Lipon C-arvon vaikutus auton suorituskykyyn

[Bigbear]

Veikkaan että näitten testien jälkeen kalliiden akkujen myynti laskee roimasti.
Totuus tulee julki että missä on ne paremmat c arvot. Kalliit akut vapiskaa.
Jerzi

Katsotaan nyt mitä testeillä saadaan aikaiseksi. Syklityskin onnistuu manuaalisesti. 60A pitäisi riittää ainakin tyyppi krossareille ja tyyppi SC autoille. Nelkku SC haukkaa tuplat hetkellisesti.

Tuo potkurin pyöritys ei oikein helpolla onnistu 2S akuilla  kun lennokkimoottorit yleensä tarvitsevat enemmän jännitettä.       

Luultavasti merkki akut edelleen voittaa, mutta mikä on ero.                                   

[Koheltaja]

Miksi pitää olla lennokin moottori? Eikö auton koneeseen saa huiskaa kiinni?

[jarkko]

Veikkaan että näitten testien jälkeen kalliiden akkujen myynti laskee roimasti.
Totuus tulee julki että missä on ne paremmat c arvot. Kalliit akut vapiskaa.
Jerzi

You wish - minäpä veikkaan että noin ei tule käymään.

Ensinnäkin ei ole sellaista C-lukuihin liittyvää totuutta, jonka kotimaiset testit tulisivat kattavasti paljastamaan.

Toiseksi, kun C-luvut ovat markkinointia eikä absoluuttisia mitattavia totuuksia, niin hakiessaan parasta suorituskykyä jengi ostaa edelleen niitä kalliita akkuja.

[Bigbear]

Miksi pitää olla lennokin moottori? Eikö auton koneeseen saa huiskaa kiinni?

Ainakaan perus huiskat ei kestä suuri pyörimisnopeuksia. APC käyttää seuraavaa laskukaavaa maksimi kierrosluvussa. 190 000/ potkurin halkisija. Eli 10tuuman potkuri saa kiertää vain 19000rpm. Joku EDF voisi toimia.

[Miksu L]

Minä olen kyllä eri mieltä. Auton moottori palaa ennenmin, kuin että potkurin suurin sallittu kierrosluku on ylitetty. Potkuri vaatii paljon vääntöä ja auton moottoreissa vääntö loppuu kyllä kesken. Asia on tietysti toinen jos käytetään alennusvaihdetta.

[jon.lindgren]

Riippuu kyllä moottoristakin. Ohutmagneettiset ei väännä. En kuitenkaan kokeilisi kovin isolla ropellilla mitään 2S-akulle tarkoitettua auton moottoria.

Staattinen kuorma on helppo järjestää ja antaa perusharrastajalle ihan hyvä vertailuperusteen akkuvalintaa varten. Perusharrastaja kun ei piittaa huipputehosta vaan akun riittävyys haluttuun tarkoitukseen ja hinta-laatusuhde on ne tärkeimmät valintakriteerit.

[Bigbear]

Lisää testiä uudella systeemillä



Virta 50-60A.
Akun lämpötila purun jälkeen alle 50 astetta. DC5 liittimet kävi jo kuumana, toinen 75 astetta ja toinen 65 astetta :)

[Bigbear]

Nyt voin testata staattisesti eri akkuja. Testilaitteiston voin tuoda Tiksiin torstaina, jos joku haluaa mitata akkunsa.

Testaus jokaisen omalla vastuulla. :)

[Bigbear]

Vielä yksi kuvaaja äskeisestä testistä.

Nyt teho watteina näkyvissä.

Aluksi tehoa on noin 420W ja lopuksi noin 380W. Jos teho alenee lineaarisesti kuormituksen mukana, niin nelkku corrilla vastaavat arvot voisivat olla 2,5 kertaiset. Eli aluksi tehoa 1050W ja lopuksi 950W. Pers tuntuma on kuitenkin se, että erot suurenee kuormituksen kasvaessa.

[Bigbear]

Asiaa lisää tutkittuni on aika selvää, että akun sisäinen resistanssi kertoo todella oleellisia asioita.
http://www.rcgroups.com/forums/showthread.php?t=1577989
Keskustelua aiheesta

Juttua sisäisen vastuksen mittaamisesta
http://www.rcgroups.com/forums/showthread.php?t=1323465

Onko teillä mittauksia akkujenne sisäisistä vastuksista?

