientä videoo omasta Stampedestani, joka on hankittu samaan aikaan hellgrenin kanssa. Autossa on samat viritykset kuin hellgrenillä mutta talviajelukuvissa on 15 lankainen motti ja polttiskrossin renkaat.

Joo tuossahan onkin ideaa talviajeluun, kapeampi rengas parempi pito samalla lailla kuin tosielämässä (Rallissa siis).
Taitaapi vain itselläni kesä koittaa ennenkuin pääsen renkaisiin asti autoa "päivitellessä", rahapussi kun ei veny ihan tolkuttomasti.  :oops:

Niinpä tietysti kävi että Rustleria ei kannattanut tilata "jenkkilästä", olisi postikulut olleet 95$!
Tähän tullit ja verot päälle niin homma "vesittyi".
No tilasin sitten Hobby Peoplesta Traxxasin Stampeden itselleni kun sitä kaikki kilvan kehuvat. :D