Aivan ensimmäisenä ruuvaat sen keskiruuvin sinne missä sen pitää olla etkä koske siihen sen jälkeen.
Eli ruuvi rungon tasalle ja siitä vartti kiinni.
Tyhjäkäynti myös alueelle, eli katso kaasarin kurkusta sisään...
Kurkun pitäisi jäävä vain noin millin verran auki.
Tämä tarkoittaa sitä että samalla joudut kääntämään myös vastaavasti alaneulaa yhtä paljon auki kuin keskiruuvia kiristät.... muuten ollaankin sitten jo niin pihalla säätöjen kanssa ettei konetta saa edes käyntiin.
Ja painotan toiseen kertaan... tämän jälkeen et kyseiseen ruuviin koske, etkä anna kenenkään moottoria edes katsovan koskea kyseiseen ruuviin.
Kierrosten päälle jääminen voi tarkoittaa rikkaalla olevaa alapäätä... Se voi myös tarkoittaa laihalla olevaa.
Voi myös olla ilmavuoto.
Jokatapauksessa väittäisin näin lonkalta että alaneula on rikkaalla ja taas yläneula laihalla.
Jos painat auto pukilla kaasun pohjaan ja annat koneen hieman kiekaista korkeilla kierroksilla... päästät kaasun ja kone jää huutamaan hetkeksi kierrokset korkealla, mutta ääni on tasaista huutoa ja huuto loppuu kun tökkäset jarrua niin alapää on paksulla.
Ja tietysti myös kun tiputat kierrokset tyhjäkäynnille ja annat edes kymmenen sekuntia koneen käydä tyhjää ja ruttaat kaasun pohjaan niin kone savuttaa selvästi, on kone alhaalta paksulla.
Tuo voi hyvinkin johtua ihan vain siitä että keskiruuviin on menty koskemaan, eli kuten sanoin... se ensin paikoilleen ennenkuin konetta aletaan uudemman kerran säätämään.
Mikäli taas matalilta kierroksilta kaasun pohjaan painaessa kone alkaa honottamaan ja pitää ihmeellistä väpättävää ääntä, on alapää pahasti laihalla.
Ja jos korkeilta kierroksilta päästää kaasun pois... kierrokset jää korkealle, jopa kuuluu ihmeellinen epämääräinen läpätys, eikä koneen tyhjäkäynti kuulosta ollenkaan järkevältä ja tasaiselta niin piikillä ollaan.
Eniveis... ensin keskiruuvi paikoilleen.
Tämän jälkeen yläpää säätöihin... Ilman yläpään alueella olemista on hyvin turha edes yrittää hakea alapäätä kohdalleen.
Mielummin käännät pääneulaakin reilusti rikkaammalle ja lähdet ajamaan suoraa edestakas.
Kiristelet yläneulaa pienillä käännöksillä kunnes huomaat että nyt päästään siitä röpötyksestä eroon ja kone kulkee suoralla iloisesti... Huom... vain juuri tämän rikkaalla olemisen yli.
Ja tämän jälkeen sitten se alapää säätöihin... Etkä koske yläpäähän ollenkaan.
Ajat suoran kerran pari edestakas kaasu pohjassa... Pysähdyt viereesi... tyhjäkäynnillä 10 sekuntia... Kaasu pohjaan.
Lähtee iloisesti... jos savuttaa paksusti ja pistää vastaan niin kiristä alapäätä.
Uudestaan sama homma, mutta nyt 15 sekuntia...
Jälleen sama juttu... pitää lähteä iloisesti... saa ilmanmuuta savuttaa, mutta auton pitää silti lähteä vielä kuin rusakko makuulta.
Uusiks homma ja nyt seisot 30 sekuntia paikoillaan ja siitä taas kaasu pohjaan.
Nyt täytyy jo pistää vastaan... savuttaa paksusti ja lähteä röpöttäen, tai jopa sammuu.
Mikäli tuon tyhjäkäyntiajan jälkeen moottori ottaa edelleen kierroksia välittömästi eikä tosiaan röpötä ja pistä hanttiin niin alapää on selvästi piikillä... avaa.
Toista homma kunnes olet sillä alueella että tosiaan 30 sekunnin tyhjän jälkeen pistetään vastaan, mutta 20 sekunnin tyhjän jälkeen lähdetään vielä mukavasti liikkeelle ilman isompia rykimisiä.
Loppu trimmauksen voi sitten tehdä ajotyylin mukaan... Eli jos kaipaa hieman nopeampaa heräämistä mutkista ulos lähtiessä niin pieni karva alaneulaa kiinni tai jos lineaarista kaasutuntumaa hakee niin sitä saa myös hieman trimmaillen alaneulaa.
Tosin noin vanha kone voi olla senverran jo kranttu ettei suostu enää täysin tarkasti vastaamaan tuollaiseen säätöön niin sitten ajetaan sillä kaasutuntumalla millä kone suostuu toimimaan.
Kun kone on saatu säätöihin niin sen jälkeen ei tarvitse enää säädellä eri päivinä kuin vain karvan verran yläneulaa, jos meinaa olla paksulla tai piikillä.