[Bigbear]

Omat mittaukset iCharger 306b ja laskennallisesti rasituksesta otetut mittaukset kertovat kennokohtaisten vastuksien olevan 4-5mOhm

Esimerkiksi 100A virralla kiihdytettäessä jännite tippuisi 8,40V to 7,90-7,80. Tosin mulla jännite tippui jo 63Ampeerilla tuonne 7,7-7,6tasoon.

Jos oletetaan erittäin hyvissä akuissa olevan sisäinen vastus vaikka 5mOhm niin tehoa saisi tuolla 100A virralla 790W ja taas huonossa akussa voisi olla vastus 15mOhm, niin tehoa saisi enää 690W.

Laskelmissa voi olla virheitä, joten fiksummat korjatkoon.

Toisaalta jos akun sisäinen vastus on 10mOhm, niin jos jännite tippuisi nollaan rasituksessa saisi akusta ulos 840A, toki cuttoff olisi jo poikkaissut virrat

Eli teoreettisesti jännite voi tippua cutoffiin eli vaikka 6.0Volttiin eli jännite muutos voi olla 2,4Volttia. Tähän tiputukseen päästään 240Ampeerilla.

Monesti kuulee puhuttavan hetkellisesti moninkertaisista virroista. Ainakaan akusta ne ei siis tule.

[Poinas2]

Muutama kommentti tohon resistanssiin ja miksi laitoin omassa postauksessa sen lainausmerkkeihin. Eli paketin sisäinen resistanssi LiPo akuilla on vähän eriasia kuin aikoinaan peltikennoilla + LiPo akkujen kohdalla "resistanssin muutos" saattaa johtua monesta eri asiasta joista osa on myös kennon ulkopuolisia _mutta_ akkupaketin sisäisiä juttuja.

Eli jos "mitattu resistanssi" ei suoraan korreloi isomalla virralla aiheutuneen jännitteen tippumisen kanssa pitää miettiä että missä se tehohävikki tapahtuu (mm mikä paikka lämpenee) ja onko se itse kenno sittenkään kun alkaa rajoittamaan virranantoa. Lisäksi pitää miettiä, että miten se käytetty resistanssin mittaus tapahtuu että voi tuota em asiaa miettiä. Ja tietysti P=UI pätee siinä mielessä, että virran kasvaessa pienikin resistanssi alkaa vaikuttamaan, joten asiat summautuu.
 
Se miksi alunperin totesin että loggaus ja testipatterit on paras vaihtoehto, koska silloin nähdään miten akku käyttäytyy eri tilanteissa. Haen tällä lähinnä sitä mitä jo Bigbear vähän kommentoi, eli isot hetkelliset virrat muuttaa akun käyttäytymistä. Toinen akku saattaa antaa syklisesti isoilla virroilla ja lyhyillä purkujaksoilla pienemmän deltaV kuin toinen paketti, vaikka staattisesti pienemmällä virralla purettaessa molemmat antaa hyvin samantyyppisen purkukäyrän. Vastaavasti saattaa olla, että jatkettaessa syklitystä tämä alkuun parempi akku alkaakin antamaan isompaa deltaV kuin alkuun "huonompi". Tämä saattaa ajossa tuntua siltä, että toinen akku "potkii" alussa paremmin ja hyytyy sitten, kun toinen tuntuu tasaiselta koko erän. Edelleen ei voi ajatella että jännite tippuu lineaarisesti virran kasvaessa, vaan kuten jo arveltiin, niin lopputulos on saman tyyppinen kuin purkukäyrän loppu, eli jännite romahtaa. Se mikä kiinnostaa tämän jälkeen, on miten akku "toipuu" lyhyellä aikajänteellä eli saman purkusyklin sisällä ja miten akku kestää tälläisiä tilanteita toistuvien purkusyklien sisällä, eli muuttuuko akku esim 20 tai 30 syklin jälkeen selvästi.

Vielä kommentti tuohon että mistä ne hetkelliset virrat tulee. Käytössä olevissa systeemeissä on aina kapasitanssia, joita käytetään erilaisiin tarkotuksiin, sodattamiseen jne. Nyt kun ajatellaan tilannetta jossa se säädin koittaa puskea moottorille lisää tehoa, sitä täytyy ottaa jostain eli akusta. Mitä vakaampana syöttöjännite pystytään pitämään, sitä vähemmän tarvitaan akusta virtaa. Eli periaatteessa kun kaavassa P=UI pidetään U vakiona kasvaa teho virran suhteessa, mutta jos samaan aikaan pienennetään jännitettä kasvaa myös virrantarve. Kun tuloon lisätään kapasitanssia, otetaan hetkelliset virrat sekä akusta, että konkasta ja tämä vakauttaa järjestelmää. Sama systeemi kuin näissä järeissä autohifisysteemeissä, joissa on useaman faradin konkkapattereita tasaamassa jännitevaihteluita. Ongelmana vaan on, että näihin RC systeemeihin ei voi rajattomasti lisätä kapasitanssia monesta syystä joista mm tila on yksi. Eli käytettävän kapasitanssin ideana on lähinnä loiventaa tuota jännitteen romahdusta, ei niinkään estää sitä. Nyt kun mietitään taas kokonaisuutta, niin lopputulokseen vaikuttaa sen kapasitanssin määrä sekä akun virranantokyky yhdessä + n^y muuta juttua.
 

     

[pt.]

Tuota amerikan juttua ei kerenny lukea, pitää jossain kohden ajatuksella selailla, mutta samalla sähkötekniikalla nekin on liikenteessä.


Nollajännitteiseksi akkua ei saa isolla purkuvirralla, kyllä sielä taitaa muut asiat jo tulla vastaan.

http://www.solar-solutions.co.za/downloads/HF12-470W-X.pdf

Hieman sivuten aihetta, niin tuolta löytyy laput minkälaisia tuloksia saadaan normiakuista. Kyseessä laadukas akku, eli pitäisi olla tuloksetkin "teorioita" tukevia.

Tuosta saanee hieman osviittaa, kuinka akku käyttäytyy. Lipon suurimmat erot on kuitenkin energiatiheys, eli puolta kevyemmästä saadaan sama tai saman painoisesta tupla kapasiteetti.

Ja toki syklinen käyttö rankaisee vähemmän.

Alkumontussa, joka tulee virtaa otettaessa on lipossa parempi, eli jonka jännite kyykkää, ennen takaisin nousua.


Pihtimittarin pitäisi ainakin hieman koria modifioiden mahtua johonkin turistiautoon sisälle, niin saisi mitattua tuon maksimivirran, mikä jollain pääsuoralla tulee.

Tämä on toteutettavissa helpolla, mutta jos haluttaisiin tallentaa pidempi veto, eli koko pääsuora, niin hieman laitteistoa joutuu kokoamaan.

Pieniä skooppeja taitaa nykyään olla hyvin tarjolla, mutta mitään käyttökokemuksia ei noista ole, eli toimivatko itsenäisesti tallentaen.


PUImURI on erittäin pitkälle vievä ja kun tuossa Bigbear totesikin, niin piste ei voi pullistua.

Eli se virta mikä lähtee, niin sen pitää palata. Se ei lisäänny matkan varrella tai sitten alkaa olla ikilikkuja kyseessä.

Hyvin perus sähkötekniikkaa, mutta vaatii toki sen, että hieman pääsee käsitteisiin kiinni.


Iso konkka ei auta, jos ei saada sitä varattua nopeasti ja autohifipuolella taitaa konkat olla jo menneen talven lumia, kun akuista saadaan isoja virtoja nopeasti.

[Tapsa]

Asiaa lisää tutkittuni on aika selvää, että akun sisäinen resistanssi kertoo todella oleellisia asioita.
http://www.rcgroups.com/forums/showthread.php?t=1577989
Keskustelua aiheesta

Juttua sisäisen vastuksen mittaamisesta
http://www.rcgroups.com/forums/showthread.php?t=1323465

Onko teillä mittauksia akkujenne sisäisistä vastuksista?

Kokeilumielessä pistin vanhan ja kovia kokeneen LRP pötkömallin Lipon kiinni LRP:n Pulsar Touch laturiin ja purku 15amp. virralla.
Laturi näytti resistanssin olevan 41 mOhm. Tulokseen varmaankin vaikutti liitin ja johto akun ja laturin välillä, joka lämpeni selkeästi.
Jännite putosi melkein heti 7,5 voltin tasolle ja siitä melko tasaisesti alas, kunnen selkeästi 7 voltin alle pudottua meni melko nopeasti cutoffiin.
Mittauksen mukaan kapasiteetti oli n. 25% pienempi, mitä kuoreen on merkitty. Mutta kyseessä tosian pari vuotta vanha akku.

[peejii_h]

Thunder Power kertoo esimerkillisesti akkujen lataukseen liittyvistä detskuista, en sitten tiedä että onko laturivalmistajat maksaneet niille että ovat testanneet laturi/akku-comboja. Heidän parhaita akkujaan voi ladata periaatteessa hyväksytyillä latureilla yli 10C:n virroilla.

"*Max charge rate is possible when using approved charger and balancer combinations ONLY.  Max charge rate is 2C when using all other combinations and 1C when charging without a balancer."

http://thunderpowerrc.com/html/faq.html

Suositeltuja latureita ovat:
- Thunder Power RC; All models
- Bantam; e-Station series (models w/built-in balancer)
- FMA; CellPro series
- Hyperion; EOS series (models w/built-in balancer)
- Junsi; iCharger series

Yksi testi:
http://www.bigsquidrc.com/lipo-battery-shootout-4-2s-5800-mah-edition/
Laiskoille:
http://www.bigsquidrc.com/lipo-battery-shootout-4-final-results/

[Bigbear]

Pihtimittarin pitäisi ainakin hieman koria modifioiden mahtua johonkin turistiautoon sisälle, niin saisi mitattua tuon maksimivirran, mikä jollain pääsuoralla tulee.

Tämä on toteutettavissa helpolla, mutta jos haluttaisiin tallentaa pidempi veto, eli koko pääsuora, niin hieman laitteistoa joutuu kokoamaan.

Pieniä skooppeja taitaa nykyään olla hyvin tarjolla, mutta mitään käyttökokemuksia ei noista ole, eli toimivatko itsenäisesti tallentaen.

eLogger mittaa 50*sekunnissa myös virran aina 150Ampeeriin saakka. Tarkkuudesta en tiedä verrattuna ammattikäyttöisiin pihtimittareihin. Tuon ainakin saa auton sisälle ilman älyttömiä modauksia.

[pt.]

Pihtimittarin pitäisi ainakin hieman koria modifioiden mahtua johonkin turistiautoon sisälle, niin saisi mitattua tuon maksimivirran, mikä jollain pääsuoralla tulee.

Tämä on toteutettavissa helpolla, mutta jos haluttaisiin tallentaa pidempi veto, eli koko pääsuora, niin hieman laitteistoa joutuu kokoamaan.

Pieniä skooppeja taitaa nykyään olla hyvin tarjolla, mutta mitään käyttökokemuksia ei noista ole, eli toimivatko itsenäisesti tallentaen.

eLogger mittaa 50*sekunnissa myös virran aina 150Ampeeriin saakka. Tarkkuudesta en tiedä verrattuna ammattikäyttöisiin pihtimittareihin. Tuon ainakin saa auton sisälle ilman älyttömiä modauksia.

Jos ottaa kymmenen vetoa ja tulokset samalla hehtaarilla, niin voinee luottaa.

Periaatteessahan tuon pitäisi mennä yli että heilahtaa, mutta aika näyttää.

[Bigbear]

Turnigy Nanotech A-Spec uusi 0 sykliä
Kennokohtaiset arvot 2mOhm = kokonais vastus 4mOhmia.
Elokuussa hankittuje Turnigy Nanotech 6.6 vastus siis 4-5 mOhm/kenno eli kokonais vastus about 9mOhm

Pikainen testi melkein täydellä akulla antoin piikki kuormitukseksi (silloin kun kytken lamput päälle) 184A kun taas perus Nanot antoi 171A tuossa mittauksessa tosin voi olla paljon heittoja.

[Tapsa]

6 sykliä ladatut Vampire 6800amp/70c näyttivät 5,2 ja 5,1 mOhm laturin näytöllä.

[Bigbear]

6 sykliä ladatut Vampire 6800amp/70c näyttivät 5,2 ja 5,1 mOhm laturin näytöllä.

Hienoa, että viitsit mitata.

Millä laitteella mittasit ja onko tuo 5,2mOhm koko akun vastus vai kennokohtainen? Ilmeisesti myös mittausolosuhteet pitää vakioida eli täysi akku, joka on levännyt vähintään tunnin ja normaali huonelämpötila.

[jon.lindgren]

Olosuhteilla on varmasti merkitystä. Jos vaikka nämä
Vitsi vitsinä, mutta miten akku on ladattu vaikuttaa varmasti. Mistä jännitteestä lähdettiin ja millä virralla ladattiin.

[Tapsa]

Nää oli latauksen aikana näytöltä luettu, eli koko paketin lukema mun tulkintani mukaan. Lähtöjännite oli 7,4 voltin tasolla ja latausvirta 8 ampeeria. Johtona LRP oma kaapeli 4mm plugeilla.
Pitää seuraavaksi tutkia kennokohtaisia arvoja. Ne pitäisi kai näkyä balansointitoiminnossa.
Tää on vähän tällaista opiskelua samalla kun pitää oppia uuden laturin käyttö..

[Poinas2]

Iso konkka ei auta, jos ei saada sitä varattua nopeasti ja autohifipuolella taitaa konkat olla jo menneen talven lumia, kun akuista saadaan isoja virtoja nopeasti.

Ei siitä kapasitanssista ole tarkoituskaan ottaa _tehoa_ ulos, vaan sillä tasataan niitä isoimpia jänniteen notkahduksia, eli pienennetään sitä hetkellistä virtamäärää jota akusta pitäisi repiä irti. Kisatouhuissa kun se sormi ei ole krampinomaisesti vaan yhdessä asennossa (ja välillä jarrutetaankin) niin myös kulutus vaihtelee ja tollanen konkkapatteri mitä näissä käytetään latautuu kyllä nopeasti. Samalla toki nostetaan sitä AVG virtaa, koska sitä konkkaa kuten totesit pitää myös ladata, mutta suhteessa akun kapasiteettiin toi on aika pieni muutos.

Autohifin konkkienkäyttöön en ota esimerkkiä enempää kantaa, kun olen ollut niistä kisatouhuista sivussa 10v, mutta voisi epäillä että paitsi akkujen kehitys on ollut jonkunlaista, niin luultavasti myös päätteiden (ja järjestelmien) suunnittelu on parantunut sen verran että pärjätään pienemmällä.

Mutta joka tapauksessa mielenkiintoista nähdä mihin tässä päädytään 

[goos]

Ei siitä kapasitanssista ole tarkoituskaan ottaa _tehoa_ ulos, vaan sillä tasataan niitä isoimpia jänniteen notkahduksia, eli pienennetään sitä hetkellistä virtamäärää jota akusta pitäisi repiä irti. Kisatouhuissa kun se sormi ei ole krampinomaisesti vaan yhdessä asennossa (ja välillä jarrutetaankin) niin myös kulutus vaihtelee ja tollanen konkkapatteri mitä näissä käytetään latautuu kyllä nopeasti. Samalla toki nostetaan sitä AVG virtaa, koska sitä konkkaa kuten totesit pitää myös ladata, mutta suhteessa akun kapasiteettiin toi on aika pieni muutos.

Konkkalla suojaudutaan ripplecurrentilta , ei "lisäpatterina" rc-autoissa. Näin säädin pysyy viilempänä ja pysyy ehjänä.

EDIT: tästä syystä pitääkin olla oikean tyyppinen konkka eli tarpeeksi nopea että se ehtii mukaan muutoksiin.

[pt.]

Iso konkka ei auta, jos ei saada sitä varattua nopeasti ja autohifipuolella taitaa konkat olla jo menneen talven lumia, kun akuista saadaan isoja virtoja nopeasti.

Ei siitä kapasitanssista ole tarkoituskaan ottaa _tehoa_ ulos, vaan sillä tasataan niitä isoimpia jänniteen notkahduksia, eli pienennetään sitä hetkellistä virtamäärää jota akusta pitäisi repiä irti. Kisatouhuissa kun se sormi ei ole krampinomaisesti vaan yhdessä asennossa (ja välillä jarrutetaankin) niin myös kulutus vaihtelee ja tollanen konkkapatteri mitä näissä käytetään latautuu kyllä nopeasti. Samalla toki nostetaan sitä AVG virtaa, koska sitä konkkaa kuten totesit pitää myös ladata, mutta suhteessa akun kapasiteettiin toi on aika pieni muutos.

Autohifin konkkienkäyttöön en ota esimerkkiä enempää kantaa, kun olen ollut niistä kisatouhuista sivussa 10v, mutta voisi epäillä että paitsi akkujen kehitys on ollut jonkunlaista, niin luultavasti myös päätteiden (ja järjestelmien) suunnittelu on parantunut sen verran että pärjätään pienemmällä.

Mutta joka tapauksessa mielenkiintoista nähdä mihin tässä päädytään 

Rc-puolen konkat ovat eri ja niihin en sen kummempaa kantaa ottanut, pelkästään "oikaisuna" tuohon autopuolelle. Kun ovat järkevästi mitoitettuja, niin toimivat juurikin noin.

Mutta hifipuolella isoilla kondensaattoreilla ei saada huonoa akustoa korvattua, vaan viat vain kertaantuu. Järkevästi mitoitettuina toimii ja ohjelmalähteillä noita käytetään. Monesti ainakin ennen ja ehkä nykyäänkin tuo ajatusmaailma kondensaattorista on vain juurikin tuo väärä.

[Miika.laurila]

Iso konkka ei auta, jos ei saada sitä varattua nopeasti ja autohifipuolella taitaa konkat olla jo menneen talven lumia, kun akuista saadaan isoja virtoja nopeasti.

Ei siitä kapasitanssista ole tarkoituskaan ottaa _tehoa_ ulos, vaan sillä tasataan niitä isoimpia jänniteen notkahduksia, eli pienennetään sitä hetkellistä virtamäärää jota akusta pitäisi repiä irti. Kisatouhuissa kun se sormi ei ole krampinomaisesti vaan yhdessä asennossa (ja välillä jarrutetaankin) niin myös kulutus vaihtelee ja tollanen konkkapatteri mitä näissä käytetään latautuu kyllä nopeasti. Samalla toki nostetaan sitä AVG virtaa, koska sitä konkkaa kuten totesit pitää myös ladata, mutta suhteessa akun kapasiteettiin toi on aika pieni muutos.

Autohifin konkkienkäyttöön en ota esimerkkiä enempää kantaa, kun olen ollut niistä kisatouhuista sivussa 10v, mutta voisi epäillä että paitsi akkujen kehitys on ollut jonkunlaista, niin luultavasti myös päätteiden (ja järjestelmien) suunnittelu on parantunut sen verran että pärjätään pienemmällä.

Mutta joka tapauksessa mielenkiintoista nähdä mihin tässä päädytään 

Rc-puolen konkat ovat eri ja niihin en sen kummempaa kantaa ottanut, pelkästään "oikaisuna" tuohon autopuolelle. Kun ovat järkevästi mitoitettuja, niin toimivat juurikin noin.

Mutta hifipuolella isoilla kondensaattoreilla ei saada huonoa akustoa korvattua, vaan viat vain kertaantuu. Järkevästi mitoitettuina toimii ja ohjelmalähteillä noita käytetään. Monesti ainakin ennen ja ehkä nykyäänkin tuo ajatusmaailma kondensaattorista on vain juurikin tuo väärä.

Omat mutuilut aiheeseen liittyen parin vuoden takaa:

http://rc10.fi/index.php?topic=11432.msg492458#msg492458

[pt.]

Iso konkka ei auta, jos ei saada sitä varattua nopeasti ja autohifipuolella taitaa konkat olla jo menneen talven lumia, kun akuista saadaan isoja virtoja nopeasti.

Ei siitä kapasitanssista ole tarkoituskaan ottaa _tehoa_ ulos, vaan sillä tasataan niitä isoimpia jänniteen notkahduksia, eli pienennetään sitä hetkellistä virtamäärää jota akusta pitäisi repiä irti. Kisatouhuissa kun se sormi ei ole krampinomaisesti vaan yhdessä asennossa (ja välillä jarrutetaankin) niin myös kulutus vaihtelee ja tollanen konkkapatteri mitä näissä käytetään latautuu kyllä nopeasti. Samalla toki nostetaan sitä AVG virtaa, koska sitä konkkaa kuten totesit pitää myös ladata, mutta suhteessa akun kapasiteettiin toi on aika pieni muutos.

Autohifin konkkienkäyttöön en ota esimerkkiä enempää kantaa, kun olen ollut niistä kisatouhuista sivussa 10v, mutta voisi epäillä että paitsi akkujen kehitys on ollut jonkunlaista, niin luultavasti myös päätteiden (ja järjestelmien) suunnittelu on parantunut sen verran että pärjätään pienemmällä.

Mutta joka tapauksessa mielenkiintoista nähdä mihin tässä päädytään 

Rc-puolen konkat ovat eri ja niihin en sen kummempaa kantaa ottanut, pelkästään "oikaisuna" tuohon autopuolelle. Kun ovat järkevästi mitoitettuja, niin toimivat juurikin noin.

Mutta hifipuolella isoilla kondensaattoreilla ei saada huonoa akustoa korvattua, vaan viat vain kertaantuu. Järkevästi mitoitettuina toimii ja ohjelmalähteillä noita käytetään. Monesti ainakin ennen ja ehkä nykyäänkin tuo ajatusmaailma kondensaattorista on vain juurikin tuo väärä.

Omat mutuilut aiheeseen liittyen parin vuoden takaa:

http://rc10.fi/index.php?topic=11432.msg492458#msg492458

Kuten laitoit, niin tuo kuva ei tosiaan aivan tätä kuvaa, mutta aihetta.

Jos tuo ripple halutaan jotenkin selittää, niin tuohan DC-käytössä kuvaa juuri sitä, kuinka paljon tuo jännite kyykkää, kun aletaan ottamaan virtaa ulos.

Hyvin varmasti sellaista kondensaattoria ei turistiautoon saada, jolla jännite saataisiin pidettyä liki muuttumattomana esim. takasuoran verran, mutta jossain vaiheessa jos enemmän alkaa tulla arvoja mihin mikäkin tippuu, niin ihme hommahan ei ole tuota laskeskella.

Liekkö vanhat teoreettisen sähkötekniikan luentomateriaalit ja muistiinpanot pölyn alta löytyy.. Laskinkin on jossain, käyttö voi olla siinä ja tässä.

Ja jos asiaa viedään akusta pidemmälle, niin silloin tuohon tulee kaikki liittimet ja muut mukaan, joista koituu aina vastusta. Ja tinatuista liitoksista aina enemmän.. Kaikki teho jonnekkin häviää matkan varrella joka tapauksessa.

[goos]

Kuten laitoit, niin tuo kuva ei tosiaan aivan tätä kuvaa, mutta aihetta.

Jos tuo ripple halutaan jotenkin selittää, niin tuohan DC-käytössä kuvaa juuri sitä, kuinka paljon tuo jännite kyykkää, kun aletaan ottamaan virtaa ulos.

Huomioithan että ripplecurrentin taajuus on kohtuu korkea? :) Eikä sitä voi verrata siihen että "aletaan ottamaan virtaa ulos". Se on vähän kun vertaisi millimetriä valovuoteen :)

Tästä taajuudesta johtuen kondensaattorin nopeus onkin paljon mielenkiintoisempi kuin sen suuruus.

[pt.]

Kuten laitoit, niin tuo kuva ei tosiaan aivan tätä kuvaa, mutta aihetta.

Jos tuo ripple halutaan jotenkin selittää, niin tuohan DC-käytössä kuvaa juuri sitä, kuinka paljon tuo jännite kyykkää, kun aletaan ottamaan virtaa ulos.

Huomioithan että ripplecurrentin taajuus on kohtuu korkea? :) Eikä sitä voi verrata siihen että "aletaan ottamaan virtaa ulos". Se on vähän kun vertaisi millimetriä valovuoteen :)

Tästä taajuudesta johtuen kondensaattorin nopeus onkin paljon mielenkiintoisempi kuin sen suuruus.

Juu ja jos tuon luet, niin puhutaan eri asioista.

[jarkko]

Vahvasti asiantuntevaa kommentointia on mielenkiintoista lukea.

Joko on otsikkoon liittyen johtopäätöksiä olemassa?